{"id":4669,"date":"2026-01-08T18:47:22","date_gmt":"2026-01-08T18:47:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4669"},"modified":"2026-01-08T18:47:23","modified_gmt":"2026-01-08T18:47:23","slug":"viikonloppu-vallankumouksellisten-seurassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/01\/08\/viikonloppu-vallankumouksellisten-seurassa\/","title":{"rendered":"Viikonloppu vallankumouksellisten seurassa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Eug\u00e8ne Delacroix\u2019n (1798 \u2013 1863) maalaus Le 28 juillet 1830. La Libert\u00e9 guidant le peuple <\/em>(1830). Mus\u00e9e du Louvre Peintures. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Se vallankumous, josta viikonloppuna puhuttiin, pyrkii tarjoamaan toivoa kaaoksen keskelle. Hyv\u00e4ntuulinen nauru, innostuneisuus, elinvoima ja polveilevat ajatustenvaihdot luonnehtivat seuruetta \u2013 ei mit\u00e4 ensi-istumalta olettaisi tapaamisesta, jonne ihmiset on tuonut huoli ihmiskunnan tuhosta. Ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti Roger Hallam pohti vallankumoustradition ytimen olevan el\u00e4m\u00e4nilon \u2013 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jotain yhdess\u00e4. Hallam l\u00e4hestyi maailmassa k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa myllert\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta vision\u00e4\u00e4risesti maailman monimutkaisuuden kautta (complexity thinking): vastakohtaisuuksia kannatellen, paradigmat havaiten, toiminnasta voimaantuen. Revolution in the 21st century<\/em> -yhteis\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n festivaalin takana olivat Extinction Rebellionista<\/em> tunnetut Hallam ja Robin Boardman. Festivaali tarjosikin vallankumouksen tutkijalle tilaisuuden havainnoida er\u00e4\u00e4lt\u00e4 kannalta nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnallista liikehdint\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuin Delacroix\u2019n maalauksessa hein\u00e4kuun vallankumouksesta, jossa barrikadeilla ovat niin ty\u00f6l\u00e4inen ja opiskelija kuin silinteriherra, kansainv\u00e4linen festivaali We decide to re-make the world<\/em> (15.-16.11.2025) oli houkutellut mukaan ihmisi\u00e4 eri taustoista. Osa oli 80-luvulla ymp\u00e4rist\u00f6n puolesta kaduilla mielt\u00e4\u00e4n osoittaneita vallankumouksen veteraaneja. Toiset nuoria, jotka, kuten er\u00e4s afrikkalainen aktivisti totesi, olivat er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 her\u00e4nneet huomaamaan absurdin tilanteen, jossa maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme tuhoutuu ilmastonmuutoksessa, mutta jatkamme vain p\u00e4iv\u00e4\u00e4mme kuin ei mit\u00e4\u00e4n. Er\u00e4\u00e4n vanhemman naisen taas oli saanut liikkeelle skandaali Englannin yksityistettyjen vesilaitosten vesist\u00f6ihin valuttamasta j\u00e4tteest\u00e4. Vallankumouksellisuus kuulostaakin kansalaisaktivismilta. <\/p>\n\n\n\n

YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus<\/em> \u201dluo perustan vapaudelle, oikeudenmukaisuudelle ja rauhalle maailmassa\u201d. Brot f\u00fcr die Welt<\/em> \u2013j\u00e4rjest\u00f6n tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 3,5% maapallon v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuu maissa, joissa kansalaisvapauksia (esim. sananvapaus, lehdist\u00f6nvapaus, kokoontumisvapaus) ei rajoiteta. T\u00e4h\u00e4n dilemmaan festivaali pureutui. Yhteiskunnallisen toiminnan tarve perustellaan sek\u00e4 autoritaarisuuden nousulla ett\u00e4 poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien osoittamalla kyvytt\u00f6myydell\u00e4 torjua ilmastonmuutos ja eriarvoistuminen. Ilmastokriisin ja yhteiskunnallisten ongelmien yhteen kietoutuneet lonkerot ulottuvat kaikkialle, joten teeman alta l\u00f6ytyi kirjava joukko: palestiinalaisten vastarinta, demokratian tukeminen ja ilmastoahdistuneet nuoret mahtuivat kaikki saman katon alle.  <\/p>\n\n\n\n

