{"id":4589,"date":"2025-09-23T12:00:40","date_gmt":"2025-09-23T12:00:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4589"},"modified":"2025-09-23T12:00:41","modified_gmt":"2025-09-23T12:00:41","slug":"taikahistorian-pauloissa-riikassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/09\/23\/taikahistorian-pauloissa-riikassa\/","title":{"rendered":"Taikahistorian pauloissa Riikassa"},"content":{"rendered":"\n<p>Euroopan taikahistorian konferenssi (European Magic History Conference, EMHC) juhlisti 20-vuotista taivaltaan nelip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 juhlakonferenssissa Riikassa 21.\u201324.8.2025. Konferenssi houkutteli osallistujia my\u00f6s Euroopan rajojen ulkopuolelta: tapahtumaan oli saapunut taika-alan historioitsijoita, harrastajia, taikureita ja akateemikkoja jopa Meksikosta, Australiasta ja Yhdysvalloista saakka. Konferenssin tapahtumarikkaasta ohjelmasta p\u00e4\u00e4si nauttimaan my\u00f6s paikallinen yleis\u00f6. Esimerkiksi taikan\u00e4yt\u00f6kset Mystero-teatterissa, Riikan sirkuksen tilausn\u00e4yt\u00f6s sek\u00e4 Harry Houdinin seikkailuelokuva <em>The Terror Island <\/em>(1920) paikallisen huippupianistin s\u00e4estyksell\u00e4 olivat kaikille avoimia tapahtumia.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Konferenssin ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 k\u00e4ynnistyi prameasti David Copperfieldin Zoom-tervehdyksell\u00e4 suoraan Las Vegasista. Hulppeiden taikailluusioidensa lis\u00e4ksi Copperfield yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 omaa taikamuseotaan ja taika-arkistoaan syntien kaupungissa. H\u00e4n kartuttaa kokoelmaansa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti osallistumalla taika-alan ker\u00e4ilij\u00f6ille suunnattuihin huutokauppoihin \u2013 ja nostaa samalla materiaalien hintoja. Haaveenani on p\u00e4\u00e4st\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tutkimaan naistaikureiden historiallisia jalanj\u00e4lki\u00e4 my\u00f6s Copperfieldin kokoelmiin.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tutustuimme my\u00f6s Riikan sirkusrakennuksen historiaan ja arkkitehtuuriin opastetulla kierroksella. Vuonna 1888 rakennettu sirkus on Euroopan vanhin ja Baltian maiden ainoa edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva sirkusrakennus. Viime vuosina rakennus on remontoitu t\u00e4ysin alkuper\u00e4ist\u00e4 rakennushistoriallista tarkoitusta kunnioittaen ja kiinnostavia alkuper\u00e4isi\u00e4 yksityiskohtia s\u00e4ilytt\u00e4en.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Riikan sirkuksessa konferenssin paikalliset j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t, Enrico ja Dace Pezzoli, pitiv\u00e4t tervetuliaisluennon omasta erikoisalastaan eli saippuakuplaesiintyjist\u00e4 vaudevillen kulta-aikana. Esitelm\u00e4n j\u00e4lkeen riikalaiset esiintyj\u00e4t n\u00e4yttiv\u00e4t osaamistaan ilma-akrobatiassa, lavataikuudessa ja notkeusakrobatiassa.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Konferenssin toinen, my\u00f6s &#8221;raskaimmaksi&#8221; luonnehdittu p\u00e4iv\u00e4 sis\u00e4lsi useita akateemisia luentoja aamusta iltaan. Italialainen tutkija-taikuri Salvatore Rappacciuolo piti esitelm\u00e4n jo keskiajalla kehitetyst\u00e4 vedonly\u00f6ntipelist\u00e4 nimelt\u00e4 <em>fast and loose<\/em>. Rappacciuolon konkreettiset demonstraatiot silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n pelin eri versioista sek\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6skentelyprosessinsa unohdettujen metodien selvitt\u00e4miseksi olivat kiinnostavia ja avartavia.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Toisen p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan kuului my\u00f6s oma luentoni v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksestani <em>Celebrated but Forgotten: Female Magicians in Nordic Countries in the 1880s\u20131890s.<\/em> Luentoni her\u00e4tti kenties eniten keskustelua osallistujissa: taikahistoriaa on tutkittu hyvin v\u00e4h\u00e4n sukupuolihistoriallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sukupuolihistoriallisen n\u00e4k\u00f6kulman puute ja naistutkimuksen katvealue vaikuttavat edelleen monin tavoin taikuuden ammattikentt\u00e4\u00e4n.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Yksi konferenssin ehdottomista huippukohdista oli vierailu Latvian kansalliskirjastoon, miss\u00e4 tutustuimme juhlan\u00e4yttelyyn <em>Mystery and Illusion in Latvia from the 17th to the 20th Century \u2013 From Alchemists to Charlatans and Illusionists.