{"id":4279,"date":"2025-03-12T09:35:53","date_gmt":"2025-03-12T09:35:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4279"},"modified":"2026-03-24T13:30:09","modified_gmt":"2026-03-24T13:30:09","slug":"philip-ja-patty-astleyn-jalanjaljilla-tunnelmia-sirkushistoriallisesta-konferenssista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/03\/12\/philip-ja-patty-astleyn-jalanjaljilla-tunnelmia-sirkushistoriallisesta-konferenssista\/","title":{"rendered":"Philip ja Patty Astleyn jalanj\u00e4ljill\u00e4 – tunnelmia sirkushistoriallisesta konferenssista"},"content":{"rendered":"\n

Ensimm\u00e4inen eurooppalaista sirkushistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4 konferenssi 28.2.\u20142.3.2025 alkoi sirkushistoriallisella k\u00e4velykierroksella Lambethin ja Waterloon kaupunkipiireiss\u00e4 Lontoossa. Historiallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 auringon paiste sai l\u00e4hes kaikki konferenssin 70 osallistujaa liikkeelle. Sirkustaiteen perustajien eli Philip ja Patty Astleyn taitoratsastusta sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 n\u00e4htiin Thames-joen etel\u00e4partaille rakennetuissa amfiteattereissa jo vuodesta 1768. Kuninkaallisen amfiteatterin l\u00e4sn\u00e4olosta muistuttaa nyky\u00e4\u00e4n Zippo Circuksen lahjoittama muistolaatta puiston reunamalla.<\/p>\n\n\n\n


Idea eurooppalaiseen sirkushistoriantutkimukseen suuntautuneesta konferenssista juontaa juurensa kahden vuoden takaiseen British Music Hall Societyn j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n konferenssiin, jonne p\u00e4\u00e4sin puhumaan v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni naistaikataiteilijoista 1800-luvun loppupuolella. Kanssani samoja kiinnostuksen kohteita jakaneiden Charlie Hollandin (British Music Hall Society) ja Erik \u00c5bergin (Tukholman taideyliopisto) visioimme, ett\u00e4 sirkushistoria tarvitsisi oman konferenssin.<\/p>\n\n\n\n


Idea kehittyi melko nopeasti sanoista teoksi. Charlien Hollandin, Erik \u00c5bergin ja minun lis\u00e4kseni j\u00e4rjestelytoimikuntaan tuli mukaan my\u00f6s Haarm van der Laan (Codarts Rotterdam). Konferenssin teemaksi ja esitelm\u00e4kutsun aiheeksi valitsimme sirkushistorian ja sirkuslajien alkutaipaleet eli vuodesta 1760 vuoteen 1860 asti (The Early Evolution of European Circus and its Disciplines, c1760s \u2013 1860s). Huolimatta eurooppalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja ik\u00e4\u00e4n kuin muistutuksena sirkuksen ylirajaisesta luonteesta, abstrakteja saapui Australiasta ja Pohjois-Amerikasta saakka. Kaiken kaikkiaan ensimm\u00e4inen sirkushistorian konferenssi kiinnosti tutkijoita, museoalan edustajia, sirkusesiintyji\u00e4 ja alan harrastajia per\u00e4ti 16 eri maasta.<\/p>\n\n\n\n


Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n monipuoliseen ohjelmaamme kuului my\u00f6s tutustuminen Lambethin kaupunkipiirin arkistoon, minne oli koottu n\u00e4yttely englantilaisen sirkushistorian alkujuurista. Sirkushistoria konkretisoitui arkistossa my\u00f6s materiaalisten objektien l\u00e4sn\u00e4ololla. Jongleeri Paul Cinquevallin (1859\u20131918) hopeinen tykinkuula ja Mongadors -sirkusryhm\u00e4n k\u00e4sinpunotut jongleerauskeilat koreilivat arvokkaasti lasivitriineiss\u00e4, vaikka niit\u00e4 aikanaan heiteltiin ja pudoteltiin p\u00e4ivitt\u00e4in. Tutustuimme my\u00f6s National Center of Circus Arts -insituutioon, Sheffieldin National Fairground and Circus Arts -arkiston esittelyyn ja katsoimme teatteriesityksen Philip Astleyn el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Esitelm\u00e4t ja paneelikeskustelut pidettiin lauantaina ja sunnuntaina Cinema Museumin tunnelmallisissa tiloissa. Keynoten -puheen pit\u00e4j\u00e4ksi valikoitui professori Vanessa Toulmin (University of Sheffield). Toulminin artikkeli sirkuksen ensimm\u00e4isest\u00e4 daamista eli rouva Patty Astleyst\u00e4 oli ilmestyess\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 avaus sirkushistoriantutkimuksen sukupuolihistorialliseen n\u00e4k\u00f6kulmaan. Professori Vanessa Toulmin avasikin konferenssin loistavalla puheellaan, miss\u00e4 esiteltiin Patty Astleyn vaarallinen ohjelmanumero hevosen sel\u00e4ss\u00e4 ja mehil\u00e4ispes\u00e4\u00e4 hallitsevana kuningattarena. Toulmin k\u00e4vi l\u00e4pi my\u00f6s niit\u00e4 haasteita, joita tutkija kohtaa nimenomaan naisten historiaa tutkiessaan miesvaltaisella alalla.<\/p>\n\n\n\n


