{"id":4321,"date":"2025-05-12T14:00:00","date_gmt":"2025-05-12T14:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4321"},"modified":"2025-05-12T13:27:22","modified_gmt":"2025-05-12T13:27:22","slug":"benjaminista-ja-hieman-tekoalysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/05\/12\/benjaminista-ja-hieman-tekoalysta\/","title":{"rendered":"Benjaminista ja hieman teko\u00e4lyst\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kulttuurihistorian syvent\u00e4vien opintojen Taiteiden, populaarikulttuurin ja median historian tutkimusryhm\u00e4mme keskusteli kev\u00e4tlukukauden p\u00e4\u00e4t\u00f6stapaamisessaan Walter Benjaminin (1892\u20131940) esseest\u00e4 \u201dTaideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella\u201d (my\u00f6hemmin Taideteos-essee).
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taiteiden, populaarikulttuurin ja median historian tutkimusryhm\u00e4 29.5.2025. Eturiviss\u00e4 vasemmalta Jirka Louhio, Katriina M\u00e4kinen ja Leo Rissanen. Takariviss\u00e4 vasemmalta Juulia Kortelainen, Tony Honkanen, Leeni Takanen, Lotta Selin ja Mari Jaakkola. Ryhm\u00e4kuvasta puuttuvat Emmilotta Appel\u00f6, Mikael Luotolahti ja Linda Ojanen. Kuva: Paavo Oinonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Saksanjuutalainen filosofi ja kulttuurikriitikko Walter Benjamin laati esseens\u00e4 1930-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla, jolloin valokuva ja \u00e4\u00e4nielokuva olivat kulutustuotteina suhteellisen uusia mutta arkip\u00e4iv\u00e4istyiv\u00e4t joutuisasti. Benjamin n\u00e4ki molemmissa aikakautta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n mekaanisesti j\u00e4ljennett\u00e4v\u00e4n kulttuurimuodon.

Tekstist\u00e4 on muodostunut klassikko, jonka \u00e4\u00e4relle mediakulttuurin tutkijat palaavat yh\u00e4 uudelleen. Jo t\u00e4m\u00e4n takia sen ruodinta taidetta, populaarikulttuuria ja mediaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 seminaarissa tuntui perustellulta. Saksalaisfilosofin ajatusten innostamina koskettelimme my\u00f6s teko\u00e4lyn vaikutusta taiteeseen ja kulttuuriin.

Benjamin l\u00e4hestyy aihettaan historiallisesti. Marxilaisin vaikuttein h\u00e4n p\u00f6yhii yhteiskunnan p\u00e4\u00e4llysrakennetta, jonne kulttuuri ja taide sijoittuvat. Taide on h\u00e4nen mukaansa saanut alkunsa kulteista ja rituaaleista. Vaikka antiikin kreikkalaiset tekiv\u00e4t pronssivaluja ja l\u00f6iv\u00e4t kolikoita, p\u00e4\u00e4osin tuotetut kuvat olivat ainutkertaisia ja kuuluivat synty-yhteyteens\u00e4, Benjamin kirjoittaa.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Walter Benjaminin Taideteos<\/em>-esseest\u00e4 on ilmestynyt useita versioita. Teemaryhm\u00e4 luki Markku Kosken suomennoksen vuodelta 1989, joka on vuoden 1936 versiosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sittemmin litografia, kivipaino, viivasy\u00f6vytys ja kirjapainotaito mahdollistivat uudenlaisia uusintamisen tapoja. Mutta vasta valokuvaus vapautti ihmisk\u00e4den kohteensa muovaamisesta ja teki h\u00e4nest\u00e4 laukaisimen painajan. Elokuvakamera ja \u00e4\u00e4niteknologia tallensivat kuvaa ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4n puhenopeudella. Benjaminin mukaan teosten kulttisidos katosi, kun syntyi toistettava tallenne, jonka jakelumahdollisuus mursi perinneyhteyden. Valmis tuote oli osa tuotantoketjua.

