{"id":4545,"date":"2025-10-09T13:58:00","date_gmt":"2025-10-09T13:58:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4545"},"modified":"2025-09-18T08:43:05","modified_gmt":"2025-09-18T08:43:05","slug":"verkostoituminen-ja-kielitaito-aloittelevan-tutkijan-tukena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/10\/09\/verkostoituminen-ja-kielitaito-aloittelevan-tutkijan-tukena\/","title":{"rendered":"Verkostoituminen ja kielitaito aloittelevan tutkijan tukena"},"content":{"rendered":"\n

Jean Lukkarinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n


Tiedon ja vertaistuen l\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuvaaja: Marco Juvonen<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Verkostoitumisella ja kielitaidolla on ollut keskeinen rooli omalla tutkijanurallani. Aloitin akateemisen verkostoitumisen graduvaiheessa liittym\u00e4ll\u00e4 vuonna 2021 Sateenkaarihistorian yst\u00e4vien hallitukseen. Yhdistystoiminnassa opin paljon uutta sateenkaarihistoriasta Suomessa, ja verkostoiduin my\u00f6s alan kollegoiden kanssa. Vuonna 2022 p\u00e4\u00e4sin muun muassa mukaan Sateenkaarihistorian yst\u00e4vien silloisen puheenjohtajan, yhteiskuntatieteilij\u00e4 Tuula Juvosen<\/strong>, organisoimaan queer-historiaty\u00f6pajaan NOS-HS Queering National Histories -projektin puitteissa. Ty\u00f6pajaan osallistuminen oli hedelm\u00e4llist\u00e4, sill\u00e4 tapasin siell\u00e4 islantilaisia, norjalaisia ja brittil\u00e4isi\u00e4 queer-tutkijoita sek\u00e4 sain palautetta tutkimussuunnitelmastani v\u00e4it\u00f6skirjatutkijaksi hakua varten. Ty\u00f6pajasta tutuksi tuli esimerkiksi queer-tutkija Alison Oram<\/strong>, jonka Britanniaa koskeva tutkimus on sittemmin ollut eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 omalle sukupuolen moninaisuuden historiaa k\u00e4sittelev\u00e4lle v\u00e4it\u00f6skirjalleni.<\/p>\n\n\n\n


Verkostoitua voi my\u00f6s oman kotiyliopiston sis\u00e4ll\u00e4. Kollegani ja kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkijan Seppo Heikkisen<\/strong> kanssa tiemme kohtasivat jatko-opintojen aloituspalaverissa vuonna 2023. Huomasimme tutkivamme samankaltaisia aiheita: H\u00e4n tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa yhdenvertaisuusteemojen k\u00e4sittelyst\u00e4 suomalaisessa urheilujournalismissa vuosina 1950\u20132000, ja itse tutkin sukupuolen moninaisuuden merkityksellist\u00e4mist\u00e4 suomalaisessa mediassa miltei samana ajanjaksona. Yhteisty\u00f6mme alkoi siit\u00e4, kun esitin h\u00e4nelle er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kulttuurihistorian seminaarissa kysymyksen intersukupuolisten urheilijoiden n\u00e4kyvyydest\u00e4 aineistossa. Kysymys poiki lopulta yhteisartikkelin sukupuolen testaamisesta olympialaisissa k\u00e4ydyst\u00e4 lehtikeskustelusta. Opimme valtavasti toinen toisiltamme, min\u00e4 uutta urheilusta ja Seppo lis\u00e4\u00e4 sukupuolen m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4. Yhteisartikkelista on my\u00f6s ollut paljon hy\u00f6ty\u00e4 omalle tutkimukselleni, sill\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n nyt paremmin sit\u00e4, miten k\u00e4sitykset sukupuolista alkoivat muotoutua 1960\u20132000-luvun l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Joskus verkostoituminen tapahtuu melkein puolivahingossa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 osallistuin Tampereella j\u00e4rjestettyyn Paluu Juurille 2024<\/em> -konferenssiin, jonka aiheina olivat mm. feministinen ja queer-tutkimus sek\u00e4 mies- ja sukupuolentutkimus. Menin konferenssiin kuuntelemaan muiden esityksi\u00e4, sill\u00e4 minulla ei ollut mit\u00e4\u00e4n uutta esitelt\u00e4v\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4dyin kuuntelemaan paneelia sukupuolesta, seksuaalisuudesta sek\u00e4 persoonallisuudesta. Esityksen j\u00e4lkeen juttelin yhden panelistin, Sara Barbon<\/strong>, kanssa h\u00e4nen tutkimuksestaan. Tiemme erkanivat, mutta tapasimme uudelleen er\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisessa sessiossa. Session j\u00e4lkeen laitoin Saralle s\u00e4hk\u00f6postia palauttaakseni h\u00e4nelle termospullon, jonka h\u00e4n oli unohtanut viereiselle paikalleni. Siit\u00e4 l\u00e4htien olemme pit\u00e4neet yhteytt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postitse, ja olemme my\u00f6s tavanneet et\u00e4n\u00e4 Zoomissa. Olemme keskustelleet Saran kanssa esimerkiksi tutkimusaiheistamme, sill\u00e4 h\u00e4n tutkii trans- ja el\u00e4inaktivismia Virossa ja Suomessa. Olemme my\u00f6s puhuneet transhistorian tutkimisen vaikeudesta, ja pohtineet suomen ja viron kielen sanoja sukupuolen moninaisuudelle. Koska transhistorian kentt\u00e4 on kansainv\u00e4lisesti ja meill\u00e4 Suomessa verrattain pieni, on t\u00e4llainen vertaistuki ollut minulle eritt\u00e4in arvokasta.

