{"id":4364,"date":"2025-05-28T05:46:26","date_gmt":"2025-05-28T05:46:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4364"},"modified":"2025-05-28T06:40:15","modified_gmt":"2025-05-28T06:40:15","slug":"aikani-tanskassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/05\/28\/aikani-tanskassa\/","title":{"rendered":"Aikani Tanskassa"},"content":{"rendered":"\n

Tarkkasilm\u00e4inen lukija saattaa huomata, ett\u00e4 kirjoitukseni otsikossa on jotakin tuttua. Se on lainattu kirjailija Sally Salmiselta (1906\u20131976), se on h\u00e4nen omael\u00e4m\u00e4kertansa suomenkielinen nimi. Tai oikeastaan omael\u00e4m\u00e4kerran toisen osan, jossa h\u00e4n kertoo ajastaan ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n miehitetyss\u00e4 Tanskassa toisen maailmansodan aikana. Alkuper\u00e4inen teos, I Danmark<\/em>, julkaistiin vuonna 1972, suomeksi se ilmestyi vasta muutama vuosi sitten.<\/p>\n\n\n\n

Otsikkoni on pastissi, kunnianosoitus Salmiselle ja samalla kaikille heille, jotka ovat meit\u00e4 ennen el\u00e4neet. Heille, jotka ovat kulkeneet n\u00e4it\u00e4 samoja katuja, katsoneet samojen rakennusten seini\u00e4 ja silhuetteja, samoja meri\u00e4 ja niiden aaltojen liikkeit\u00e4. Vaikka oikeastaan, mik\u00e4\u00e4n ei ole samaa, ja sittenkin, el\u00e4mien ja aikojen v\u00e4linen l\u00e4sn\u00e4olo ja yhteys rakentavat jonkinlaista kuuluvuuden tunnetta paikkoihin, aikoihin, el\u00e4mien ketjuihin \u2013 mahdollisen samuuden kosketuspintaa. Aikani Tanskassa on samalla heid\u00e4n, jotka ovat jo menneet kuten my\u00f6s heid\u00e4n, jotka ovat viel\u00e4 tulossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00f6\u00f6penhaminan varmasti tunnetuin ja ikonisin paikka on Nyhavn, joka on per\u00e4isin 1600-luvulta. Historian tuntu on l\u00e4sn\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Salmisen teos oli minulla er\u00e4\u00e4nlaisena johtot\u00e4hten\u00e4 ja visusti laukkuun mukaan pakattuna, kun tieni vei Tanskaan viime vuoden syyskuussa aloittaessani S\u00e4\u00e4ti\u00f6iden post doc -poolin kautta saamallani Suomalaisen Tiedeakatemian rahoituksella postdoc-tutkimuksen K\u00f6\u00f6penhaminan yliopistossa. Nyt t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani aikani alkaa olla lopuillaan, sill\u00e4 palaan kes\u00e4kuun lopussa takaisin Suomeen \u2013 hurjaa, kuinka nopeasti aika onkaan vier\u00e4ht\u00e4nyt! T\u00e4m\u00e4 onkin oivallinen hetki tehd\u00e4 jonkinlaista lyhytt\u00e4 katsausta siihen, mit\u00e4 vierailuni on pit\u00e4nyt sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston etel\u00e4ist\u00e4 kampusaluetta py\u00f6r\u00e4parkkeineen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00f6\u00f6penhaminan yliopisto ja historian tuntu<\/p>\n\n\n\n

