{"id":4631,"date":"2025-12-16T13:50:21","date_gmt":"2025-12-16T13:50:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4631"},"modified":"2025-12-16T13:50:21","modified_gmt":"2025-12-16T13:50:21","slug":"historiantutkimuksen-riemusta-markus-nummen-litzen-luennon-inspiroimana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/12\/16\/historiantutkimuksen-riemusta-markus-nummen-litzen-luennon-inspiroimana\/","title":{"rendered":"Historiantutkimuksen riemusta \u2013Markus Nummen Litzen-luennon inspiroimana"},"content":{"rendered":"\n

Kokoonnuimme joulukuun alussa Arcanumin luentosaliin kuuntelemaan 32. Litzen-luentoa. Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi avasi tilaisuuden ja lausui syd\u00e4melliset onnentoivotukset professoreille Keijo Virtaselle ja Kari Immoselle, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna tasavuosia. Salmen mukaan kaunokirjallisuudella on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli kulttuurihistorian m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4, ja kaunokirjailijat ovat pit\u00e4neet vuosien varrella useita Litzen-luentoja. T\u00e4h\u00e4n hienoon jatkumoon sijoittuu kaunokirjailija Markus Nummi. H\u00e4n kertoi omakohtaisesta suhteestaan historiaan ja kuljetti meid\u00e4t kuulijat kanssaan etsim\u00e4\u00e4n opetusta ja lohdutusta historian k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Markus Nummen mukaan historian lohdutus muodostuu opettajista, arkistoista sek\u00e4 oppimisen ja l\u00f6yt\u00e4misen riemusta. H\u00e4n muisteli Veikko Litzeni\u00e4 Roomassa Villa Lantessa vuonna 1984. Litzenin olemusta oli leimannut niin suuri innostus ja uteliaisuus menneisyytt\u00e4 kohtaan, ett\u00e4 Nummen muistoissa n\u00e4m\u00e4 tunteet suorastaan nostivat professorin hieman ilmaan maan kamaralta. Nummi tiivisti, ett\u00e4 historian suurin lohduttaja on riemu.<\/p>\n\n\n\n

Mielest\u00e4ni Nummen positiivinen luento kertoi siit\u00e4, ett\u00e4 lohdutusta l\u00f6ytyy toisista ihmisist\u00e4. Lohdutus syntyy kohtaamisista opettajien kanssa ja menneisyyden ihmisten l\u00e4sn\u00e4olosta arkistol\u00e4hteiss\u00e4. Se kietoutuu ihmisten tunnetiloihin: jaettuun kiinnostukseen, uteliaaseen riemuun, totuuden kaipuuseen ja kykyyn lumoutua historian mahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

Nummi korosti toisten ihmisten t\u00e4rkeytt\u00e4 vertaamalla teko\u00e4ly\u00e4 hetkiin, joita h\u00e4n oli jakanut opettajiensa ja opiskelutoveriensa kanssa. Teko\u00e4ly voi toki opettaa historiaa ja antaa lohdutuksen sanan, jos toisenkin, mutta t\u00e4st\u00e4 vuorovaikutuksesta puuttuu aito kohtaaminen. Teko\u00e4ly ei voi jakaa eik\u00e4 my\u00f6t\u00e4el\u00e4\u00e4 tunteita. Se ei voi kohdata meit\u00e4. Toinen ihminen sen sijaan voi, Nummen sanoin, \u201ckatsoa niin ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme jotakin liikahtaa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Markus Nummi luennoi 5.12.2025. Kuvaaja: Hannu Salmi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavalla viikolla matkustin junalla Helsinkiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran<\/em> arkistoon tutkimaan aineistoja v\u00e4it\u00f6skirjaani varten. Nummen luento oli vahvasti mieless\u00e4ni, kun k\u00e4velin sis\u00e4\u00e4n arkiston lukusaliin. Nummi kuvasi arkistok\u00e4ynnin aistimuksia. H\u00e4n kuvaili nen\u00e4ss\u00e4 kutittavaa p\u00f6ly\u00e4 ja tietoisuutta muista arkistok\u00e4vij\u00f6ist\u00e4, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t kumartuneina omien aineistojensa \u00e4\u00e4relle. Jaettua riemua ja intohimoa menneisyyden ihmisten j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 kohtaan. J\u00e4ljitin arkiston lukusalissa katseellani vanhaa k\u00e4sialaa. Tuskastuin ajoittain sen vaikeaselkoisuudesta ja innostuin, kun sain selv\u00e4\u00e4 menneisyyden ihmisen k\u00e4denj\u00e4ljist\u00e4 silmieni edess\u00e4. Tunsin l\u00f6yt\u00e4misen riemua, josta Markus Nummikin puhui.<\/p>\n\n\n\n

