{"id":4606,"date":"2025-09-29T09:27:29","date_gmt":"2025-09-29T09:27:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4606"},"modified":"2025-09-29T09:27:29","modified_gmt":"2025-09-29T09:27:29","slug":"kultakauden-taiteilijoita-ja-keisarillisia-vieraita-matkailun-historiaa-suomen-kansallismaisemissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/09\/29\/kultakauden-taiteilijoita-ja-keisarillisia-vieraita-matkailun-historiaa-suomen-kansallismaisemissa\/","title":{"rendered":"Kultakauden taiteilijoita ja keisarillisia vieraita: matkailun historiaa Suomen kansallismaisemissa"},"content":{"rendered":"\n

Teksti: Akseli Makkonen<\/p>\n\n\n\n

Kansallismaisemilla on erityinen merkitys Suomen matkailun historian kannalta, kun rakennettua kulttuuriperint\u00f6\u00e4 on Suomessa s\u00e4ilynyt suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Luontokohteita sen sijaan riitt\u00e4\u00e4. Ne olivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kotimaisten matkailijoiden suosiossa. My\u00f6s ulkomaalaiset matkailijat tulivat Suomeen katsomaan luonnonn\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4, esimerkiksi Kolia, Punkaharjua tai Imatrankoskea. Silloin ei viel\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tultu kaupunkilomalle Helsinkiin ja
Lappikin sai viel\u00e4 odottaa laskettelukeskusten nousua tuntureihin. <\/p>\n\n\n\n

Kansallismaisemat kiinnostivat niin Suomen kultakauden taiteilijoita kuin Ven\u00e4j\u00e4n tsaarejakin. Kasvavaa matkailijam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 varten perifeerisill\u00e4 alueilla sijaitsevien luontokohteiden infrastruktuuria piti kehitt\u00e4\u00e4 muun muassa parantamalla kulkuyhteyksi\u00e4 rakentamalla rautateit\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 majoitusta rakentamalla hotelleja. Kohteet piti my\u00f6s s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkipolville perustamalla luonnonsuojelualueita. Kansallismaisemien vaikutusta taiteeseen on tutkittu esimerkiksi Ville Lukkarisen ja Annika Waenerbergin teoksessa Suomi-kuvasta mielenmaisemaan: kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa<\/em> (2004).<\/p>\n\n\n\n


Koli karelianistien kiinnostuksen kohteena<\/h2>\n\n\n\n

Kolin matkailuhistoria alkoi 1800-luvun lopussa karelianismin my\u00f6t\u00e4. Ensimm\u00e4isille matkailijoille se oli vaikeiden kulkuyhteyksien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja majoittua t\u00e4ytyi paikallisten luona. Jo alkuvuosikymmenin\u00e4 Kolille saavuttiin ihailemaan maisemia ja esimerkiksi h\u00e4\u00e4matkoille. Kolille avattiin Yl\u00e4maja 1886, joka oli sen ensimm\u00e4inen hotelli. Junaradan valmistuminen Vuonislahteen 1909 helpotti Kolille p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Koli oli jo Suomen suosituin matkailukohde vuonna 1923. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Koli vuonna 1909. M.L. Carstensin kuvakokoelma. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1892 Kolille kiipesi merkitt\u00e4v\u00e4 taiteilijakolmikko, kirjailija Juhani Aho ja h\u00e4nen puolisonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt, sek\u00e4 taidemaalari Eero J\u00e4rnefelt. J\u00e4rnefelt vieraili Kolilla useita kertoja, kuten s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Jean Sibelius ja valokuvaaja I. K. Inha. J\u00e4rnefelt ja h\u00e4nen ohellaan Pekka Halonen maalasivat ja Inha valokuvasi Kolin maisemia. Sibeliuksen Kolin matkan on arveltu
vaikuttaneen h\u00e4nen nelj\u00e4nteen sinfoniaansa<\/p>\n\n\n\n

Punkaharjulle hotelleja luonnon keskelle<\/h2>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