Teemaryhm\u00e4mme vakuuttui, ett\u00e4 uusintamisen mahdollisuus oli Benjaminista kiehtovaa. H\u00e4n kirjoitti, miten taide vapautui \u201dloismaisesta rituaalisidonnaisuudesta\u201d. Hintana oli taiteen auran, mystifioidun henk\u00e4yksen, katoaminen. H\u00e4nt\u00e4 ei kuitenkaan huolestuttanut se, ett\u00e4 massakulutettavat elokuvat vaikuttaisivat katsojiinsa kielteisesti, kuten monet h\u00e4nen aikalaiskollegansa p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t. Benjamin uskoi, ettemme voi t\u00e4ysin tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vaikkapa elokuvateatterin yleis\u00f6ss\u00e4 tapahtui. Miten n\u00e4hty kuhunkin kokijaan vaikutti tai miten se kenties mobilisoi?

Esseen ajatukset teknisen uusintamisen aikaansaamista muutoksista tuntuvat teko\u00e4lykeskustelun kehyksess\u00e4 ajankohtaisilta. Pohdimme, onko Benjaminin ajatus taiteen luomisen mekaanistumisesta tullut uudenlaiseen tilanteeseen. Jos valokuva ja audiovisuaalinen kuva muuttivat luovaa prosessia, ne olivat aina jonkin oletetun subjektin tai tuotantoryhm\u00e4n tuotoksia. Ajattelemme valokuvan ja elokuvan syntyneen inhimillisen valinnan koskettamina. Tallentaminen ja jakelu olivat teollisuutta.

Teko\u00e4lyn tuottamissa kuvissa, teksteiss\u00e4 ja \u00e4\u00e4niss\u00e4 tekijyys etenee viel\u00e4 kauemmas Benjaminin ajoista. Se on teko\u00e4lybotille annettuja komentoja, joilla teos muovautuu. Yht\u00e4 kaikki, tekijyytt\u00e4 on paikannettavissa. Haikailemmeko kauan sitten menetettyyn rituaalisuuteen ja taiteilijan henk\u00e4isyn per\u00e4\u00e4n, sellaiseen, jolla ei ole merkityst\u00e4? Kaiken lis\u00e4ksi sanotaan, ett\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n taiteilijan panos voi olla hyvin monimutkainen ja prosessina vaikea kuin mink\u00e4 tahansa muun taiteen tekeminen.

Kaivoimme esille Suomen Arvostelijan Liiton 75-vuotisjuhlajulkaisun Kriittisen ajattelun aika (2025). Toisin kuin voisi luulla, kriitikot eiv\u00e4t ole kovin huolissaan teko\u00e4lyst\u00e4 taidekent\u00e4ll\u00e4. Muun muassa Tomi Slotte Dufvalle on kyse mahdollisuudesta taidekeskusteluun: \u201dOnko taide tiedon tuottamisen tai maailmassa olemisen tapa vai keino tehtailla helposti kulutettavia teoksia?\u201d
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomen arvostelijan liitto juhlii 75-vuotistaivaltaan Silvia Hosseinin, Riikka Laczakin ja Vesa Rantaman toimittamalla kirjoituskokoelmalla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n

Slotte Dufva viittaa tutkimukseen, jossa yleis\u00f6ll\u00e4 testattiin teko\u00e4lyn tuottamia runoja ja tunnettujen runoilijoiden teoksia. Yleis\u00f6 arvosti enemm\u00e4n teko\u00e4lyn generoimia s\u00e4keit\u00e4 kuin maineikkaiden taiteilijoiden teoksia. Kielimalli loi sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 helppotajuisia ja suoraviivaisia. Kirjoittaja arvelee, ett\u00e4 algoritmirunouden maailmassa kriitikon asiantuntijuutta tarvitaan entist\u00e4 enemm\u00e4n. Slotte Dufvan mukaan kenties kuvataiteessa taiteilijan k\u00e4denj\u00e4lki on uudenlaisen arvostuksen kohde teko\u00e4lykuvien runsaudessa.