Historian tuntu kulkee mukanani pitkin K\u00f6\u00f6penhaminan katuja. Niin my\u00f6s opin ja tiedon tiell\u00e4, sill\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminan yliopisto (K\u00f8benhavns Universitet<\/em>, KU<\/em>) vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1479 eli yli 500 vuotta sitten. N\u00e4in ollen se on Tanskan vanhin ja Pohjoismaiden toiseksi vanhin yliopisto (Uppsalan yliopiston ollessa vanhin parin vuoden etumatkalla). Yliopiston kirjasto perustettiin muutama vuosi my\u00f6hemmin, ja erilaisten vaiheiden kautta niin yliopisto kuin yliopiston kirjasto ovat levitt\u00e4ytyneet laajalle pitkin kaupunkia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston vanha kirjasto, jonka nykyinen rakennus valmistui vuonna 1861. Se on arkkitehtuuriltaan K\u00f6\u00f6penhaminan ensimm\u00e4inen uusgoottilainen rakennus, tosin sis\u00e4lt\u00e4 se on sekoitus uusgoottilaisuutta ja -klassismia. Nyky\u00e4\u00e4n kirjasto toimii museona, ja siell\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n erilaisia tiedetapahtumia. Kyljest\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s mit\u00e4 luultavammin K\u00f6\u00f6penhaminan vanhin, viel\u00e4 pystyss\u00e4 oleva talo, joka on ilmeisesti rakennettu noin vuonna 1419.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset 400 vuotta yliopistossa saivat opiskella vain pojat ja miehet. Vuonna 1875 kuninkaan antamalla asetuksella tehtiin kuitenkin uudistus, joka mahdollisti my\u00f6s naisten p\u00e4\u00e4syn yliopistoon. Ensimm\u00e4iset naispuoliset yliopisto-opiskelijat Tanskassa aloittivat kaksi vuotta my\u00f6hemmin \u2013 he olivat Nielsine Nielsen (1850\u20131916) ja Johanne Marie Gleerup (1850\u20131914). T\u00e4n\u00e4 vuonna onkin juhlavuosi, kun asetuksesta, joka mahdollisti my\u00f6s naisten p\u00e4\u00e4syn yliopistoon on tullut kuluneeksi 150 vuotta. Matka kohti tasa-arvoa tosin kesti viel\u00e4 useita vuosia, ja on monin tavoin k\u00e4ynniss\u00e4 edelleen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Nielsine Nielsen valmistui ensimm\u00e4isen\u00e4 naisena K\u00f6\u00f6penhaminan yliopistosta vuonna 1885. H\u00e4n oli my\u00f6s Tanskan ensimm\u00e4inen naispuolinen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Juhlavuoden kunniaksi Nielsen saa K\u00f6\u00f6penhaminaan oman patsaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00f6\u00f6penhaminan yliopisto jakautuu useampaan kampusalueeseen. Itse olen sijoittunut yliopiston Etel\u00e4kampukselle (S\u00f8ndre Campus<\/em>), joka sijaitsee Amagerissa ja jonka rakennukset edustavat modernia arkkitehtuuria. Ty\u00f6huoneeni ikkunasta n\u00e4kyy aluetta halkova vesielementti, mik\u00e4 on minulle mieluisaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston etel\u00e4ist\u00e4 kampusaluetta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Etel\u00e4kampuksella sijaitsee muun muassa Humanistinen tiedekunta ja esimerkiksi Taiteiden ja kulttuurien tutkimuksen laitos, jonka osana olen itse ty\u00f6skennellyt. Tarkemmin sanottuna olen ollut osa laitoksen monitieteist\u00e4 Global Entanglements -tutkimusklusteria, jossa tutkitaan muun muassa taiteellisten ja kulttuuristen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen asemaa globaalien ja translokaalisten verkostojen puitteissa. Kokemukseni sijoittuvatkin ennen kaikkea tuon klusterin toiminnan ymp\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston etel\u00e4ist\u00e4 kampusaluetta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On ollut hyvin mielenkiintoista p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan hieman siihen, miten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yliopistoel\u00e4m\u00e4 rakentuu ja toimii. Klusterissa tutkimukseen liittyv\u00e4t keskustelut ovat olleet intensiivisi\u00e4 ja hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla haastavia ja tiukkoja, olen oppinut paljon. Tutkimusklustereissa on j\u00e4senin\u00e4 tutkijoita kaikilta tutkijan urapolun askeleilta, ja lis\u00e4ksi mukana on my\u00f6s maisterivaiheen opiskelijoita, mik\u00e4 tuo hyv\u00e4\u00e4 ulottuvuutta keskusteluihin. On ollut my\u00f6s mukava p\u00e4\u00e4st\u00e4 seuraamaan paikallista v\u00e4it\u00f6stilaisuutta ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja retkiin sek\u00e4 esimerkiksi juuri viime viikolla j\u00e4rjestettyyn Queer pasts -konferenssiin, joka oli monella tavalla innostava ja inspiroiva. Palestiinaan liittyv\u00e4 monin tavoin j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 tilanne on ollut keskusteluissa ja tapahtumissa alituiseen l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusklusterin ja muun yliopistohenkil\u00f6kunnan lis\u00e4ksi olen tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 tanskalaisen museokent\u00e4n ja erityisesti kotimuseoiden kanssa. Tutkin postdoc-tutkimuksessani pohjoismaisten kotimuseoiden kulttuurihistoriaa ja muodostumisprosesseja sek\u00e4 erilaisia el\u00e4m\u00e4nkerronnallisia aineistoja, joita museoissa mahdollisesti s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n. Tutkimushankkeessani pohditaan esimerkiksi kulttuurik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, (trans)kulttuurista muistia ja kulttuurien kiertoa globaalien ja translokaalisten kontaktivy\u00f6hykkeiden puitteissa, joten se liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s laitoksen ja klusterin tutkimusintresseihin. Yhteisty\u00f6 museokent\u00e4n kanssa on ollut niin ik\u00e4\u00e4n hyvin antoisaa ja opettavaista.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminassa<\/p>\n\n\n\n

