{"id":4640,"date":"2025-12-18T12:21:54","date_gmt":"2025-12-18T12:21:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4640"},"modified":"2025-12-19T07:55:42","modified_gmt":"2025-12-19T07:55:42","slug":"eliitin-joululahjojen-runsaudensarvi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/12\/18\/eliitin-joululahjojen-runsaudensarvi\/","title":{"rendered":"Eliitin joululahjojen runsaudensarvi"},"content":{"rendered":"\n<p>Kun porilainen porvarisneiti Jenny Jus\u00e9lius vaihtoi 1870-luvun alkupuolen vuodenvaihteissa kirjeit\u00e4 turkulaisyst\u00e4viens\u00e4 kanssa, keskustelu k\u00e4\u00e4ntyi toistuvasti joululahjoihin, joita kukin oli saanut sukulaisiltaan ja yst\u00e4vilt\u00e4\u00e4n. Kirjeiss\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 nuoret naiset kyseliv\u00e4t toisiltaan uteliaasti, miten joulua oli juhlittu ja mink\u00e4laisia lahjoja oli vastaanotettu. J\u00e4lkimm\u00e4iseen kysymykseen l\u00f6ytyi vastauksia yksityiskohtaisilta lahjalistoilta, joita yst\u00e4v\u00e4t laativat toisilleen. Listaukset edustivat vaikuttavaa materiaalista runsautta. Sen ylt\u00e4kyll\u00e4isyytt\u00e4 ilmensi paitsi lahjojen verrattain suuri rahallinen arvo my\u00f6s niiden huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4. Lahjojen massaa ei tosiaankaan voida v\u00e4itt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseksi, koska lahjoja saatiin toisinaan samana jouluna useita kymmeni\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuvasti Jus\u00e9liuksen yst\u00e4vien Rosina Julinin, Charlotte Wirzeniuksen ja Thecla Ekestubben perhetaustoja. Kuuluivathan he varakkaiden porvareiden, virkamiesten ja aatelisten tytt\u00e4rin\u00e4 Turun kaupungin ehtaan eliittiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Nuorten naisten odotettiin pit\u00e4v\u00e4n tarkoin huolta ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 valossa ei yll\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n saamansa joululahjat olivat usein vaatteita ja asusteita. Arvokkaammasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 olivat mekot, joita esimerkiksi Charlotte Wirzenius mainitsi vastaanottaneensa samana jouluna kolme kappaletta. Vastaavia edusti lis\u00e4ksi Thecla Ekestubben saama \u201dhyvin kaunis ruskea villamekko\u201d. Muodikkaan siluetin saavuttamisessa oleellisia olivat alusvaatekerrokset, joihin kuuluneita alushameita ja krinoliineja l\u00f6ytyi my\u00f6s joululahjapaketeista. Antamisen avok\u00e4tisyytt\u00e4 edustivat niin ik\u00e4\u00e4n monet pienemm\u00e4t vaatelahjat kuten irtokaulukset ja -hihat, sukkanauhat, k\u00e4sineet, rusetit, nen\u00e4liinat ja tohvelit. Asukokonaisuuden kruunasivat v\u00e4lkkeell\u00e4\u00e4n korut niin kuin esimerkiksi rintakoru ja korvakorut, jotka Rosina Julin kertoi osaksi lahjasaalistaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"622\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/4f9bb8c9-019c-454d-8ebf-3be074d1a0e3-1024x622.jpg\" alt=\"Mustat tohvelit, joihin on kirjailtu eriv\u00e4risi\u00e4 kukkia. Sis\u00e4kangas punainen.\" class=\"wp-image-4642\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/4f9bb8c9-019c-454d-8ebf-3be074d1a0e3-1024x622.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/4f9bb8c9-019c-454d-8ebf-3be074d1a0e3-300x182.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/4f9bb8c9-019c-454d-8ebf-3be074d1a0e3-768x467.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/4f9bb8c9-019c-454d-8ebf-3be074d1a0e3-676x411.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/4f9bb8c9-019c-454d-8ebf-3be074d1a0e3.