Tapaaminen oli brittivoittoinen, mutta osallistujat tulivat niin Euroopasta kuin Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta. Kumouksellisuus tapahtui t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kaikille avoimessa virtuaalisessa festivaalissa, mik\u00e4 mahdollisti eri ideoiden ja \u00e4\u00e4nten t\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4misen nopeasti ja laajalti. Paikantumaton vallankumous, jonka pyrkimyksen\u00e4 on tuoda ihmiset kaikkialla yhteen ihmiskunnan kohtaamien viheli\u00e4isten ongelmien ratkaisemiseksi, onkin yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 ei yksi toimija.<\/p>\n\n\n\n

Toimi ja voimaannu<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vanhan vallan raunioilla j\u00e4rjestetyt vallankumousjuhlat Pariisissa 1790. Vue de la f\u00eate donn\u00e9e sur le plan de la Bastille<\/em>. Anonyme, vers 1790. Mus\u00e9e Carnavalet, Histoire de Paris.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Tieto ilmastomuutoksesta ei yksin riit\u00e4 saamaan massoja liikkeelle tai tekem\u00e4\u00e4n keskiluokista vallankumouksellisia. Kuitenkin juuri yhteiskuntien arki \u2013 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6, asuminen ja infrastruktuuri, sek\u00e4 el\u00e4inten sy\u00f6miseen perustuva ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 \u2013 kuluttaa luonnonvaroja. Innovatiivinen demonstraatio kulutuskulttuurin vaikutuksista Euroopassa on dataprojekti Green to Grey.<\/a><\/em> <\/em><\/a>How Europe is squandering the little nature it has left <\/em>(2025). Onko kansasta, entisest\u00e4 vallankumouksen voimasta, tullut elintapojensa my\u00f6t\u00e4 itsens\u00e4 isoin ongelma?<\/p>\n\n\n\n

Viikonlopun aikana pohdittiin, miten havaita tilaisuudet muuttaa ilmastonmuutoksesta kirjoitettavaa narratiivia \u2013 sit\u00e4, miten kirjoitamme toimijuutemme taloudellisen ja yhteiskunnallisen kriisin aiheuttamassa ymp\u00e4rist\u00f6kriisiss\u00e4. Sosiologian professori Dana R. Fisher ja maapalloj\u00e4rjestelm\u00e4n tutkija James Dyke keskustelivat siit\u00e4, miten esimerkiksi \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden aiheuttamia tuhoja kohdattaessa on olemassa mahdollisuusikkuna, jolloin yhteiskunnan asenteiden muuttamiseksi on oltava valmiiksi ajateltuna intellektuaalinen ja poliittinen perusta, josta vastata kriisiin uudella tapaa.<\/p>\n\n\n\n

Vallankumous tarkoittaakin uusia ideoita siit\u00e4, millainen maailma voisi olla. Hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on kenties maapallon s\u00e4ilytt\u00e4minen elinkelpoisena ihmiselle ja sen muulle asujaimistolle. Ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti Hallam ehdotti, ett\u00e4 kun ihmiset saadaan keskustelemaan kesken\u00e4\u00e4n k\u00e4sitys siit\u00e4, mik\u00e4 on mahdollista yhteiskunnassa, laajenee. H\u00e4n kuvasi huomanneensa, miten kyyninen kyll\u00e4styneisyys karisee, kun keskustellessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n asian ytimeen: yhteiskunnan rakentamiseen ihmisten arkisten tarpeiden pohjalta. Kansalaiskokouksessa (people\u2019s assembly) kansalainen osallistuu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun suoraan, totesi demokratia-aktivisti Chris Chudley; silloin kohtaajina ovat ihmiset, eiv\u00e4t poliittiset suuntaukset. Pyrkimyksen\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ajautuminen vastakkainasetteluihin.<\/p>\n\n\n\n

