{"id":4466,"date":"2025-08-27T16:32:12","date_gmt":"2025-08-27T16:32:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4466"},"modified":"2025-09-01T18:12:49","modified_gmt":"2025-09-01T18:12:49","slug":"logon-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/08\/27\/logon-jaljilla\/","title":{"rendered":"Logon j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\n

Takavuosina kulttuurihistorian oppiaineella oli oma logo. Opiskelijoille, henkil\u00f6kunnalle ja yhteisty\u00f6kumppaneille se tuli tutuksi vuosikymmenien ajan, ilmoitustaulun tiedotteissa, kirjeiss\u00e4, k\u00e4yntikorteissa ja kaikkialla, miss\u00e4 yhteist\u00e4 tunnusta tarvittiin. Antiikin tarustoon viittaava siivek\u00e4s hahmo eli el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja muodostui osaksi arkea \u2013 mutta mist\u00e4 tuo logo oikeastaan sai alkunsa?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Kun kaivelimme muistin lokeroita, tuli vahva tunne, ett\u00e4 kuva-aiheen suunnitteli Totti Tuhkanen. H\u00e4n ty\u00f6skenteli oppiaineessa monenlaisissa teht\u00e4viss\u00e4 1980-luvun taitteesta l\u00e4htien, tutkijana ja opettajana, avoimen yliopiston suunnittelijana ja monimuoto-opetuksen koordinoijana. Sittemmin Totti on ollut yliopiston palveluksessa ennen kaikkea opetusteknologian asiantuntijana ja osallistunut muun muassa virtuaaliyliopiston, Exam-tenttien ja Turnitin-k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\u201dKyll\u00e4, olen syyllinen tuohon logoon\u201d, vastaa Totti s\u00e4hk\u00f6postiini, kun kysyn asiaa. \u201dSiihen liittyi ylevi\u00e4 tavoitteita ja merkityksi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Logon juuret olivat 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin Totti osallistui muutoinkin oppiaineen julkaisutoiminnan ja visuaalisen ilmeen suunnitteluun. H\u00e4n taittoi Keijo Virtasen kirjan Atlantin yhteys<\/em> (1988), ja teos oli tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen PC-tietokoneella taitettu kirja, jonka Suomen Historiallinen Seura julkaisi. Sit\u00e4 ennen kirjat ladottiin painossa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dLogon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tausta-ajatus oli viesti\u00e4, ett\u00e4 oppiaineemme on nyt etabloitunut, siis vakavasti otettava ja asemansa vakiinnuttanut toimija vertaistensa joukossa. Siksi l\u00e4ht\u00f6kohtana oli klassinen aihepiiri\u201d, muistelee Totti.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 on, mist\u00e4 ajatus oman logon suunnittelusta l\u00e4hti liikkeelle. Tuliko se silloiselta oppiaineen esimiehelt\u00e4 vai virisik\u00f6 idea kahvitauon keskusteluissa? Joka tapauksessa Totti ryhtyi suunnittelemaan logoa yhdess\u00e4 assistentti Hannu Laaksosen kanssa. Hannun kotikirjastosta l\u00f6ytyi antiikin symboliikkaa k\u00e4sittelevi\u00e4 hakuteoksia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dLainasin kirjat\u201d, kertoo Totti, \u201dja sadoista vaihtoehdosta p\u00e4\u00e4dyin t\u00e4h\u00e4n versioon kreikkalaisesta voiton jumalattaresta. N\u00e4in siin\u00e4 voimaviestin rinnalla viehke\u00e4\u00e4 lempeytt\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4si sen monimerkityksisyytt\u00e4. Yleens\u00e4 Niken (room. Victorian) hahmossa henkil\u00f6ityy kauneus, vahvuus ja rohkeus, joita tarvitaan kaiken muotoisissa kamppailuissa. T\u00e4ss\u00e4 versiossa siivek\u00e4s Nike pit\u00e4\u00e4 attribuuttiaan voiton seppelett\u00e4 kutreillaan k\u00e4tens\u00e4 suojassa, eik\u00e4 julistavasti eteen ojennettuna, niin kuin yleens\u00e4. Ehk\u00e4 h\u00e4n on juuri saavuttanut oman tavoitteensa, ja painanut seppeleen siksi p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4?\u201d<\/p>\n\n\n\n

