{"id":4283,"date":"2025-03-18T09:35:10","date_gmt":"2025-03-18T09:35:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4283"},"modified":"2025-03-18T09:35:11","modified_gmt":"2025-03-18T09:35:11","slug":"tieteen-historian-sivulauseista-kohti-suomalaisen-yliopiston-varjokertomusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/03\/18\/tieteen-historian-sivulauseista-kohti-suomalaisen-yliopiston-varjokertomusta\/","title":{"rendered":"Tieteen historian sivulauseista kohti suomalaisen yliopiston varjokertomusta"},"content":{"rendered":"\n

Maaliskuussa 2019 istuin Kansalliskirjaston erikoislukusalissa Helsingiss\u00e4 tutustumassa er\u00e4\u00e4seen 1810-luvulla laadittuun matkap\u00e4iv\u00e4kirjaan, joka kuuluu Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finlandin kokoelmiin. Tihe\u00e4sti kirjoitettuja sivuja ohuella paperilla, tietysti molemmin puolin hy\u00f6dynnettyn\u00e4 niin, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen teksti kuultaa osin l\u00e4vitse ja vaikeuttaa paikoitellen k\u00e4sialan lukemista. Muistiinpanojen v\u00e4liss\u00e4 my\u00f6s erillisi\u00e4 papereita, ilmeisesti muistoja matkalta. K\u00f6\u00f6penhaminassa n\u00e4hdyn baletin ohjelma (Romeo ja Julia!), joitain kuitteja sek\u00e4 pienempi taiteltu paperi, jonka sis\u00e4\u00e4n talletettuna kuivattu kasvin\u00e4yte. <\/p>\n\n\n\n

Tuolloin minulla ei ollut aikaa perehty\u00e4 matkap\u00e4iv\u00e4kirjaan tarkemmin. Oikeastaan olinkin etsim\u00e4ss\u00e4 vain lis\u00e4valaistusta siihen, mit\u00e4 reitti\u00e4 er\u00e4s kaksikko aikanaan k\u00e4ytti, kun he matkasivat Turusta Ruotsin ja saksankielisen Euroopan halki kohti Alppeja ja niiden takana olevaa Italiaa. Olin valmistelemassa k\u00e4sikirjoitusta 1800-luvun alkupuolen suomalaismatkaajien kokemuksista Euroopassa. Kirja valmistui ja ilmestyi nimell\u00e4 Pikisaaresta Pariisiin<\/em> (2020) mutta matkap\u00e4iv\u00e4kirja ja sen laatija ovat j\u00e4\u00e4neet vaivaamaan minua. \u201dJannes resejournal\u201d -nimisess\u00e4 paperipinossa olisi paljon tutkittavaa. Millainen henkil\u00f6 oli Janne, muistiinpanojen kertoja\u00e4\u00e4ni?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ote ”Jannes resejournal”-p\u00e4iv\u00e4kirjasta. Muistiinpanojen v\u00e4liin s\u00e4il\u00f6tty kasvi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Janne eli Johan Magnus af Tengstr\u00f6m (1793-1856) kuului oppineeseen Tengstr\u00f6m-sukuun. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli teologian professori ja piispa, vuonna 1817 Suomen ensimm\u00e4iseksi arkkipiispaksi nimitetty Jacob Tengstr\u00f6m. Euroopan-matkansa Johan Magnus teki vuosina 1817-1819 vanhemman serkkunsa Johan Jakob Tengstr\u00f6min kanssa. Yliopisto-opinnoissaan Johan Magnus af Tengstr\u00f6m suuntautui luonnonhistoriaan, nykytermein el\u00e4in- ja kasvitieteisiin. Sukutaustansa vuoksi ja erityisesti vaikutusvaltaisen is\u00e4n ansiosta h\u00e4n oli saanut loistavat mahdollisuudet yliopistouralla etenemiseen. H\u00e4n toimikin el\u00e4in- ja kasvitieteen apulaisena ja professorina sek\u00e4 yliopiston kasvitieteellisen puutarhan esimiehen\u00e4. Jannesta ei kuitenkaan tullut Suomen kasvitieteen pioneerina muistettua tieteenharjoittajaa. Suomen tieteen historia<\/em> -sarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Tengstr\u00f6m esiintyy vain ohimennen. H\u00e4nen uraansa on luonnehdittu yhdell\u00e4 lauseella: \u201dH\u00e4n oli tunnustettu kaunopuhuja, kiinnostunut mekaniikasta mutta tutkijana merkitykset\u00f6n.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 kaakosta kohti Kasvitieteellist\u00e4 puutarhaa, jonka esimiehen\u00e4 Johan Magnus af Tengstr\u00f6m toimi vuoteen 1849 saakka. Magnus von Wrightin keskener\u00e4inen ty\u00f6 vuodelta 1841. Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Johan Magnus af Tengstr\u00f6m on yksi niist\u00e4 menneisyyden tieteenharjoittajista, joiden vuoksi ryhdyin hahmottelemaan projekti-ideaa er\u00e4\u00e4nlaisesta suomalaisen yliopiston varjokertomuksesta, jonka p\u00e4\u00e4osissa ovat tieteen historian marginaaleihin eri syist\u00e4 j\u00e4\u00e4neet henkil\u00f6t. Akateemisten yhteis\u00f6jen nykyisyys tai menneisyys kun ei ole ainoastaan menestystarinoita ja tieteellisi\u00e4 l\u00e4pimurtoja. Siihen kuuluvat my\u00f6s erilaiset henkil\u00f6kohtaiset ep\u00e4onnistumiset, tietoiset syrj\u00e4ytt\u00e4miset, unohtamiset sek\u00e4 laajempaa tiedeyhteis\u00f6\u00e4 koskettaneet menetykset ja tragediat. N\u00e4m\u00e4 akateemisen maailman varjopuolet ovat useimmiten j\u00e4\u00e4neet erilaisissa tieteen- tai yliopistohistorian esityksiss\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisiksi kuriositeeteiksi tai sivulauseiksi, joiden laajempaa merkityst\u00e4 ei ole juuri pohdittu.<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 tutkimusprojektissani \u201dMarginaalimerkint\u00f6j\u00e4 Suomen tieteen historiaan\u201d keskityn tarkastelemaan erilaisia akateemisen historian katvealueita: omana aikanaan tiedeyhteis\u00f6n ulkopuolelle suljettuja tai ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistuneena pidettyj\u00e4 oppineita sek\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 tieteenhistoriallisessa tutkimuksessa sivuutettuja tieteenharjoittajia. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tutkin yliopistoyhteis\u00f6ss\u00e4 tapahtuneita \u00e4killisi\u00e4 menetyksi\u00e4, tarkemmin sanoen odottamattomia kuolemantapauksia.<\/p>\n\n\n\n