Oligarkkeja ja miljon\u00e4\u00e4rej\u00e4 ei oltu unohdettu, sill\u00e4 sivilisaatioihin perehtynyt kirjailija Jeremy Lent totesi, ett\u00e4 nykyinen systeemi ei ole rikki vaan toimii juuri kuten se on suunniteltukin toimimaan: hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maapallon resursseja pienen eliitin hyv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi itse yhteiskuntarakenteet vaativat muutosta. Lentin mukaan muutos toteutetaan yhteisty\u00f6ll\u00e4, jossa jokaisen panos on t\u00e4rke\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa oman ajattelun dekolonisaatiota ja keskustelua oman syd\u00e4men kanssa siit\u00e4, mit\u00e4 voi tehd\u00e4 ilmaston hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\u201cAnd now for something completely different\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
\u201cThe Ministry of Silly Walks\u201d on Monty Pythonin ikoninen sketsi. Eduardo Unda-Sanzana, Monty Python Live 02-07-14 12 56 41.<\/em> Wikimedia Commons. (Link to licence<\/a>.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Hallam painotti valituksen ja voivottelun kierteen murtamista. Keskustelut ja tieto ovat t\u00e4rkeit\u00e4, mutta vallankumouksessa niiden pohjalta my\u00f6s toimitaan. Monty Pythonin sanoin: ”And now for something completely different.” Uudet narratiivit kirjoitetaan mielikuvituksen voimalla; niin sammakkoasussa kadulla tanssien kuin oikeusvaltioperiaatetta toteuttaen. Puheenvuoroissa esiintynyt kontrasti kriisisykerm\u00e4n vakavuuden ja vallankumouksen luovien metodien v\u00e4lill\u00e4 on kuin metafora kahdelle hyvin erilaiselle tulevaisuudelle: autoritarismin k\u00f6yh\u00e4intalonharmaa, sotien t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 maailma tai el\u00e4m\u00e4, joka on tulvillaan v\u00e4rej\u00e4, empatiaa ja naurua.  <\/p>\n\n\n\n

Erona Delacroix\u2019n maalaukseen on liikehdinn\u00e4n sopeutuminen demokraattisten valtioiden, kuten Iso-Britannian, kiristyviin kokoontumisvapauden ja sananvapauden rajoituksiin, sek\u00e4 yh\u00e4 autokraattisempien Yhdysvaltojen eskaloituvaan v\u00e4kivaltaan kansalaisiaan kohtaan: barrikadeilla ICEa vastassa on aseiden sijaan Portland Frog<\/a>. Rauhanaktivisti Rowan Tilley huomautti, ett\u00e4 valtiollisten toimijoiden on vaikeampaa leimata v\u00e4kivallaton aktivismi terrorismiksi ja perustella sill\u00e4 oma v\u00e4kivaltansa. V\u00e4kivallattomuus on sek\u00e4 arvovalinta ett\u00e4 strategia.<\/p>\n\n\n\n

Huumorin ja taiteen keinot paljastavat katseille keisarin uudet vaatteet samalla kun nostattavat mielialaa. Green Partyn<\/em> valtuutettu Shane Collins mainitsi yhteist\u00e4 tilaa muokkaavien katuprotestien ohella my\u00f6s Iso-Britanniassa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n festivaalin \u2013 Green Gathering<\/a> \u2013 <\/em>jossa opastetaan hy\u00f6dyllisiss\u00e4 taidoissa, joilla rakentaa uutta ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 sivilisaatiota. Festivaalin sivuilla tapahtumaa kuvaillaan n\u00e4in: \u201dShare wisdom and skills; find friends old and new; weave, weld and tell stories. Put the world to rights – and then dance all night.\u201d  <\/p>\n\n\n\n