Istuin paluumatkalla junassa ja pohdin p\u00e4iv\u00e4n aikana lukemaani aineistoa. Kirjoitan parhaillaan v\u00e4it\u00f6skirjaa ihmisen ja k\u00e4\u00e4rmeen historiallisesta suhteesta Suomessa. Yritin arvioida, miten voin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aineistoista menneisyyden k\u00e4\u00e4rmeet. El\u00e4inhistorioitsija, professori Sandra Swart korostaa, ett\u00e4 el\u00e4imet ovat historiallisia olentoja. Voimme kirjoittaa el\u00e4inten historiaa, vaikka useimmiten el\u00e4imet kuvataan historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 suojelijoiden, hy\u00f6dynt\u00e4jien tai vihollisten, eli ihmisten, silmin.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa on mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 tapettu ja suorastaan vainottu kyyk\u00e4\u00e4rmeit\u00e4. Nimimerkki T.S. arvosteli kovin sanoin vuonna 1939 Pohjankyr\u00f6<\/em>-lehdess\u00e4 kyiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tappamista ja el\u00e4ytyi k\u00e4\u00e4rmeiden n\u00e4k\u00f6kulmaan: \u201dKyyn lasimainen ja kylm\u00e4 silm\u00e4 ei ilmaise armonpyynt\u00f6\u00e4, mutta hiljenev\u00e4ll\u00e4 kiemurtelullaan se sanattomasti vetoaa piinaajaansa tai katselijaansa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kun luon katseeni menneisyyteen, takaisin eiv\u00e4t aina katsokaan vain ihmisen silm\u00e4t. Huolestun, osaanko kohdata toislajisen katseen.<\/p>\n\n\n\n

L\u00f6yd\u00e4n lohdutusta Markus Nummen luennosta. H\u00e4nen mukaansa historiallisista aineistoista voi tehd\u00e4 monenlaisia tulkintoja, jopa kadottaa Pariisin kokoisen kaupungin. Kaunokirjailijalla on toki t\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n vapautta kuin historiantutkijalla, joka perustaa ty\u00f6ns\u00e4 tutkimuksellisiin periaatteisiin, jotka asettavat tulkinnallisuudelle rajoja. Yht\u00e4 kaikki tulkinnallisuus ja ep\u00e4varmuus ovat tavallaan l\u00e4sn\u00e4 historiantutkimuksessakin. T\u00e4st\u00e4 syntyy lumovoimaa. Historiantutkijat kaipaavat todellisuutta, vaikka se on loppujen lopuksi menneisyydess\u00e4 tavoittamattomissa. \u201dIhminen tekee historiaa eik\u00e4 kuitenkaan sit\u00e4 tee\u201d, Nummi tiivisti aatehistorioitsija Matti Viikarin opin.<\/p>\n\n\n\n

Nummen kuvaama historiantutkimuksen tulkinnallisuus luo mielest\u00e4ni mahdollisuuksia kohdata my\u00f6s toislajisia katseita. Se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa erilaisille tulkinnan poluille \u2013 sellaisellekin kapealle uralle, jota juuri k\u00e4\u00e4rme mahtuu luikertelemaan. Yrit\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjassani j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 tuota polkua ja katsoa, minne se vie.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6 on kesken, joten jatkan etsimist\u00e4. Innostuneena ja riemulla.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Aino J\u00e4ms\u00e4<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:
Markus Nummen luento \u201dHistorian lohdutuksesta: Mit\u00e4 historia on opettanut kaunokirjailijalle\u201d. Veikko Litzen-luento 5.12.2025.
Swart, Sandra: The Lion\u2019s Historian. Africa\u2019s Animal Past<\/em>. Jacana Media, Aucland Park 2023.
T. S. \u201dK\u00e4rmesnousu\u201d. Pohjankyr\u00f6<\/em> 31.05.1939, 3\u20134. https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2067296?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kokoonnuimme joulukuun alussa Arcanumin luentosaliin kuuntelemaan 32. Litzen-luentoa. Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi avasi tilaisuuden ja lausui syd\u00e4melliset onnentoivotukset professoreille Keijo Virtaselle ja Kari Immoselle, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna tasavuosia. Salmen mukaan kaunokirjallisuudella on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli kulttuurihistorian m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4, ja kaunokirjailijat ovat pit\u00e4neet vuosien varrella useita Litzen-luentoja. T\u00e4h\u00e4n hienoon jatkumoon sijoittuu kaunokirjailija Markus Nummi. H\u00e4n kertoi […]<\/p>\n","protected":false},"author":4346,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[83,89],"class_list":["post-4631","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-kulttuurihistoria","tag-litzen-luento","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4346"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4631"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4631\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4639,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4631\/revisions\/4639"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}