{"id":4386,"date":"2025-06-19T11:53:55","date_gmt":"2025-06-19T11:53:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4386"},"modified":"2025-06-25T07:26:12","modified_gmt":"2025-06-25T07:26:12","slug":"yliopistot-alkuperaiskansojen-mailla-matkamuistoja-yhdysvalloista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/06\/19\/yliopistot-alkuperaiskansojen-mailla-matkamuistoja-yhdysvalloista\/","title":{"rendered":"Yliopistot alkuper\u00e4iskansojen mailla – matkamuistoja Yhdysvalloista"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 vietin kymmenen viikkoa Yhdysvalloissa, ensisijaisesti tutkijavierailulla Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hilliss\u00e4. Vajaan kolmen kuukauden matkaan mahtui lis\u00e4ksi arkistomatkat Teksasin yliopiston Harry Ransom -keskukseen Austinissa ja Fort Lewisin korkeakoulun Southwest Studies -keskukseen Coloradon Durangossa. Matkalla mukana olivat puolisoni sek\u00e4 5- ja 1-vuotiaat lapsemme, jotka toivat arkeen iloa.<\/p>\n\n\n\n

Matkan aikana ehdin tutustua kolmeen eri korkeakouluun ja kampukseen. Kev\u00e4\u00e4n poliittiset kamppailut ja ep\u00e4varmuus olivat l\u00e4sn\u00e4, mutta vaikuttivat vierailijana arkeeni yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. En kuitenkaan keskity nyt nykyhetken kriiseihin, vaan pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin j\u00e4nnitteisiin. Pohjois-Amerikan alkuper\u00e4iskansojen ja asutuskolonialismin historian tutkijana vierailuni aikani huomasin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja siin\u00e4, miten alkuper\u00e4iskansat n\u00e4kyiv\u00e4t eri yliopistojen kampuksilla.

University of North Carolina at Chapel Hill (UNC)<\/strong>
UNC on viime vuosina panostanut alkuper\u00e4iskansoihin liittyv\u00e4n tutkimuksen ja opetuksen kehitt\u00e4miseen ja oli siten vierailulleni luontainen kohde. Vierailuni aikana osallistuin kuukausittaiseen alkuper\u00e4iskansatutkimuksen seminaariin, joka tunnetaan nimell\u00e4 Carolina Seminar in American Indian and Indigenous Studies. Er\u00e4s vierailuni antoisin kokemus olikin pit\u00e4\u00e4 oma esitelm\u00e4ni osana seminaaria. Sain kollegoiltani valtavasti hy\u00f6dyllist\u00e4 palautetta ja ideoita jatkoa varten. Itse tutkimusaiheesta kerron lis\u00e4\u00e4 jossain muussa yhteydess\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4ni maaliskuun alkuper\u00e4iskansatutkimuksen seminaarissa. Kuva: Joshua Chorman.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 2006 perustettu UNC:n American Indian Center toimii kohtaamispaikkana ja sen henkil\u00f6kunnan yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tukea alkuper\u00e4iskansoihin kuuluvien opiskelijoiden opintomatkaa ja hyvinvointia. Keskus lis\u00e4ksi edist\u00e4\u00e4 yliopiston yhteisty\u00f6t\u00e4 Pohjois-Carolinan alkuper\u00e4iskansojen kanssa. Esimerkiksi t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 keskuksen yhteyteen avattiin kulttuuriperint\u00f6puutarha, josta l\u00f6ytyy paikallisia kasveja ja tietoa niiden merkityksist\u00e4 alueen eri alkuper\u00e4iskansoille.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
American Indian Center<\/em> UNC Chapel Hillin kampuksella.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
American Indian Cultural Garden avattiin huhtikuussa 2025.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

American Indian Center j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 opastettuja k\u00e4velykierroksia, joissa avataan yliopiston historiaa UNC:n kampuksella aloittaen siit\u00e4, ett\u00e4 yliopisto perustettiin occaneechi-, shakori-, eno- ja sissipahaw-kansojen maille. Osallistuin kierrokselle, jota veti lumbee-kansaan kuuluva perustutkinto-opiskelija, joka kertoi avoimesti kampuksella kohtaamastaan rasismista. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4stellyt sanojaan kritisoidessaan yliopiston hallintoa. Eri kampuksen rakennuksissa nimitt\u00e4in s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n edelleen ihmisj\u00e4\u00e4nteit\u00e4, joita yliopisto ei suostu palauttamaan yhteis\u00f6ille.