Jumalattaren nimi tarkoitti muinaiskreikan kieless\u00e4 nimenomaan voittoa. Nike oli kreikkalaisessa tarustossa jokinymfi Styksin ja titaani Pallasin tyt\u00e4r, ja h\u00e4net kuvattiin useimmiten siivekk\u00e4\u00e4n\u00e4 neitona, jolla oli joko palmunoksa tai seppele. Toisinaan h\u00e4net esitettiin hevosvaljakkoa vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai pokaalia kohottamassa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dHalutessaan voi siivekk\u00e4\u00e4n logohahmon tulkita my\u00f6s sateenkaaren jumalatar Irikseksi, joka v\u00e4litti olympolaisten viestej\u00e4 kuolevaisille\u201d, lis\u00e4\u00e4 Totti. \u201dIris oli ylemm\u00e4n viisauden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, niin kuin kulttuurihistorioitsijat yleens\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Oppiaineen k\u00e4yntikortteja 1990-luvun ja 2000-luvun taitteesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Logon kuva syntyi suoraan kopiona hakuteoksen jumalhahmosta, mutta Totti joutui sit\u00e4 voimakkaasti muokkaamaan, koska l\u00e4hdekuvassa hahmon p\u00e4\u00e4 oli suhteettoman pieni ja v\u00e4h\u00e4n huonossa kulmassa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dAika monta v\u00e4liversiota tein ennen kuin siedett\u00e4v\u00e4 lopputulos syntyi. Edelleen se on hieman pienip\u00e4inen, esikuvaansa kunnioittaen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Klassikko oli n\u00e4hnyt p\u00e4iv\u00e4nvalon. Se sai niin Hannu Laaksosen kuin kahvip\u00f6yt\u00e4porukankin hyv\u00e4ksynn\u00e4n. Tuota pikaa oppiaine teetti muutaman riisin vesileimattua kirjepaperia, ja ensimm\u00e4iset viestit l\u00e4htiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti Turusta Roomaan. Sittemmin logo painettiin henkil\u00f6kunnan k\u00e4yntikortteihin, ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin projektihakemuksissa, todistuksissa, gradulausunnoissa ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6ille l\u00e4hetetyiss\u00e4 suosituksissa.<\/p>\n\n\n\n

Tilanne kuitenkin muuttui 2000-luvulla, kun yliopiston graafinen ilme haluttiin uudistaa ja yhdenmukaistaa. Silloin oppiaineiden omat logot j\u00e4iv\u00e4t pois, ja virallisissa yhteyksiss\u00e4 suosittiin yhteisi\u00e4 kirjepapereita ja tiedostopohjia. Tosin, er\u00e4s nimelt\u00e4 mainitsematon professori on l\u00e4hett\u00e4nyt vanhalla logolla varustettuja kirjeit\u00e4 viel\u00e4 2020-luvullakin. Mutta se on toinen tarina.<\/p>\n\n\n\n

Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Takavuosina kulttuurihistorian oppiaineella oli oma logo. Opiskelijoille, henkil\u00f6kunnalle ja yhteisty\u00f6kumppaneille se tuli tutuksi vuosikymmenien ajan, ilmoitustaulun tiedotteissa, kirjeiss\u00e4, k\u00e4yntikorteissa ja kaikkialla, miss\u00e4 yhteist\u00e4 tunnusta tarvittiin. Antiikin tarustoon viittaava siivek\u00e4s hahmo eli el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja muodostui osaksi arkea \u2013 mutta mist\u00e4 tuo logo oikeastaan sai alkunsa? Kun kaivelimme muistin lokeroita, tuli vahva tunne, ett\u00e4 kuva-aiheen suunnitteli Totti […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-4466","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4466","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4466"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4466\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4477,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4466\/revisions\/4477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4466"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4466"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4466"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}