{"id":4575,"date":"2025-09-16T08:59:00","date_gmt":"2025-09-16T08:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4575"},"modified":"2025-09-16T08:59:01","modified_gmt":"2025-09-16T08:59:01","slug":"kaupunkimatkailua-varhaisromantiikan-hengessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/09\/16\/kaupunkimatkailua-varhaisromantiikan-hengessa\/","title":{"rendered":"Kaupunkimatkailua varhaisromantiikan hengess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Elokuun ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla me kaksi kulttuurihistorioitsijaa, Hannu ja min\u00e4, nousimme Turussa autolauttaan aloittaaksemme kiertomatkan Ruotsin pikkukaupunkeihin. Vaikka pist\u00e4ydyimme Tukholmassakin, varsinainen tarkoitus oli tutustua pienimuotoisiin kohteisiin kuten ruotsalaisella latinan professorilla Adolph T\u00f6rnerosilla (1794\u20131839) oli tapana. T\u00e4m\u00e4 kirjallisesti lahjakas varhaisromantikko ei juurikaan viihtynyt p\u00e4\u00e4kaupungissa vaan l\u00e4hti ty\u00f6paikaltaan Uppsalan yliopistosta kes\u00e4isin mieluusti maaseudun rauhaan. Matkoillaan h\u00e4n ihasteli luonnonn\u00e4kymi\u00e4 ja pysytteli pienill\u00e4 paikkakunnilla ja taajamissa. Halusimme kokeilla milt\u00e4 sellainen tuntuisi.<\/p>\n\n\n\n

No, maisemat vaihtuivat tiuhaan, nopeammin kuin T\u00f6rnerosin elinaikana, ja kaupungit ja kuntakeskukset olivat kasvaneet 1800-luvun alkuvuosikymmenten koosta. Meno vastasi silti odotuksia, ja s\u00e4\u00e4 suosi koko ajan.<\/p>\n\n\n\n

Haudoilla ja Linn\u00e9n luona<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen kohteemme oli T\u00f6rnerosille rakas Uppsala, jossa tuomiokirkon, yliopiston kirjaston Carolina Redivivan ja yliopiston entisen p\u00e4\u00e4rakennuksen Gustavianumin ohella mieleen j\u00e4i erityisesti k\u00e4ynti kaupungin vanhalla hautausmaalla. Siell\u00e4 etsimme ruotsalaisten varhaisromantikkojen leposijoja, mit\u00e4 muutakaan. Hannun k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n sovelluksen avulla niit\u00e4 l\u00f6ytyi paljon, ja saimme n\u00e4kyviin my\u00f6s T\u00f6rnerosin haudan. Itselleni vaikuttava yksityiskohta oli, kun maineikkaan runoilija-professori P. D. A. Atterbomin haudan l\u00e4heisyydess\u00e4 katseeni osui puolivahingossa kiveen, jossa luki \u201dG\u00f6ran S\u00f6rbom 1935\u20132013\u201d. H\u00e4nest\u00e4 minulla on mukavia muistoja, h\u00e4n kun ty\u00f6skenteli yliopiston estetiikan laitoksella, jossa vierailin jatko-opiskelijana syyskauden 1989. Kiven alaosaan oli hakattu sanat AMOR MAIOR EST<\/em>, rakkaus on suurempi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Uppsalaan Slottsbackenilta katsottuna. Kuva JS.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suuntana oli Hammarby, kasvitieteilij\u00e4 Carl von Linn\u00e9n maatila Uppsalan keskustasta runsaat kymmenen kilometri\u00e4 kaakkoon. Kohde oli itselleni hienoinen pettymys, koska oletin, ett\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja Linn\u00e9-muistoja olisi ollut enemm\u00e4n. P\u00e4\u00e4lle p\u00e4\u00e4tteeksi erillinen n\u00e4yttelyrakennus oli yleis\u00f6lt\u00e4 suljettu kunnostuksen takia. Istutukset toki hiveliv\u00e4t silm\u00e4\u00e4, samoin kauniit peltomaisemat paikalle tultaessa ja pois l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4. Linn\u00e9 hankki tilan aikoinaan perheens\u00e4 turvaksi, kun aika h\u00e4nest\u00e4 j\u00e4tt\u00e4isi ja l\u00e4heiset joutuisivat muuttamaan pois virka-asunnosta kaupungin keskustassa. H\u00e4n ehti itsekin asua maatilallaan monet vuodet ja ottaa siell\u00e4 vastaan vieraita ja oppilaita.