{"id":4458,"date":"2025-09-23T06:10:00","date_gmt":"2025-09-23T06:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4458"},"modified":"2025-09-23T06:07:41","modified_gmt":"2025-09-23T06:07:41","slug":"kuinka-ammoniakin-historiaa-tutkimalla-torjutaan-ilmastonmuutosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/09\/23\/kuinka-ammoniakin-historiaa-tutkimalla-torjutaan-ilmastonmuutosta\/","title":{"rendered":"Kuinka ammoniakin historiaa tutkimalla torjutaan ilmastonmuutosta?"},"content":{"rendered":"\n<p>Ammoniakki vaikuttaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kulttuurihistorian tutkimuskohteelta. Sen selvittely\u00e4 kannattaa kuitenkin yritt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 parhaimmillaan ammoniakin historiaa tutkimalla voidaan auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammoniakki lienee nyky\u00e4\u00e4n monelle varsin vieras ja tuntematon kemikaali. Ennen se tunnettiin paremmin \u2013 vaaroineen. Kun ammoniakki 50 vuotta sitten \u201dr\u00e4j\u00e4ytti liat pois\u201d Andy-pesuaineessa tai sit\u00e4 levitettiin lannoitteissa pelloille, kuten tehd\u00e4\u00e4n edelleen, niin tulevaisuudessa ammoniakista toivotaan kehittyv\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen, puhdas energial\u00e4hde. Ammoniakin palamisessa ei synny kasvihuonekaasuja, ja se k\u00e4visi esimerkiksi laivamoottorin polttoaineeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammoniakin avulla arvioidaan mahdolliseksi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti maailman laivaliikenteess\u00e4, joka nyky\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa poltto\u00f6ljyj\u00e4. Niist\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon ja mieluiten vauhdilla. Paljon puhutun vedyn ohella tai sijasta ammoniakkiin kohdistuu tulevaisuuden odotuksia ratkaisuna, joka korvaa fossiilisia energial\u00e4hteit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6mill\u00e4 vaihtoehdoilla. N\u00e4in voidaan hillit\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Potentiaalisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta tutkitaan ja edistet\u00e4\u00e4n monessa maassa, kuten Suomessa. Edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 itse ammoniakki tuotetaan p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4sti eli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ns. vihre\u00e4\u00e4 ammoniakkia. Kehitysty\u00f6ss\u00e4 on tarvetta my\u00f6s kulttuurihistorian tutkimukselle, sill\u00e4 historialliset, ajassa muuttuneet k\u00e4sitykset ammoniakista ovat relevantteja muutoksen l\u00e4ht\u00f6kohtana.<\/p>\n\n\n\n<p>Haasteelliseksi muutoksen tekee se, ett\u00e4 ammoniakki on myrkyllist\u00e4. Ammoniakkia (NH3) jalostetaan vedyst\u00e4 ja typest\u00e4. Huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 se on kaasumaista, v\u00e4rit\u00f6nt\u00e4 ja haisee pist\u00e4v\u00e4sti virtsalta. Ammoniakkia esiintyy esimerkiksi ihmisten ja el\u00e4inten eritteiss\u00e4. Pienet pitoisuudet ammoniakkia aiheuttavat ihmiselle huonovointisuutta, suuremmat hengitysvaikeuksia, mutta lyhytkin altistus esimerkiksi (teollisessa) ammoniakkivuodossa voi olla hengenvaarallinen.<\/p>\n\n\n\n<p>On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ammoniakin turvallisen polttoaineena k\u00e4yt\u00f6n hyv\u00e4ksi on teht\u00e4v\u00e4 paljon t\u00f6it\u00e4. Vaikka aine lienee nyky\u00e4\u00e4n useimmille enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vieras, ammoniakkiin suhtautumiseen vaikuttaa osaltaan, ett\u00e4 ammoniakkia on k\u00e4ytetty Suomessakin pitk\u00e4\u00e4n niin teollisuudessa kuin arkisissa askareissa, kuten puhdistusaineissa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"850\" height=\"893\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/08\/Andy-pesuaine-pullo-1967-tmk161018220404900-0-original.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4461\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/08\/Andy-pesuaine-pullo-1967-tmk161018220404900-0-original.jpg 850w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/08\/Andy-pesuaine-pullo-1967-tmk161018220404900-0-original-286x300.jpg 286w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/08\/Andy-pesuaine-pullo-1967-tmk161018220404900-0-original-768x807.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/08\/Andy-pesuaine-pullo-1967-tmk161018220404900-0-original-676x710.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 850px) 100vw, 850px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Andy-pesuaine, vuosin\u00e4yte 1967. Turun Saippua Oy, 1967. Kuva: Turun kaupunginmuseo.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>\u201dAndyssa on voimaa! Andyssa on ammoniakkia!\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Erityisesti Kansalliskirjaston historiallinen sanoma- ja aikakauslehtiarkisto tarjoaa mainiota aineistoa tutustua ammoniakin aiempiin arkisiin ilmentymiin. Ammoniakkia on ennen my\u00f6s valmistettu Suomessa, mist\u00e4 l\u00f6ytyy monia lehtijuttuja etenkin sodanj\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta. <\/p>\n\n\n\n<p>Lehdet neuvoivat ammoniakin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 jo noin 150 vuotta sitten. Vuonna 1889 <em>P\u00e4iv\u00e4n Uutiset<\/em> uskoi ammoniakista olevan moneen joka taloudessa, mutta sen <a href=\"https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/99833?page=3\">\u201dhy\u00f6dylliset ominaisuudet owat wiel\u00e4 liian w\u00e4h\u00e4n tunnetut ja tunnustetut\u201d<\/a>. Ammoniakilla tekstiss\u00e4 tarkoitettiin ammoniakkiliuosta tai \u2013vett\u00e4, todenn\u00e4k\u00f6isesti apteekista ostettua. Aine oli halpaa, poisti hajuja, likaa ja k\u00e4vi l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4: \u201dAmmoniakin nuuskiminen on hy\u00f6dyllist\u00e4 p\u00e4\u00e4nkiwistyksiss\u00e4 ja katarreissakin. Maalattujen esineiden puhdistamisessa s\u00e4\u00e4styy paljon waiwaa, jos haaleaan saippuawaahtoon sekoitetaan ammoniakkia (teelusikka 45 tuumaan).