Uusien tutkimuskenttien ja -aineistojen avaajia<\/strong><\/p>\n\n\n\n


V\u00e4it\u00f6skirjavaiheessa tarpeellisiksi kieliksi ovat osoittautuneet etenkin englanti ja ruotsi. Ilman englannin kielen taitoa kansainv\u00e4lisiin seminaareihin osallistuminen olisi mahdotonta, ja verkostoitumisestakin tulisi kovin vaikeaa. Suurin osa transhistoriaa koskevasta tutkimuskirjallisuudesta on my\u00f6s julkaistu englanniksi, joten kielitaito on oman kent\u00e4n tuntemisessa avainasemassa. Yht\u00e4 lailla olen kiitollinen menneisyyden min\u00e4lle, joka kirjoitti lukiossa matematiikan sijaan ruotsin, sill\u00e4 osa tutkimastani sukupuolen moninaisuutta koskevasta lehtiaineistosta on julkaistu ruotsin kielell\u00e4, ja monet sukupuolta koskevat mediakeskustelut ovat tulleet Suomen alueelle usein ensin ruotsinkielisilt\u00e4 alueilta.<\/p>\n\n\n\n


Vuoden v\u00e4it\u00f6skirjaa tehty\u00e4ni totesin kuitenkin, ett\u00e4 nykyinen kielitaitoni ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, sill\u00e4 t\u00f6rm\u00e4ilin jatkuvasti sukupuolen moninaisuutta koskevaan saksankieliseen kirjallisuuteen, jota en ymm\u00e4rt\u00e4nyt. Havaitsin my\u00f6s, ett\u00e4 useat aihepiirin k\u00e4sitteet juontavat juurensa seksologi Magnus Hirschfeldin<\/strong> kirjoituksiin. Koska yliopisto tarjoaa my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjatutkijalle mahdollisuuksia kielitaidon kehitt\u00e4miseen, otin saksan kurssikirjan kauniiseen k\u00e4teen, ja aloitin saksan opiskelun aivan nollatasolta. Kielen opiskelu on ollut paikoittain haastavaa, mutta vuoden opiskelun j\u00e4lkeen on ollut ilo huomata, ett\u00e4 yksinkertaisten tekstien luku onnistuu jo suhteellisen hyvin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tanskassa verkostoitumassa.<\/em> Kuva: Marco Juvonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Toivonkin voivani tulevaisuudessa lukea my\u00f6s saksankielisi\u00e4 tutkimusaineistoja, ja kuka tiet\u00e4\u00e4, vaikka verkostoituvani saksankielisill\u00e4 alueilla! Toukokuun 2025 loppupuolella matkustin verkostoitumaan ainakin suhteellisen l\u00e4helle Saksaa, sill\u00e4 osallistuin Tanskassa j\u00e4rjestettyyn Queer Pasts: What\u2019s Queer in Queer History?<\/em> -konferenssiin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Teksti on julkaistu alun perin vuosikertomuksessa Kulttuurihistoria Nyt 2024. Toimittajat: Jirka Louhio ja Mari Jaakkola.<\/em>
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jean Lukkarinen Tiedon ja vertaistuen l\u00e4hteit\u00e4 Verkostoitumisella ja kielitaidolla on ollut keskeinen rooli omalla tutkijanurallani. Aloitin akateemisen verkostoitumisen graduvaiheessa liittym\u00e4ll\u00e4 vuonna 2021 Sateenkaarihistorian yst\u00e4vien hallitukseen. Yhdistystoiminnassa opin paljon uutta sateenkaarihistoriasta Suomessa, ja verkostoiduin my\u00f6s alan kollegoiden kanssa. Vuonna 2022 p\u00e4\u00e4sin muun muassa mukaan Sateenkaarihistorian yst\u00e4vien silloisen puheenjohtajan, yhteiskuntatieteilij\u00e4 Tuula Juvosen, organisoimaan queer-historiaty\u00f6pajaan NOS-HS Queering National […]<\/p>\n","protected":false},"author":526,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4545","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4545","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/526"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4545"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4545\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4584,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4545\/revisions\/4584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4545"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4545"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}