Audiovisuaalisesta kulttuurista vieh\u00e4ttynyt Benjamin ei h\u00e4nk\u00e4\u00e4n aivan vankkumattomasti luottanut yleis\u00f6jen kriittisyyteen: \u201dSovinnaisesta nautitaan kritiikitt\u00f6m\u00e4sti, todella uudesta vastahakoisesti.\u201d

Nimitt\u00e4in Walter Benjamin ty\u00f6skenteli itsekin kriitikkona ja vapaana kirjoittajana, sill\u00e4 h\u00e4n ei saanut yliopistovirkaa. Pohdimme, miten saksalaisajattelija olisi suhtautunut teko\u00e4lyyn. Kenties uteliaasti. Benjamin kirjoitti Taideteos-esseess\u00e4\u00e4n kirjoittamisen demokratisoitumisesta. Laajalevikkinen lehdist\u00f6 yleis\u00f6nosastoineen teki kenest\u00e4 tahansa lukijasta potentiaalisen kirjoittajan.

Some on tehnyt jokaisesta potentiaalisen median, ja teko\u00e4ly on viimeisin harppaus sis\u00e4ll\u00f6ntuottamiselle. Seminaarimme arveli, ett\u00e4 teko\u00e4lyn voi pist\u00e4\u00e4 t\u00f6ihin varsin vaatimattomin taidoin. Kynnys on matala, mutta me tied\u00e4mme, ettei kielimalli ajattele vaan tottelee komentoja. Se ei toistaiseksi laadi sellaista kriittist\u00e4 teksti\u00e4 kuin itse haluamme.


Kirjallisuus

Benjamin, Walter: Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella [suom. Markku Koski]. Walter Benjamin: Messiaanisen sirpaleita. Kirjoituksia kielest\u00e4, historiasta ja pelastuksesta<\/em>. Toimittaneet Markku Koski, Keijo Rahkonen ja Esa Sironen. Suomentanut Raija Sironen. Alkuteos: Gesammelte Schriften 1972, 1977, 1978. Kansan Sivistysty\u00f6n Liitto, Tutkijaliitto, Helsinki 1989, 139\u2013173.

Slotte Dufva, Tomi: Uusi ketsuppi \u2013 eli mit\u00e4 jokaisen pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyst\u00e4. Silvia Hosseini, Riikka Laczak ja Vesa Rantama: Kriittisen ajattelun aika<\/em>. Suomen arvostelijain liitto, Helsinki 2025, 90\u2013103.

Teksti: Paavo Oinonen


<\/p>\n

<\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistorian syvent\u00e4vien opintojen Taiteiden, populaarikulttuurin ja median historian tutkimusryhm\u00e4mme keskusteli kev\u00e4tlukukauden p\u00e4\u00e4t\u00f6stapaamisessaan Walter Benjaminin (1892\u20131940) esseest\u00e4 \u201dTaideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella\u201d (my\u00f6hemmin Taideteos-essee). Saksanjuutalainen filosofi ja kulttuurikriitikko Walter Benjamin laati esseens\u00e4 1930-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla, jolloin valokuva ja \u00e4\u00e4nielokuva olivat kulutustuotteina suhteellisen uusia mutta arkip\u00e4iv\u00e4istyiv\u00e4t joutuisasti. Benjamin n\u00e4ki molemmissa aikakautta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n mekaanisesti j\u00e4ljennett\u00e4v\u00e4n kulttuurimuodon. Tekstist\u00e4 on muodostunut […]<\/p>\n","protected":false},"author":526,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,7],"tags":[],"class_list":["post-4321","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/526"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4321"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4351,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4321\/revisions\/4351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}