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva: Tohvelit, Anna Linneus, Museet Ett Hems f\u00f6rem\u00e5lssamlingar, Museet Ett Hems textilsamling, Ett Hem<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>K\u00e4ytetyn tavaran antaminen joululahjana ei n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti ollut t\u00e4ysin kartettavaa varakkaammissakaan piireiss\u00e4. Rosina Julin nimitt\u00e4in kirjoitti, ett\u00e4 oli saanut joululahjaksi puolitoista vuotta sitten menehtyneen \u00e4itins\u00e4 kultakellon \u2013 \u201dparhaan kaikista joululahjoista\u201d. H\u00e4nelle annettiin my\u00f6s \u00e4itins\u00e4 vanhoja vaatteita, joihin kuului muutamaan kertaan k\u00e4ytetty popliinimekko. Vanhat, tunnearvoa kantaneet vaatteet saivat uuden el\u00e4m\u00e4n, kun ne muokattiin uusille k\u00e4ytt\u00e4jille sopiviksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka tuohon aikaan oli monia ammattimaisia ompelijoita, eliitin naiset valmistivat paljon vaatteita ja muita kodintekstiilej\u00e4 itse. Siit\u00e4 kertoivat lahjalistoilla esiintyneet ompelutarvikkeet: monentyyppiset kankaat, langat, neulat ja sakset. Ehk\u00e4p\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tarvikkeita k\u00e4ytettiin taas seuraavana vuonna uusien joululahjojen valmistamiseen, joka oli tunnetusti runsain mitoin aikaa ja vaivaa haukkaissut ponnistus. Lahjat, joita suunniteltiin muille annettaviksi, olivat niin ik\u00e4\u00e4n puheenaiheena yst\u00e4vysten kirjeiss\u00e4. Rosina Julin kirjoitti er\u00e4\u00e4n\u00e4 vuonna aikovansa lahjoittaa muun muassa is\u00e4lleen sikarikotelon tai -telineen (<em>st\u00e4llare f\u00f6r cigarrer<\/em>), t\u00e4dilleen ompelukoneella ompelutetun alusmekon ja toiselle t\u00e4dilleen irtokaulusten s\u00e4ilytykseen tarkoitetun kauluspussin (<em>kragp\u00e5se<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"429\" height=\"709\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/tmk.160987977162900-0-original-1.jpg\" alt=\"Rusehtavan v\u00e4rinen hajuvesipullo, jonka suu ja alusta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kukan ter\u00e4lehdilt\u00e4.\" class=\"wp-image-4647\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/tmk.160987977162900-0-original-1.jpg 429w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/tmk.160987977162900-0-original-1-182x300.jpg 182w\" sizes=\"auto, (max-width: 429px) 100vw, 429px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva: Hajuvesipullo 1850-luvulta, Esinekokoelma, Turun kaupunginmuseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Lahjapaljouden joukkoon kuului lis\u00e4ksi nuoria naisia sulostuttanutta kosmetiikkaa. Charlotte Wirzeniuksen mukaan sek\u00e4 h\u00e4n ett\u00e4 h\u00e4nen pikkusiskonsa saivat kukin er\u00e4\u00e4n\u00e4 jouluna kaksi pulloa hajuvett\u00e4 (<em>eau de cologne<\/em>) ja kolme pulloa esanssia (<em>essens<\/em>), joista viimeksi mainittu oli oletettavasti jonkinlaista tiivistetty\u00e4 hajusteliuosta. Hyv\u00e4\u00e4 tuoksua kantoi ehk\u00e4p\u00e4 my\u00f6s lahjaksi saatu pomada eli hiusrasva, jota tarvittiin koreiden kampausten muotoiluun. Samaan lahjakategoriaan kuului monik\u00e4ytt\u00f6inen amykos, jota mainostettiin erinomaiseksi rohdoksi ihon taudeille ja haavoille, suuvedeksi pahan hengen karkottamiseen ja kauneudenhoitov\u00e4lineeksi n\u00e4ppyjen poistoon.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"486\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/05D88B46-B534-4221-9849-1A4836F920551-486x1024.jpg\" alt=\"Lasinen amykos-pullo, jossa on korkki ja ruskeans\u00e4vyinen etiketti.\" class=\"wp-image-4646\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/05D88B46-B534-4221-9849-1A4836F920551-486x1024.jpg 486w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/05D88B46-B534-4221-9849-1A4836F920551-143x300.jpg 143w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/05D88B46-B534-4221-9849-1A4836F920551.jpg 570w\" sizes=\"auto, (max-width: 486px) 100vw, 486px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva: Amykos-pullo 1900-luvun alusta, Esinekokoelma, Satakunnan museo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Lukuintoiset nuoret naiset arvostivat joululahjoina kirjoja, joita vastaanotettiin sek\u00e4 perheelt\u00e4 ett\u00e4 yst\u00e4vilt\u00e4. Monet lahjakirjoista olivat hiljattaisia ensijulkaisuja tai ruotsinnoksia. Lajityyppej\u00e4 mahtui mukaan monia. Edustettuna oli tuon ajan suosittu romaanikirjallisuus esimerkiksi yhdysvaltalaisen Harriet Beecher Stowen, ruotsalaisen Carl Georg Starb\u00e4ckin sek\u00e4 saksalaisten E. Marlittin ja Berthold Auerbachin kirjoittamina. Iloa tuottivat