Samalla kampuksella kuitenkin pyrit\u00e4\u00e4n huomioimaan alkuper\u00e4iskansojen olemassaoloa. Vuonna 2014 ylioppilaskunnan viereisen jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kivetykselle valmistui Senora Lynchin tekem\u00e4 savitaideteos The Gift. Teoksessa n\u00e4kyy eri haliwa-saponi-kansalle keskeisi\u00e4 symboleja. Jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n varrella on savilaattoja, joissa kerrotaan n\u00e4iden merkityksest\u00e4 kansalle.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Osa Senora Lynchin taideteosta <\/em>”The Gift” UNC:n kampuksella.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
Taideteokseen kuuluvat kuvaukset eri symbolien merkityksist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

University of Texas at Austin (UT Austin)<\/strong>
Maaliskuussa vietin reilun viikon Austinissa ker\u00e4ten aineistoa Harry Ransom -keskuksen arkistosta. K\u00e4velless\u00e4ni Teksasin yliopiston kampuksella Austinin paahtavassa helteess\u00e4 en l\u00f6yt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4llisin puolin merkkej\u00e4 yliopiston suhtautumisesta alkuper\u00e4iskansoihin. Yliopistolla on kuitenkin pieni alkuper\u00e4iskansatutkimuksen tutkinto-ohjelma, joka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti yleis\u00f6lle avoimia tapahtumia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Oli ilo tehd\u00e4 arkistotutkimusta Teksasin yliopiston Harry Ransom -keskuksessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vierailuni viikolle osui sopivasti dokumenttielokuvan ensi-ilta ja keskustelutilaisuus. Lyhytelokuva \u201dWe Are on Native Lands: Stodies of Elder Marika Alvarado in Austin, Texas\u201d<\/a> koostuu otteista lipan mescalero -kansaan kuuluvan Marika Alvaradon haastattelusta, jossa h\u00e4n kertoo sukunsa kytk\u00f6ksist\u00e4 nykyisen Teksasin yliopiston alueeseen. Fokuksena oli erityisesti kampuksen l\u00e4ntinen puolisko, jossa itse satuin majoittumaan. Elokuvassa kerrottiin nykyisen Pease-puiston alueella sijainneen Teksasin kuvern\u00f6\u00f6rin omistama plantaasi viel\u00e4 1800-luvulla. Alvarado kertoi isois\u00e4ns\u00e4 auttaneen plantaasilla pidettyj\u00e4 orjina, joihin kuului my\u00f6s alkuper\u00e4iskansojen j\u00e4seni\u00e4. Elokuvaa katsoessani havahduin siihen, ett\u00e4 oma perheeni oli juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 leikkim\u00e4ss\u00e4 samaisessa puistossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Leikkipaikka Pease-puistossa Austinissa. Puiston alueella sijaitsi viel\u00e4 1800-luvulla 365 hehtaarin kokoinen plantaasi. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Dokumenttielokuva toteutettiin Teksasin yliopiston Contextualisation & Commemoration<\/em> -hankkeen rahoittamana. Hankkeessa on tarkoitus eri keinoin avata yliopiston historian kipukohtia ja sit\u00e4 kautta rakentaa tasa-arvoisempaa yliopistoyhteis\u00f6\u00e4. Elokuvan j\u00e4lkeisess\u00e4 keskustelutilaisuudessa kuitenkin kerrottiin, ett\u00e4 hankkeen jatko on nykyisell\u00e4\u00e4n vaakalaudalla sen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tavoitteiden vuoksi.

Fort Lewis College<\/strong>
Sek\u00e4 UNC:ss\u00e4 ett\u00e4 UT Austinissa tehd\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4iskansatutkimusta, mutta alkuper\u00e4iskansoihin kuuluvat opiskelijat ovat selv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna vain reilu prosentti UNC:n opiskelijoista kuuluu johonkin alkuper\u00e4iskansaan, ja UT Austinissa osuus on viel\u00e4 pienempi. Sen sijaan Fort Lewisin korkeakoulussa Coloradossa opiskelijoista jopa kolmannes on jonkin pohjoisamerikkalaisen alkuper\u00e4iskansan j\u00e4sen.