<\/em> Latvian kansalliskirjaston systemaattisesti ker\u00e4tyt taika- ja sirkushistorialliset juliste- ja pienpainatekokoelmat olivat p\u00e4\u00e4t\u00e4huimaavia \u2013 ne suorastaan kutsuvat tutkijaa palaamaan Riikaan.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Luentojen lis\u00e4ksi konferenssiin mahtui runsaasti viihdett\u00e4. Italialainen korttitaikuri Aurelia Paviato esiintyi konferenssin kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Mystero-teatterin punaverhotulla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Ilta huipentui taikameklari Gabe Fajurin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyshuutokauppaan lastensairaalan hyv\u00e4ksi. Taikajulisteet, painotuotteet sek\u00e4 taikarekvisiitta ker\u00e4siv\u00e4t yli tuhat euroa lastensairaalan kassaan.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Ohjelmaa riitti viel\u00e4 konferenssin viimeisellekin p\u00e4iv\u00e4lle. Freddie Krutzin ohjaama dokumenttielokuva juutalaisen taikuri G\u00fcnther Dammannin (1910\u20131942) kirjallisesta tuotannosta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 auttoi minua ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin juutalaisten taikurien toimintaverkostoja ja heid\u00e4n kokemiaan haasteita. Dammannin kirja <em>Die Juden in der Zauberkunst<\/em> (1933) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useiden juutalaistaikureiden biografioita. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessani k\u00e4sittelen juutalaisen naistaikuri Sidonie Romanin (1860\u20131947) uraa, joten Dammannin el\u00e4m\u00e4n ja kirjallisen tuotannon merkitys resonoivat omassa tutkimuksessani.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Seuraava Euroopan taikahistorian konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n syksyisess\u00e4 Lontoossa 9.\u201312.9.2027. Suuntaan kuitenkin Lontooseen jo ensi kes\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4sen esitelm\u00f6im\u00e4\u00e4n naistaikureista kertovasta tutkimuksestani London Magic Circlen historiap\u00e4iville kes\u00e4kuussa 2026.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Pauliina R\u00e4s\u00e4nen, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<br>Linkki: https:\/\/emhc2027.com\/<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG-1024x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4590\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG-1024x1024.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG-300x300.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG-768x768.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG-1536x1536.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG-676x676.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/09\/Pauliina-RasanenJPG.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Pauliina R\u00e4s\u00e4nen luennoimassa naistaikureista Riikan Mystero-teatterissa. Kuva: Ian Keable<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Euroopan taikahistorian konferenssi (European Magic History Conference, EMHC) juhlisti 20-vuotista taivaltaan nelip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 juhlakonferenssissa Riikassa 21.\u201324.8.2025. Konferenssi houkutteli osallistujia my\u00f6s Euroopan rajojen ulkopuolelta: tapahtumaan oli saapunut taika-alan historioitsijoita, harrastajia, taikureita ja akateemikkoja jopa Meksikosta, Australiasta ja Yhdysvalloista saakka. Konferenssin tapahtumarikkaasta ohjelmasta p\u00e4\u00e4si nauttimaan my\u00f6s paikallinen yleis\u00f6. Esimerkiksi taikan\u00e4yt\u00f6kset Mystero-teatterissa, Riikan sirkuksen tilausn\u00e4yt\u00f6s sek\u00e4 Harry Houdinin seikkailuelokuva [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":43565,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[247,249,246,248,163],"class_list":["post-4589","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-1880-luku","tag-esittava-taide","tag-naistaikurit","tag-taikuus","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43565"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4589"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4591,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4589\/revisions\/4591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}