Omasta mielest\u00e4ni kiinnostavimmat luennot tulivat kuitenkin yll\u00e4tyksellisesti Unkarista. Professori Korn\u00e9lia Deres (ELTE E\u00f6tv\u00f6s Lor\u00e1nd University) kertoi tutkimuksestaan naisten johtamista kiertelevist\u00e4 el\u00e4inn\u00e4yttelyist\u00e4 1800-luvulla. Niin ik\u00e4\u00e4n professori Katalin Tellerin (ELTE E\u00f6tv\u00f6s Lor\u00e1nd University) esitelm\u00e4 sirkuspantomiimeista oli n\u00e4k\u00f6kulmaa avartava. Sirkuspantomiimit olivat osa l\u00e4hes jokaista sirkusn\u00e4yt\u00f6st\u00e4 1800-luvulla niin Euroopassa kuin Amerikassakin.
Oma esitelm\u00e4ni k\u00e4sitteli italialaisen sirkusryhm\u00e4 Pazzianin vierailua Turussa vuonna 1835. Ryhm\u00e4n t\u00e4htiesiintyj\u00e4, neiti Carolina Pazziani kutsui yl\u00e4luokkaisen turkulaisyleis\u00f6n omaan hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysn\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6ns\u00e4 Turun teatteriin, miss\u00e4 h\u00e4n tanssi nuoralla ja jopa s\u00f6i nuoran p\u00e4\u00e4lle katetun p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4. Keskustelua her\u00e4tti muun muassa Carolina Pazzianin kansalaisuus, tai l\u00e4hinn\u00e4 seikka oliko h\u00e4n todellakin alkuper\u00e4inen italialainen vai esimerkiksi ranskalais-italialainen.
<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Konferenssip\u00e4ivien p\u00e4\u00e4tteeksi The Ship -nimisess\u00e4 pubissa nautittiin viini\u00e4, olutta ja pitsaa iloisissa tunnelmissa sirkushistoriallisten keskustelujen s\u00e4vytt\u00e4min\u00e4. Seuraavaa konferenssiakin ehdittiin jo suunnittelemaan vuodelle 2027. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti jopa kolme instituutioita Tanskasta, Italiasta ja Alakomaista kertoi kiinnostuksestaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sirkushistoriallisia konferensseja. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tapaammekin kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 Tanskan sirkusmuseossa (Cirkusmuseet, Hvidovre), ja sen j\u00e4lkeen Veronassa (2029) ja Rotterdamissa (2031).<\/p>\n\n\n\n


Lis\u00e4tietoja: https:\/\/circusconference.org\/
Teksti: Pauliina R\u00e4s\u00e4nen (FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, Turun yliopisto, Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Philip ja Patty Astleyn kuninkaallisen amfiteatterin muistolaatta. Kuva: Pauliina R\u00e4s\u00e4nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4inen eurooppalaista sirkushistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4 konferenssi 28.2.\u20142.3.2025 alkoi sirkushistoriallisella k\u00e4velykierroksella Lambethin ja Waterloon kaupunkipiireiss\u00e4 Lontoossa. Historiallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 auringon paiste sai l\u00e4hes kaikki konferenssin 70 osallistujaa liikkeelle. Sirkustaiteen perustajien eli Philip ja Patty Astleyn taitoratsastusta sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 n\u00e4htiin Thames-joen etel\u00e4partaille rakennetuissa amfiteattereissa jo vuodesta 1768. Kuninkaallisen amfiteatterin l\u00e4sn\u00e4olosta muistuttaa nyky\u00e4\u00e4n Zippo Circuksen lahjoittama muistolaatta puiston reunamalla. Idea […]<\/p>\n","protected":false},"author":43565,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4279","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43565"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4279"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4733,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4279\/revisions\/4733"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}