K\u00f6\u00f6penhamina on kaupunkina ja asuin- sek\u00e4 ty\u00f6skentelypaikkana monin tavoin kaunis ja kiinnostava (tosin kallis), n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja koettavaa riitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin ehtii. Py\u00f6r\u00e4ilemist\u00e4 rakastavana arvostan erityisesti kaupungin py\u00f6r\u00e4ilyinfraa, joka on erinomainen. K\u00f6\u00f6penhaminassa on py\u00f6ri\u00e4 enemm\u00e4n kuin autoja, mik\u00e4 on minusta mahtavaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00f6\u00f6penhaminan py\u00f6r\u00e4ilyinfraan on panostettu kunnolla. Kaupunki onkin valittu useaan otteeseen maailman py\u00f6r\u00e4ily-yst\u00e4v\u00e4llisimm\u00e4ksi kaupungiksi. Py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 kuljetaan s\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuin s\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja kyydist\u00e4 voi bongata vaikka ket\u00e4 ja mit\u00e4. Kaikkiaan K\u00f6\u00f6penhaminassa on yli 744 500 py\u00f6r\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on viisinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 autoihin verrattuna. Lis\u00e4\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyyn liittyvi\u00e4 mielenkiintoisia faktoja esim. osoitteesta: https:\/\/www.wonderfulcopenhagen.com\/wonderful-copenhagen\/international-press\/bicycle-friendly-copenhagen<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vehreytt\u00e4, puita, pensaita, kasveja ja kukkia on siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, samoin puistoja on kaikkialla. Museoita, elokuvateattereita ja erilaisia tapahtumia on runsaasti. K\u00f6\u00f6penhamina on my\u00f6s todellinen merellinen kaupunki. Kanaalin varsi on t\u00e4ynn\u00e4 paikkoja, joissa voi istuskella ja viett\u00e4\u00e4 aikaa sek\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 uimassa \u2013 my\u00f6s meren ranta on ihana, ja ihmiset k\u00e4yv\u00e4t laitureilta uimassa l\u00e4pi vuoden. T\u00e4ss\u00e4 vain muutamia asioita mainitakseni.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ainakin n\u00e4in monin tavoin etuoikeutetusta asemasta tulevalla pohjoismaalaisella on ollut enimm\u00e4kseen siis oikein hyv\u00e4t oltavat \u2013 Tanskan hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkot ovat kannatelleet ja tarjonneet n\u00e4kym\u00e4n siihen, kuinka panostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja esimerkiksi sivistykseen ja kulttuuriin kannattaa. Toki Tanskastakin l\u00f6ytyy my\u00f6s paljon ongelmia ja varjopuolia, ja esimerkiksi Tanskan harjoittamasta pakolaispolitiikasta voi olla hyvin montaa mielt\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n kolonialismiin liittyv\u00e4 historia, joka on monin tavoin l\u00e4sn\u00e4 yh\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, on eri tavoin keskustelun ja k\u00e4sittelyn alaisena. My\u00f6s Gr\u00f6nlannin tilanne on puhuttanut erityisesti erilaisten ajankohtaisten poliittisten tapahtumien seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

Aikani Tanskassa on nyt lopussa, ja niin on my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n tekstin laita. Vaikka poistunkin, on Tanska ja erityisesti K\u00f6\u00f6penhamina j\u00e4\u00e4nyt minuun i\u00e4ksi, siit\u00e4 olen varma. Minulla on kokemukseni ja muistoni, ja olen tallettanut t\u00e4t\u00e4 kaikkea eri tavoin \u2013 kuvaamalla ja kirjoittamalla esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Tutkimuksiini liittyvist\u00e4 asioista tulen kirjoittamaan ja kertomaan erin\u00e4isiss\u00e4 julkaisuissa. <\/p>\n\n\n\n

Pian on aika palata kotiin, ja my\u00f6s se on kovin mukavaa.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4 kaikille!<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Karoliina Sj\u00f6 on kulttuurihistorian postdoc-tutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tarkkasilm\u00e4inen lukija saattaa huomata, ett\u00e4 kirjoitukseni otsikossa on jotakin tuttua. Se on lainattu kirjailija Sally Salmiselta (1906\u20131976), se on h\u00e4nen omael\u00e4m\u00e4kertansa suomenkielinen nimi. Tai oikeastaan omael\u00e4m\u00e4kerran toisen osan, jossa h\u00e4n kertoo ajastaan ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n miehitetyss\u00e4 Tanskassa toisen maailmansodan aikana. Alkuper\u00e4inen teos, I Danmark, julkaistiin vuonna 1972, suomeksi se ilmestyi vasta muutama vuosi sitten. Otsikkoni on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2705,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4364","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2705"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4364"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4381,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4364\/revisions\/4381"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}