{"id":432,"date":"2012-02-03T13:32:05","date_gmt":"2012-02-03T11:32:05","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=432"},"modified":"2012-02-03T13:32:05","modified_gmt":"2012-02-03T11:32:05","slug":"mita-charles-dickens-merkitsee-vuonna-2012","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/02\/03\/mita-charles-dickens-merkitsee-vuonna-2012\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 Charles Dickens merkitsee vuonna 2012?"},"content":{"rendered":"

Dickensin syntym\u00e4st\u00e4 (7.2.1812) on t\u00e4n\u00e4 vuonna kulunut 200 vuotta. Samassa kuussa lordi Byron puolusti varhaisia teollisen yhteiskunnan kriitikkoja koneenrikkojia, luddiitteja, Britannian parlamentissa ja Napoleonin sodat riehuivat pitkin vuotta mannermaalla.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 Englannin kirjallisuuden kenties kuuluisinta henkil\u00f6\u00e4 on aseteltu valokeilaan juhlavuotta varten jo hyv\u00e4n aikaa. BBC on \u00e4skett\u00e4in esitt\u00e4nyt uusintaversion \u2019Suurista Odotuksista\u2019 (Great Expectations, <\/em>1861) ja Dickensin keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4nyt viimeinen romaani The Mystery of Edwin Drood<\/em> (1870) on sekin saanut ensimm\u00e4isen televisiosarjaversioinnin. Uudet el\u00e4m\u00e4kerrat, elokuvaretrospektiivit (BFI, http:\/\/www.bfi.org.uk\/whatson\/bfi_southbank\/film_<\/a> programme\/february_seasons\/dickens_on_screen) ja teatteriversiot synnytt\u00e4v\u00e4t vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 Dickens ei ole koskaan ollut yht\u00e4 suosittu kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Suomen Kansallisteatterin vuodenvaihteen ohjelmistoonkin p\u00e4\u00e4tyi varmaan samasta syyst\u00e4 yksi h\u00e4nen populaareimmista teoksistaan\u00a0 \u2019Joululaulu\u2019, (A Christmas Carol<\/em>, 1843) Kari Heiskasen mainiona tulkintana. Charles Dickens ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjallisuudenhistorian kaanoniin p\u00e4\u00e4ssyt kirjailija vaan my\u00f6s kokonaisen maailmankuvan, dickensiaanan, luoja, joka ajoittaisesta \u201dvanhanaikaisuudestaan\u201d huolimatta, tai juuri siit\u00e4 johtuen, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina uusia sukupolvia lukijoikseen.<\/p>\n

Vaikka h\u00e4n oli erityisen ylenkatseen kohteena maailmansotien v\u00e4lisen ajan modernistien silmiss\u00e4, Hollywoodin 1930-luvulla aloittamat Dickens-filmatisoinnit (esim. George Cukorin David Copperfield<\/em>, 1935) jatkoivat jo mykk\u00e4elokuvassa suosittujen dickensl\u00e4isten\u00a0 arkkityyppien paraatia. Dickensin tyyppien varmaan definitiivisimm\u00e4t tulkinnat n\u00e4htiin\u00a0 1940-luvun lopulla David Leanin brittielokuvissa \u2019Suuret toiveet\u2019 (Great Expectations<\/em>, 1946) ja Oliver Twist<\/em> (1948), jotka eiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4neet yht\u00e4k\u00e4\u00e4n silm\u00e4nurkkaa teattereissa kuiviksi. Samalla ne olivat t\u00e4ydellisi\u00e4 melodraaman muotoon puettuja politiikan v\u00e4lineit\u00e4 varhaisen hyvinvointivaltion oikeutuksen puolustamiseksi.<\/p>\n

My\u00f6s baby-boomerit muistivat t\u00e4m\u00e4n 1960- ja 70-luvuilla. Dickensin aiheiden siirto uudelle sukupolvelle onnistui verrattain hyvin. Carol Reedin Oliver!<\/em> (1968) oli aikansa suosituimpia elokuvamusikaaleja, brittipop lainaili innokkaasti ideoita Dickensin repertuaarista Uriah Heep-heavyrock-yhtyeest\u00e4 Sex Pistolsien viktoriaanisiin katupoikiin ja svengaavassa Lontoossa vaikutti jopa poplaulaja, jonka taiteilijanimi oli lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti Charles Dickens.<\/p>\n