\u201d Lannoitek\u00e4ytt\u00f6kin mainittiin: \u201dMaanwiljelij\u00e4t ja kemiantutkijat tuntewat hywin ammoniakin hyw\u00e4\u00e4tekew\u00e4n waikutuksen kaswillisuuteen\u2026\u201d Korostettakoon, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ohjeet ovat silti p\u00e4\u00e4osin vanhentuneet.<\/p>\n\n\n\n<p>Joillekin ammoniakki saattaa olla tuttu vanhoista televisiomainoksista. Andy-pesuainetta markkinoitiin 1960- ja 1970-luvulla n\u00e4in: \u201dAndyssa on voimaa! Andyssa on ammoniakkia!\u201d Se suorastaan r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lian pois\u2026<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Mainoskatko: Pesuaineita ja saippuaa\" width=\"676\" height=\"507\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/OgfvyIIttJ0?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Andy esiintyy kolmantena oheisessa mainoksessa. L\u00e4hde Youtube: Mainoskatko: Pesuaineita ja saippuaa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Sittemmin ammoniakki on useimmissa pesuaineissa korvattu muilla, turvallisemmilla ainesosilla. Ammoniakki on monelta unohtunut tai muuttunut kenties uutisista luetuiksi ammoniakkivuodoiksi, joita v\u00e4lill\u00e4 sattuu suurissa kylm\u00e4laitteistoissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaiken kaikkiaan ihmisten ammoniakkik\u00e4sityksill\u00e4 on historiansa, joka saattaa osoittautua relevantiksi l\u00e4hivuosina tai vaikka 2030-luvulla, jos ennusteet ammoniakin uudenlaisen energiak\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 toteutuvat edes osapuilleen. Olen tutkijana mukana monitieteisess\u00e4 hankkeessa nimelt\u00e4 AINA<em>. <\/em>Sen koko nimi on Ammonia Energy Conversion and Social Acceptance ja rahoittaja Business Finland. Hankkeessa ajatuksena on, ett\u00e4 luonnontieteiden ja tekniikan tutkijoiden ty\u00f6n rinnalla kulttuurihistorian tutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja poistamaan esteit\u00e4 ammoniakin uudenlaisen k\u00e4yt\u00f6n hyv\u00e4ksymisess\u00e4 ja siten tasoittaa tiet\u00e4 uuden puhtaan energial\u00e4hteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolle.<\/p>\n\n\n\n<p>**<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja Petri Paju on kulttuurihistorian dosentti ja erikoistutkija.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Alkuper\u00e4isl\u00e4hde:<\/p>\n\n\n\n<p>Ammoniakin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 taloudessa. <em>P\u00e4iv\u00e4n Uutiset<\/em>, 11.12.1889, nro 289, s. 3\u20134. <a href=\"https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/99833?page=3\">https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/99833?page=3<\/a>. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tietoa: <\/p>\n\n\n\n<p>Aalto-yliopiston uutinen AINA-hankkeesta 2024: <\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.aalto.fi\/fi\/uutiset\/ammoniakista-uusi-vihrea-energiaratkaisu-tutkimusprojekti-sai-miljoonarahoituksen\">https:\/\/www.aalto.fi\/fi\/uutiset\/ammoniakista-uusi-vihrea-energiaratkaisu-tutkimusprojekti-sai-miljoonarahoituksen<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ammoniakki vaikuttaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kulttuurihistorian tutkimuskohteelta. Sen selvittely\u00e4 kannattaa kuitenkin yritt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 parhaimmillaan ammoniakin historiaa tutkimalla voidaan auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4. Ammoniakki lienee nyky\u00e4\u00e4n monelle varsin vieras ja tuntematon kemikaali. Ennen se tunnettiin paremmin \u2013 vaaroineen. Kun ammoniakki 50 vuotta sitten \u201dr\u00e4j\u00e4ytti liat pois\u201d Andy-pesuaineessa tai sit\u00e4 levitettiin lannoitteissa pelloille, kuten tehd\u00e4\u00e4n edelleen, niin tulevaisuudessa ammoniakista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2375,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,1,6],"tags":[231,236,233,234,235,131,237,232],"class_list":["post-4458","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-uncategorized","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","tag-ammoniakki","tag-arjen-historia","tag-ilmastonmuutos","tag-kemian-historia","tag-mainokset","tag-sanomalehdet","tag-sovellettu-kulttuurihistoria","tag-vihrea-siirtyma","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4458","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2375"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4458"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4458\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4586,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4458\/revisions\/4586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4458"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4458"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4458"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}