Miksi tarttua t\u00e4llaiseen aiheeseen? Tutkimukseni motivaatio kumpuaa osittain tietyist\u00e4 tutkimuseettisist\u00e4 havainnoista. Millaista narratiivia me tutkijat olemme kirjoittaneet yliopistoinstituution ja siin\u00e4 toimineiden henkil\u00f6iden historiasta? Miten olemme tunnistaneet niiden menneisyyden tieteenharjoittajien toimijuuden, jotka eiv\u00e4t ole menestyneet tiedeyhteis\u00f6n j\u00e4senin\u00e4 tai jotka on my\u00f6hemmin arvioitu tieteellisilt\u00e4 ansioiltaan \u201dmerkityksett\u00f6miksi\u201d? T\u00e4m\u00e4nkaltaisia kysymyksi\u00e4 pohdin projektissani. Ajallisesti tutkimukseni ulottuu 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuvuosiin eli ajanjaksolle, jolloin suomalainen yliopisto(laitos) muotoutui moderniksi tiedeyliopistoksi. Tutkimustani rahoittaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Heli Rantala<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maaliskuussa 2019 istuin Kansalliskirjaston erikoislukusalissa Helsingiss\u00e4 tutustumassa er\u00e4\u00e4seen 1810-luvulla laadittuun matkap\u00e4iv\u00e4kirjaan, joka kuuluu Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finlandin kokoelmiin. Tihe\u00e4sti kirjoitettuja sivuja ohuella paperilla, tietysti molemmin puolin hy\u00f6dynnettyn\u00e4 niin, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen teksti kuultaa osin l\u00e4vitse ja vaikeuttaa paikoitellen k\u00e4sialan lukemista. Muistiinpanojen v\u00e4liss\u00e4 my\u00f6s erillisi\u00e4 papereita, ilmeisesti muistoja matkalta. K\u00f6\u00f6penhaminassa n\u00e4hdyn baletin ohjelma (Romeo ja Julia!), joitain […]<\/p>\n","protected":false},"author":5336,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,7],"tags":[9,221,220,222,153,219],"class_list":["post-4283","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","category-yleiset","tag-1800-luku","tag-paivakirjat","tag-tieteen-historia","tag-tieteen-marginaaleissa","tag-tutkimus","tag-yliopistohistoria","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5336"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4283"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4283\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4286,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4283\/revisions\/4286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}