1980-luvulta alkaen Dickens-teolllisuus on keskittynyt televisiosarjojen ymp\u00e4rille, mutta maailma tuntee lukemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n erityisesti Englantiin ja Yhdysvaltoihin perustettuja Dickens-festivaaleja, jotka saivat 2007 kilpailijakseen Lontoon Chathamiin perustetun yli 70 000 neli\u00f6kilometrin kokoisen Dickens teemapuiston. Siell\u00e4 vierailijat voivat k\u00e4tell\u00e4 herra Pickwicki\u00e4 ja Oliver Twisti\u00e4 kuin Disneylandiss\u00e4 Akua ja Mikki\u00e4 konsanaan.<\/p>\n

Charles Dickens onkin helppo popularisoinnin, populaarikulttuuriteollisuuden ja parodioinnin kohde. H\u00e4n ty\u00f6ntyy j\u00e4lkimodernina aikana yh\u00e4 ter\u00e4v\u00e4mmin esiin varhaisena kapitalismin ja teollistumisen kriitikkona, joka on samalla avoimen sentimentaalinen, melodramaattinen ja hylkii modernin ihmisen maailmankuvaa kompleksisine psykologisine ja eettisine ongelmineen. Ensimm\u00e4isen\u00e4 teollistumisen mullistukset kokeneelle Britannialle h\u00e4n on kirjallis-kulttuurinen terapeutti samaan tapaan kuin V\u00e4in\u00f6 Linna sotien ja kansakunnan kahtiajaon kokeneelle Suomelle.<\/p>\n

Dickensin jo elinaikanaan kokeman valtaisan suosion k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4 eli kuitenkin jatkuva omantunnon herkk\u00e4 syyllisyys, joka l\u00e4vist\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kirjallisen tuotantonsa, ja joka oli perua h\u00e4nen lapsuutensa kokemuksista k\u00f6yhyydest\u00e4 ja pakkoty\u00f6st\u00e4. Erityisesti is\u00e4n kohtalo p\u00e4\u00e4ty\u00e4 velkavankeuteen heijastui jatkuvasti Dickensin romaaneissa erityisen\u00e4 inhona koronkiskureita, pankkeja, juristeja ja byrokraattista tekopyhyytt\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Voi vain kuvitella, mit\u00e4 h\u00e4n toteaisi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seuratessaan Englannin (ja Euroopan) pankkikriisi\u00e4 ja katselisi St Paulin katedraalin eteen majoittuneita mielenosoittajia, jotka vastustavat Lontoon Cityn rahavaltaa. Samaan aikaan kun David Cameronin hallitus suunnittelee ty\u00f6tt\u00f6mien ja opiskelijoiden avustusten muuttamista vastikkeellisiksi ty\u00f6palvelun kautta, voi kysy\u00e4 olemmeko ottamassa taas pari askelta poisp\u00e4in toisen maailmansodan j\u00e4lkeisist\u00e4 \u2019Suurista toiveista\u2019 kohti Dickensin viktoriaanisen ajan \u2019Koleaa taloa\u2019?<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 luettavaa<\/p>\n

Charles Dickens at 200. http:\/\/www.guardian.co.uk\/books\/series\/charles-dickens-at-200?INTCMP=SRCH<\/a>. Tarkistettu 31.1.2012.<\/p>\n

John, Juliet (2010). Dickens and Mass Culture.<\/em><\/p>\n

John, Juliet (2003). Dicken\u2019sVillains: Melodrama, Character, Popular Culture. <\/em><\/p>\n

Sweet, Matthew (2012). Charlie\u2019s Ghost. Sight & Sound. <\/em>February. Vol. 22, Issue 2, 48-51. <\/em><\/p>\n

Tomalin, Claire (2011). Charles Dickens: A Life. <\/em>\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Dickensin syntym\u00e4st\u00e4 (7.2.1812) on t\u00e4n\u00e4 vuonna kulunut 200 vuotta. Samassa kuussa lordi Byron puolusti varhaisia teollisen yhteiskunnan kriitikkoja koneenrikkojia, luddiitteja, Britannian parlamentissa ja Napoleonin sodat riehuivat pitkin vuotta mannermaalla. T\u00e4t\u00e4 Englannin kirjallisuuden kenties kuuluisinta henkil\u00f6\u00e4 on aseteltu valokeilaan juhlavuotta varten jo hyv\u00e4n aikaa. BBC on \u00e4skett\u00e4in esitt\u00e4nyt uusintaversion \u2019Suurista Odotuksista\u2019 (Great Expectations, 1861) ja Dickensin […]<\/p>\n","protected":false},"author":529,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[25,27],"class_list":["post-432","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-charles-dickens","tag-dickens-on-screen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/432","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/529"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=432"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/432\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=432"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=432"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=432"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}