Ero selittyy osittain sijainnilla \u2013 etel\u00e4isen Coloradon l\u00e4hialueilla on enemm\u00e4n alkuper\u00e4iskansojen reservaatteja kuin Teksasissa tai Pohjois-Carolinassa. Historialla on viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi rooli. Fort Lewis Collegen alkuper\u00e4inen nimi oli Fort Lewis Indian Boarding School, ja oppilaitos toimi vuosina 1892\u20141909 liittovaltion omistamana alkuper\u00e4iskansojen asuntolakouluna. Nykyisin opiskelijat, jotka kuuluvat johonkin Yhdysvaltojen liittovaltion tunnustamaan alkuper\u00e4iskansaan, voivat hakea Fort Lewis Collegesta vapautusta lukukausimaksuista.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Center for Southwest Studies, Fort Lewis College, Durango, Colorado.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kampus sijaitsee m\u00e4en laella keskell\u00e4 Coloradon vuoristoa, Durangon kaupungin laitamilla. Ymp\u00e4rist\u00f6 on h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n kaunis. Alkuper\u00e4iskansojen kulttuurit n\u00e4kyv\u00e4t ja kuuluvat kampuksella, esimerkiksi taideteoksissa ja patsaissa ymp\u00e4ri kampusta. Viikon mittaisen vierailuni aikana kuulin my\u00f6s, kuinka powwow-tapahtumaan valmistautuvan rumpuryhm\u00e4n musiikki kantautui liikuntasalista. Ty\u00f6skennelless\u00e4ni Southwest Studies -keskuksen arkistossa sain my\u00f6s seurata sivusta, kuinka korkeakoulua esiteltiin reservaattikouluista tulleille oppilasryhmille.

Ainakin lyhyen vierailuni aikana kampuksen yhteis\u00f6 vaikutti avoimelta, ja henkil\u00f6kunta sek\u00e4 opiskelijat ottivat minut l\u00e4mpim\u00e4sti vastaan. Alkuper\u00e4iskansojen kulttuurien n\u00e4kyminen ja oppilaitoksen oman historian avoimesti esille tuominen vaikuttaa luovan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maisema Fort Lewis Collegen ymp\u00e4rill\u00e4 jalkapallostadionilta katsottuna.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Akatemiaprojektini keski\u00f6ss\u00e4 on solidaarisuus valtav\u00e4est\u00f6n ja alkuper\u00e4iskansojen v\u00e4lill\u00e4. Matkan aikana pohdin paljon yliopistojen ja tutkijoiden vaikutusvaltaa suhteessa alkuper\u00e4iskansoihin. Yhdysvaltalaiset yliopistot ovat vuosisatojen ajan h\u00e4ivytt\u00e4neet alkuper\u00e4iskansojen olemassaoloa. Korkeakoulut, joissa vierailin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ovat kaikki eri tavoin pyrkineet korjaamaan t\u00e4t\u00e4 ep\u00e4kohtaa – vaihtelevin tuloksin. J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, jatkuuko historian traumojen purku l\u00e4hivuosina. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pienetkin askeleet kohti yliopistojen sovintoa alkuper\u00e4iskansojen ja muiden marginalisoitujen yhteis\u00f6jen kanssa tuntuvat olevan uhattuina.

*******
Kirjoittaja Reetta Humalajoki on akatemiatutkija. Tutkijavierailu oli osa h\u00e4nen Suomen Akatemian rahoittamaa projektia \u201dWhite Solidarity and Native North American Rights in the United States, Canada, and Western Europe, 1960s-1990s.\u201d<\/em>
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 vietin kymmenen viikkoa Yhdysvalloissa, ensisijaisesti tutkijavierailulla Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hilliss\u00e4. Vajaan kolmen kuukauden matkaan mahtui lis\u00e4ksi arkistomatkat Teksasin yliopiston Harry Ransom -keskukseen Austinissa ja Fort Lewisin korkeakoulun Southwest Studies -keskukseen Coloradon Durangossa. Matkalla mukana olivat puolisoni sek\u00e4 5- ja 1-vuotiaat lapsemme, jotka toivat arkeen iloa. Matkan aikana ehdin tutustua kolmeen eri korkeakouluun ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":4636,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4386","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4636"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4386"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4386\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4452,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4386\/revisions\/4452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}