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Hammarbyn p\u00e4\u00e4rakennus. Kuva JS.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Sigtunasta V\u00e4ster\u00e5siin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Uppsalan j\u00e4lkeen vuorossa oli Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna. Se oli kohteistamme vaatimattomin, mutta selv\u00e4sti huomasi, millaista suuruudenaikaa se oli el\u00e4nyt 1000- ja 1100-luvulla. Miss\u00e4\u00e4n en ole n\u00e4hnyt niin monen keskiaikaisen kivikirkon raunioita niin lyhyen v\u00e4limatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan. Kauppa ja hyv\u00e4t vesireitit keskittiv\u00e4t alueelle rahaa ja voimavaroja, jolloin suurimittainen rakentaminen k\u00e4vi mahdolliseksi. Ei Sigtunassa silti pelkki\u00e4 raunioita ole. K\u00e4vimme Hannun kanssa aistimassa modernia luostaritunnelmaa Sigtunastiftelseniss\u00e4, yksityisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n omistamassa ja 1910-luvulla valmistuneessa hotelli- ja kongressikeskuksessa. Se on monien kulttuuritapahtumien tyyssija ja kirjailijaresidenssi, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 viihtyis\u00e4: puiden huminaa, ruusuistutuksia, kaunis sis\u00e4piha ja suihkukaivo, v\u00e4limerellist\u00e4 arkkitehtuuria. Ja kaupungin k\u00e4vely- ja kauppakadulta l\u00f6ysimme Tant Bruns Kaffestugan, joka sijaitsee 1600-luvulta per\u00e4isin olevassa kiinteist\u00f6ss\u00e4. Sielt\u00e4 sai tuoreita suussa sulavia mazariineja, joihin miellyin Uppsalassa jo 1980-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Sigtunastiftelsenin rauhaa. Kuva JS.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Sitten tuli aika siirty\u00e4 V\u00e4ster\u00e5siin. Kaupungin mittakaava oli sit\u00e4 luokkaa, ettei se oikein sopinut varhaisromantiikan henkeen, mutta halusimme yht\u00e4 kaikki n\u00e4hd\u00e4 tuomiokirkon ja sit\u00e4 toiselta puolen saartavat kauniit puutalokorttelit. V\u00e4ster\u00e5sin linna taas ei ollut yleis\u00f6lle avoin n\u00e4ht\u00e4vyys, eik\u00e4 kirkon ja vanhan kymnaasin l\u00e4heisyydess\u00e4 sijainnut pieni kasvitieteellinen puutarhakaan tarjonnut liiemm\u00e4lti silm\u00e4niloa. Tuomiokirkko ja siell\u00e4 sijaitseva museo olivat joka tapauksessa sopivia rauhoittumisen paikkoja, ja kirkosta l\u00f6ytyi my\u00f6s kuningas Eerik XIV:n hauta. Ihastelimme pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4hist\u00f6n vanhoja kapeita katuja ja pieni\u00e4 puutaloja, Ruotsissa ne ovat aina niin hyvin hoidettuja ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuin eilen maalatuilta. V\u00e4ster\u00e5sissakin oli aikaa nauttia p\u00e4iv\u00e4n mazariini.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