Kohti tuntematonta<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Keskiajan ja renessanssin karttoja asuttivat merihirvi\u00f6t ja lohik\u00e4\u00e4rmeet. Siit\u00e4 oletettavasti juontaa tuntemattomia, vaarallisia seutuja kuvaava ilmaisu\u201dhere be dragons\u201d. Hunt-Lenox Globe, approx. 1510. ANFVROIN and HC SVNT DRACONES depicted just below the Equator in the Far East.<\/em> New York Public Library Rare Book Division, Astor, Lenox and Tilden Foundations. 27 May 2019 by Davidguam. Wikimedia Commons. (Link to licence.<\/a>)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ranskan vallankumouksellisten radikaalien ja maltillisten ideoiden melskeess\u00e4 l\u00f6ytyi vuonna 1789, kaikessa ep\u00e4t\u00e4ydellisyydess\u00e4\u00e4n, yhteisymm\u00e4rrys, jonka muodon n\u00e4emme Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksessa<\/em>. Vuoden 1789 vallankumoukselliset eiv\u00e4t tienneet onnistuisivatko he, mutta toimivat silti \u2013 meid\u00e4n tulevaisuutemme on yht\u00e4 lailla avoin. Maapalloj\u00e4rjestelm\u00e4n tutkija Dyke kehotti etsim\u00e4\u00e4n toivoa, sek\u00e4 visiota maailmasta, johon voisi rakastua. H\u00e4nen mukaansa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 visioida millainen uusi maailma tulee olemaan, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuota paikkaa kartalla kuvastaa vain suuri tuntemattomuus, \u201dhere be dragons\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Sen pohjalta loppukaneettina kysymys pohdittavaksi: millaisessa maailmassa tahdot el\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Yksityiskohta maailmankartan kahdesta traakista. Psalter World Map, c.1265 dragons.<\/em> Unknown author. British Library MS Add. 28681. Cropped by Beyond My Ken, 7 July 2019. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n

Heidi T\u00e4htinen. Kirjoittaja on kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija SLS:n rahoittamassa projektissa Ooppera periferiassa? Turku ja Pariisi musiikki- ja teatterikaupunkeina 1790\u20131840.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Zeynep Sentek, Jelena Prtoric, Hazel Sheffield, Leopold Salzenstein. Green to Grey. How Europe is squandering the little nature it has left.<\/em> Arena for Journalism in Europe and the Norwegian public broadcaster NRK, 1 October 2025.<\/p>\n\n\n\n

Brot f\u00fcr die Welt. Atlas der Zivilgesellschaft.<\/em> <\/a>2025. \/ Analysis from the Atlas of Civil Society.<\/a><\/em> 2025. <\/p>\n\n\n\n

United Nations. Universal declaration of human rights \u2013 Finnish.<\/a><\/em> 1948. <\/p>\n\n\n\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Se vallankumous, josta viikonloppuna puhuttiin, pyrkii tarjoamaan toivoa kaaoksen keskelle. Hyv\u00e4ntuulinen nauru, innostuneisuus, elinvoima ja polveilevat ajatustenvaihdot luonnehtivat seuruetta \u2013 ei mit\u00e4 ensi-istumalta olettaisi tapaamisesta, jonne ihmiset on tuonut huoli ihmiskunnan tuhosta. Ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti Roger Hallam pohti vallankumoustradition ytimen olevan el\u00e4m\u00e4nilon \u2013 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jotain yhdess\u00e4. Hallam l\u00e4hestyi maailmassa k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa myllert\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta vision\u00e4\u00e4risesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":4678,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4669","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4669","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4678"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4669"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4669\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4685,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4669\/revisions\/4685"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4669"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4669"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4669"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}