lis\u00e4ksi runokirjat, joiden kirjoittajina oli niin J. L. Runebergin kuin Emilie Bj\u00f6rkst\u00e9nin kaltaisia kotimaisia nimi\u00e4. Tietokirjallisuuden osalta mainittiin paitsi historiaa ja silloista nykykulttuuria k\u00e4sittelevi\u00e4 teoksia my\u00f6s luonteenkasvatuksessa neuvoja antavia k\u00e4yt\u00f6soppaita. Lahjalistoilta l\u00f6ytyi my\u00f6s runsaasti muuta hy\u00f6dyllist\u00e4 paperitavaraa kuten kirjepaperia, kirjekuoria, postimerkkej\u00e4, visiittikorttikirja, albumi ja muistikirja. Lahjaksi saatiin valokuviakin, jotka esittiv\u00e4t joko tuttuja ihmisi\u00e4 tai n\u00e4yttelij\u00f6iden kaltaisia julkisuuden henkil\u00f6it\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"800\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/173343288517800.jpg\" alt=\"Nahkainen albumi kannessaan punaista samettia, mink\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on metallinen koristekuvio.\" class=\"wp-image-4650\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/173343288517800.jpg 640w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2025\/12\/173343288517800-240x300.jpg 240w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva: Valokuva-albumi Villa Elfvikist\u00e4, noin vuosilta 1870\u20131886, kuvaaja: Nia Moilanen \/ EKM, Museokokoelma, KAMU Espoon kaupunginmuseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Edes edell\u00e4 kuvailemani lahjakategoriat eiv\u00e4t kata kokonaan tutkimieni naisten saamien joululahjojen runsaudensarvea. Sen sijaan lahjalistaus jatkui yh\u00e4 edelleen kodin pikkuesineiden ja makeiden herkkujen ynn\u00e4 muiden ylt\u00e4kyll\u00e4isyyten\u00e4. T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 paljastaa, kuinka suurta materiaalista vaurautta keski- ja yl\u00e4s\u00e4\u00e4tyinen joulunvietto ja el\u00e4m\u00e4ntapa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sis\u00e4lsi 1800-luvun j\u00e4lkipuolen Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miira Vuoksenranta, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p>Jenny Nordgrenin kokoelma, k\u00e4sikirjoituskokoelmat, \u00c5bo Akademin kirjasto:<\/p>\n\n\n\n<p>Rosina Dahlstr\u00f6min f. Julin kirjeet Jenny Nordgrenille f. Jus\u00e9lius, \u00c5bo 19 December 1871, \u00c5bo 19.1.1872<\/p>\n\n\n\n<p>Thecla Ekestubben kirjeet Jenny Nordgrenille f. Jus\u00e9lius, P\u00e4iv\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n [1873], \u00c5bo den 5 Feb. 1874<\/p>\n\n\n\n<p>Charlotte Wirzeniuksen kirje Jenny Nordgrenille f. Jus\u00e9lius, \u00c5bo den 4 Januari 1872<\/p>\n\n\n\n<p>Jenny Nordgrenin f. Jus\u00e9lius kirje Charlotte Wirzeniukselle, Bj\u00f6rneborg den 28 Mars 1875<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun porilainen porvarisneiti Jenny Jus\u00e9lius vaihtoi 1870-luvun alkupuolen vuodenvaihteissa kirjeit\u00e4 turkulaisyst\u00e4viens\u00e4 kanssa, keskustelu k\u00e4\u00e4ntyi toistuvasti joululahjoihin, joita kukin oli saanut sukulaisiltaan ja yst\u00e4vilt\u00e4\u00e4n. Kirjeiss\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 nuoret naiset kyseliv\u00e4t toisiltaan uteliaasti, miten joulua oli juhlittu ja mink\u00e4laisia lahjoja oli vastaanotettu. J\u00e4lkimm\u00e4iseen kysymykseen l\u00f6ytyi vastauksia yksityiskohtaisilta lahjalistoilta, joita yst\u00e4v\u00e4t laativat toisilleen. Listaukset edustivat vaikuttavaa materiaalista runsautta. Sen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8134,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[153],"class_list":["post-4640","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4640","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8134"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4640"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4640\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4665,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4640\/revisions\/4665"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4640"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4640"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4640"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}