V\u00e4ster\u00e5sin katun\u00e4kymi\u00e4, horisontissa siint\u00e4\u00e4 tuomiokirkko. Kuva JS.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Muotokuvia ja aikakoneella vanhaan Turkuun<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kiertomatkamme loppuosuus alkoi vuosisatoja vanhasta pajateollisuudestaan tunnetusta Eskilstunasta, joka oli meille l\u00e4hinn\u00e4 y\u00f6pymispaikka. Sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4si k\u00e4tev\u00e4sti Mariefredin kaupungin l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan Gripsholmin linnaan ja Str\u00e4ngn\u00e4sin piispankaupunkiin. Meill\u00e4 oli er\u00e4\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mieless\u00e4 vierailu Vadstenaan katsomaan linnaa ja luostaria, mutta pitk\u00e4n v\u00e4limatkan takia se ei lopulta mahtunut aikatauluumme. Gripsholmissa on paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 linnan kolmessa kerroksessa, jos sattuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n muotokuvista \u2013 niit\u00e4 nimitt\u00e4in riippui salien ja huoneiden seinill\u00e4 loputtomiin. Kaikki mahdolliset Ruotsin kuninkaalliset, kulttuurihenkil\u00f6t, kirjailijat ja taiteilijat seurasivat toisiaan pitk\u00e4n\u00e4 nauhana. Pirist\u00e4v\u00e4n\u00e4 saarekkeena kuvakavalkadin seasta erottui Kustaa III:n rakennuttama yksityinen linnateatteri 1780-luvulta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Str\u00e4ngn\u00e4siss\u00e4 voisi melkein tehd\u00e4 vanhasta Turusta kertovaa elokuvaa. Kuva JS.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Str\u00e4ngn\u00e4sin vanha keskusta oli kuin Turku ennen vuoden 1827 tulipaloa. T\u00e4m\u00e4n olimme osanneet aavistaa ennalta, ja iloksemme huomasimme, ett\u00e4 olimme olleet oikeassa. Tuomiokirkko muistuttaa paljon Turun vastaavaa, korkealla olevaa sijaintia my\u00f6ten, joskaan Unikankareen kumpu ei sent\u00e4\u00e4n kohoa niin yl\u00f6s kuin Str\u00e4ngn\u00e4sin kirkonm\u00e4ki. M\u00e4enrinteess\u00e4 sijaitsee punaisiksi maalattuja puutaloja ja toisella puolella m\u00e4ke\u00e4 taas barokkiarkkitehtuuria. On turha en\u00e4\u00e4 toistaa, mit\u00e4 purtavaa ostin teekupillisen oheen Str\u00e4ngn\u00e4sin Caf\u00e9 Prinsenist\u00e4. Seuraavana aamuna astuimme Eskilstunassa junaan, joka vei meid\u00e4t nuorten jalkapallofanien seassa Tukholmaan viett\u00e4m\u00e4\u00e4n viimeist\u00e4 matkap\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jukka Sarjala<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elokuun ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla me kaksi kulttuurihistorioitsijaa, Hannu ja min\u00e4, nousimme Turussa autolauttaan aloittaaksemme kiertomatkan Ruotsin pikkukaupunkeihin. Vaikka pist\u00e4ydyimme Tukholmassakin, varsinainen tarkoitus oli tutustua pienimuotoisiin kohteisiin kuten ruotsalaisella latinan professorilla Adolph T\u00f6rnerosilla (1794\u20131839) oli tapana. T\u00e4m\u00e4 kirjallisesti lahjakas varhaisromantikko ei juurikaan viihtynyt p\u00e4\u00e4kaupungissa vaan l\u00e4hti ty\u00f6paikaltaan Uppsalan yliopistosta kes\u00e4isin mieluusti maaseudun rauhaan. Matkoillaan h\u00e4n ihasteli luonnonn\u00e4kymi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5562,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,7],"tags":[],"class_list":["post-4575","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4575","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5562"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4575"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4575\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4582,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4575\/revisions\/4582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4575"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4575"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4575"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}