Punkaharjun luonto her\u00e4tti kiinnostusta jo 1800-luvun alussa ja siit\u00e4 tuli pian my\u00f6s ulkomaalaisten suosima n\u00e4ht\u00e4vyys. Sill\u00e4 on liikenteellisesti pitk\u00e4 historia, kun maantie Viipurista Savonlinnaan kulki harjun laella jo keskiajalla. Keisari Aleksanteri I vieraili harjulla 1803 ja kehotti suojelemaan sen maisemia. Alue lunastettiin valtiolle kruununpuistoksi 1843. My\u00f6s rautatieaseman historia
linkittyy Punkaharjuun matkailukohteena. Punkaharjun valtionhotelli rakennettiin alkujaan kruununpuiston mets\u00e4nvartijoiden asunnoksi ja matkailijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1845. Sit\u00e4 laajennettiin hotellin tarpeisiin 1870\u20131890-luvuilla. Hotelli Finlandia, joka on nykyisin osa Punkaharjun kuntoutussairaalaa, rakennettiin 1914 moderniksi ensiluokkaiseksi hotelliksi kasvavan matkailun tarpeisiin. Valtionhotelli ja Finlandia ovat Suomen maisemamatkailun keskeist\u00e4 rakennusperint\u00f6\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4 Punkaharjun kansallismaisemaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Punkaharju noin 1920-luvulla. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Imatrankoski keisareiden suosiossa<\/h2>\n\n\n\n


Imatralle tehtiin jo 1700-luvulla p\u00e4iv\u00e4retki\u00e4, kun Pietarista oli Viipuriin hyv\u00e4 tie ja toimiva kestikievarilaitos. Keisari Nikolai I kielsi ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 ulkomaanmatkat 1839, mik\u00e4 lis\u00e4si matkoja Imatralle, kuuluihan Suomi silloin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Kulkuyhteyksi\u00e4 paransi Saimaan kanavan avaaminen 1856 ja rautatie, ensin Pietarista Viipuriin ja sittemmin Viipuri-Imatra rata 1892. Majapaikkoja
lis\u00e4si 1903 valmistunut jugendtyylinen Imatran valtionhotelli. Imatran matkailuhistoriaa siivitti keisarinna Katariina Suuren vierailu 1772. My\u00f6hemmin monet Romanovit saapuivat ihailemaan Imatrankosken ainutlaatuista luonnonn\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4. Vierailulla k\u00e4viv\u00e4t keisareista Aleksanteri I 1801,
Aleksanteri II 1871 ja Aleksanteri III 1891. Kaukaisimpia vieraita oli Brasilian keisari Pedro II vuonna 1876. My\u00f6s h\u00e4n hakkautti nimens\u00e4 Imatrankosken kallioihin, kuten ajan tapa oli, ja kirjoitus on s\u00e4ilynyt meid\u00e4n p\u00e4iviimme asti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Imatrankoski noin 1890-luvulla. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansallismaisemat olivat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Suomen matkailuhistorian varhaisvaiheissa. Ne inspiroivat taiteilijoita ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n kansallisromanttisia teoksia ja houkuttelivat keisarillisiakin vieraita. Luontokohteet tehtiin saavutettavammiksi ja tunnetummiksi. On etuoikeus, ett\u00e4 saamme
viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin ihastella samoja Kolin ja Punkaharjun maisemia sek\u00e4 Imatrankosken kuohuja, jotka ensimm\u00e4iset matkailijat n\u00e4kiv\u00e4t jo toista sataa vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n


Geocaching: Imatran matkailuhistoriaa I.<\/a>

Luontoon: Kolin kansallispuisto, historia.<\/a>

Museovirasto: Valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4t rakennetut kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6t RKY.<\/a>

Kuvat:
Museovirasto, Finna.
Imatrankoski, noin 1890-luku. Historian kuvakokoelma.
Koli, M. L. Carstens, kustantaja, 1909. Historian kuvakokoelma, M. L. Carstensin kuvakokoelma.
Punkaharju, noin 1920-luku. Kansatieteen kuvakokoelma.
<\/p>\n\n\n\n

Teksti on kirjoitettu osana Historian kirjoittaminen -kurssia kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 ”Merelt\u00e4 metsiin – luonnonymp\u00e4rist\u00f6jen historiaa”<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Akseli Makkonen Kansallismaisemilla on erityinen merkitys Suomen matkailun historian kannalta, kun rakennettua kulttuuriperint\u00f6\u00e4 on Suomessa s\u00e4ilynyt suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Luontokohteita sen sijaan riitt\u00e4\u00e4. Ne olivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kotimaisten matkailijoiden suosiossa. My\u00f6s ulkomaalaiset matkailijat tulivat Suomeen katsomaan luonnonn\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4, esimerkiksi Kolia, Punkaharjua tai Imatrankoskea. Silloin ei viel\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tultu kaupunkilomalle Helsinkiin jaLappikin sai viel\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":4608,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[253,256,254,252,257,255],"class_list":["post-4606","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-historian-kirjoittaminen-kurssi-2","tag-imatrankoski","tag-koli","tag-kulttuurimatkailu","tag-luontokohteet","tag-punkaharju","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4606","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4606"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4606\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4612,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4606\/revisions\/4612"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4608"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4606"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4606"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4606"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}