{"id":452,"date":"2012-02-29T00:36:09","date_gmt":"2012-02-28T22:36:09","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=452"},"modified":"2012-02-29T00:36:09","modified_gmt":"2012-02-28T22:36:09","slug":"kulttuurihistorian-opinnaytteet-2011","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/02\/29\/kulttuurihistorian-opinnaytteet-2011\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistorian opinn\u00e4ytteet 2011"},"content":{"rendered":"

Kulttuurihistoriassa valmistui vuonna 2011 28 pro gradu -tutkielmaa ja kaksi v\u00e4it\u00f6skirjaa. Graduissa saavutettiin merkitt\u00e4v\u00e4 virstanpylv\u00e4s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 joulukuussa hyv\u00e4ksytty Emilia Haaviston tutkimus \u201dMin\u00e4 kun katoan\u201d \u2013 1800-luvun lopulla Niuvanniemen mielisairaalan sis\u00e4\u00e4nkirjattujen naispotilaiden eletty ja koettu sairaus ja sairaalassaolo <\/em>oli oppiaineen 500. pro gradu -tutkielma. Ensimm\u00e4inen ty\u00f6 valmistui vuonna 1979, 32 vuotta sitten.\u00a0Haaviston ty\u00f6n ytimess\u00e4 on kokemuksellisuus: kohteena on se, miten Niuvanniemen mielisairaalaan 1800-luvulla tulleet potilaat kokivat sek\u00e4 sairastamisen ett\u00e4 sairaalassa olemisen. Teema on haastava mutta eritt\u00e4in kiinnostava. Kokemuksellisuudella oli vahva asema gradukirjallisuudessa laajemminkin. T\u00e4st\u00e4 voi esimerkkin\u00e4 mainita Arja Ryh\u00e4sen ja Anu Salmelan tutkimukset, jotka molemmat k\u00e4sitteliv\u00e4t suhtautumista itsemurhaan. Kokemuksellisuuden, ja el\u00e4m\u00e4n laitapuolen, n\u00e4k\u00f6kulma oli my\u00f6s Anna-Maria Ollilan tutkielmassa Paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. Yhteiskunnallinen suhtautuminen kaupunkien irtolaisnaisiin 1800- ja 1900-luvun vaihteen Suomessa<\/em>.<\/p>\n

Maantieteellisesti tutkimuskohteet ulottuivat laajalle, Suomen lis\u00e4ksi Ruotsiin, Viroon, Espanjaan, Englantiin, Yhdysvaltoihin, L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, jopa Uuteen Seelantiin. Kulttuurien kohtaamisen tematiikkaa k\u00e4sitteliv\u00e4t sek\u00e4 Reetta Niemen tutkimus James Cookin ja Uuden Seelannin maorien kohtaamisesta 1769\u20131770 ja Jenni Kaskim\u00e4en analyysi Gertrude Bellin (1868\u20131926) <\/em>L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4 kuvaavista matkakirjoista.<\/p>\n

Temaattisesti aiheiden kirjo oli niin ik\u00e4\u00e4n lavea. Tutkimuksissa pohdittiin muun muassa koulutuksen ja oppikirjojen historiaa, maratonjuoksun vaiheita 1990-luvulta 2000-luvulle, New Yorkin maailmann\u00e4yttelyn Suomi-kuvaa, liikenneturvallisuutta, joogan tuloa Suomeen \u2013 ja suhtautumista el\u00e4imiin. Viimeksi mainitusta teemasta voi nostaa esiin Henriikka Heikinheimon tutkimuksen el\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4lottien suhteesta hevosiin toisen maailmansodan aikana ja Heta L\u00e4hdesm\u00e4en ajankohtaisen tutkimuksen Hallittu ja hallitsematon susi. Valta ihmisen ja suden v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa 1990-luvun lopulla<\/em>. My\u00f6s magia ja alkemia olivat vahvasti esill\u00e4 vuoden 2011 t\u00f6iss\u00e4. Maria Heinonen k\u00e4sitteli oppineiden magiaa Suomessa 1640\u20131670-luvuilla ja Essi Liukkonen Thomas Nortonin teosta The Ordinal of Alchemy<\/em> (1477).<\/p>\n

Media-aiheita k\u00e4siteltiin erityisen runsaasti. Tarkastelun kohteina olivat Turku-aiheiset elokuvat, matkakirjallisuus, pilalehdet, tosi-tv-sarjat, aikakauslehdet ja valokuvat. Henna Haavisto analysoi modernin naisen el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4 Aitta-lehdess\u00e4 1927\u20131930. Juho Korhonen puolestaan tutki Espanjan sis\u00e4llissodan legendaarista valokuvaajaa Robert Capaa ja samalla fotojournalismin historiaa. My\u00f6s henkil\u00f6historiallisia tutkimuksia tehtiin. T\u00e4st\u00e4 voi esimerkkin\u00e4 mainita Sami Liuhdon tutkielman Kalervo Palsasta ja Tuuli Vatulan pioneerity\u00f6n n\u00e4yttelij\u00e4-teatteriohjaaja Aino Mattilasta. Sivum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti laajin ty\u00f6 oli Hanna Katajamaan tutkimus Suomen sillalla. Viro ja virolaiset Ylioppilaslehden kirjoituksissa vuosina 1917\u20131939<\/em>.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjoja tarkastettiin vuonna 2011 kaksi. Silja Laineen tutkimus Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin \u00e4\u00e4riviivat<\/em> (k&h, 2011) oli inspiroiva luotaus siihen mielikuvitukseen, joka itsen\u00e4isess\u00e4 Suomessa kohdistui korkeisiin rakennuksiin. Pilvenpiirt\u00e4j\u00e4\u00e4 ei Helsinkiin noussut, mutta aiheesta k\u00e4ytiin laajaa julkista keskustelua, joka kertoo paljon siit\u00e4, miten aikalaiset hahmottivat kaupunkitilaa ja sen merkityksi\u00e4. Elina Larsson puolestaan tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan Kotikuvauksen ideaalisuus Carl Larssonin teoksessa Ett hem (1899)<\/em> ruotsalaista kotia siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin se hahmottui taiteilija Carl Larssonin kotikuvauksissa. Larssonin teemat ja painotukset ovat vaikuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti 1900-luvun k\u00e4sityksiin kodin merkityksest\u00e4.<\/p>\n

(julkaistu Kritiikki-lehdess\u00e4 1\/2012)<\/p>\n

Tarkempi luettelo pro gradu -tutkielmista l\u00f6ytyy oppiaineen kotisivulta<\/a>. Esittely vuoden 2010 opin\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistoriassa valmistui vuonna 2011 28 pro gradu -tutkielmaa ja kaksi v\u00e4it\u00f6skirjaa. Graduissa saavutettiin merkitt\u00e4v\u00e4 virstanpylv\u00e4s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 joulukuussa hyv\u00e4ksytty Emilia Haaviston tutkimus \u201dMin\u00e4 kun katoan\u201d \u2013 1800-luvun lopulla Niuvanniemen mielisairaalan sis\u00e4\u00e4nkirjattujen naispotilaiden eletty ja koettu sairaus ja sairaalassaolo oli oppiaineen 500. pro gradu -tutkielma. Ensimm\u00e4inen ty\u00f6 valmistui vuonna 1979, 32 vuotta sitten.\u00a0Haaviston ty\u00f6n ytimess\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[40,163],"class_list":["post-452","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-gradut","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/452","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=452"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/452\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=452"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=452"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=452"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}