{"id":4716,"date":"2026-02-16T20:06:05","date_gmt":"2026-02-16T20:06:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4716"},"modified":"2026-02-16T20:06:05","modified_gmt":"2026-02-16T20:06:05","slug":"iamhist-2026-luxemburg-mediahistoria-elaa-ja-voi-hyvin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/02\/16\/iamhist-2026-luxemburg-mediahistoria-elaa-ja-voi-hyvin\/","title":{"rendered":"IAMHIST 2026 Luxemburg: mediahistoria el\u00e4\u00e4 ja voi hyvin"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ensi vuonna 50-vuotisjuhliaan viett\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4linen mediahistorian yhdistys IAMHIST j\u00e4rjesti t\u00e4m\u00e4nvuotisen konferenssinsa Luxemburgin yliopistossa 5. ja 6. helmikuuta. Minulla oli ilo esitell\u00e4 omaa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustani ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n Master Class -istunnossa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Finnair k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 suorat lennot Helsingist\u00e4 Luxemburgiin vasta kuluvan vuoden maaliskuussa, joten turvauduin Hollannin kuninkaallisen lentoyhti\u00f6n KLM:n palveluun, jolloin perille p\u00e4\u00e4see nopeimmin vaihtamalla konetta Amsterdamin Schipholissa. Matka ei alkanut aivan parhaissa merkeiss\u00e4, sill\u00e4 sain muutamaa tuntia ennen koneen nousua viestin, ett\u00e4 kone on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 niin paljon, ettei jatkolennolle Amsterdamista en\u00e4\u00e4 ehdi. K\u00e4tev\u00e4 KLM:n puhelinsovellus kuitenkin tarjosi mahdollisuutta varata paikat seuraavalle lennolle, jolla ehdin lopulta perille viel\u00e4 saman vuorokauden puolella.<\/p>\n\n\n\n

Hankkiuduttuani Schipholissa Luxemburgin koneen l\u00e4ht\u00f6portille n\u00e4en aulassa tutun hahmon: seh\u00e4n on tutkijakollega dosentti Petri Paju Turun yliopistosta matkalla samaan paikkaan Luxemburgin yliopistoon omaan tutkijatapaamiseensa samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4! Mundus parvulus est<\/em>. Petrin kanssa matka jatkuikin mukavasti KLM:n Cityhopper-koneella matkakokemuksia vaihtaen ja tiedemaailman viimeisimpi\u00e4 kuulumisia jakaen. My\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla perill\u00e4 Luxemburgissa tiemme erkanivat kohti omia majoituspaikkojamme ja akkujen lataaminen tulevaa seminaaria varten saattoi alkaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Team UTU Schipholin l\u00e4ht\u00f6terminaalissa \u2013 Pekka ja Petri matkalla kohti Luxemburgin yliopistoa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oma hotellini sijaitsi p\u00e4\u00e4kaupunki Luxemburgin p\u00e4\u00e4rautatieaseman l\u00e4heisyydess\u00e4, mist\u00e4 matka Belvalin yliopistokampukselle kest\u00e4\u00e4 junalla puolisen tuntia. J\u00e4rjestelyn avulla p\u00e4\u00e4sen nauttimaan Luxemburgin poikkeuksellisesta joukkoliikennepoliittisesta linjauksesta: kaikki Luxemburgin sis\u00e4inen matkustaminen junilla, linja-autoilla ja raitiovaunuilla on t\u00e4ysin maksutonta kaikille palvelua k\u00e4ytt\u00e4ville turistit mukaan lukien! Seminaarin jotkut osallistujat kertoivatkin tuntevansa jonkinlaisia lievi\u00e4 syyllisyyden ja h\u00e4pe\u00e4n tuntoja noustessaan linja-autoon kuljettajan silmien edess\u00e4 ilman matkalippua.<\/p>\n\n\n\n

Oma erikoinen kokemuksensa on Esch-sur-Alzettessa sijaitseva Belvalin yliopistokampus, joka sijaitsee aivan Ranskan rajan tuntumassa. Belval on Luxemburgin entist\u00e4 ter\u00e4steollisuusaluetta, jonka k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetut tehdasrakennelmat on s\u00e4ilytetty ultramodernin kampuksen keskell\u00e4 luomaan industriaalista tunnelmaa ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kontrastia uusien laatikkomaisten yliopistorakennusten v\u00e4liss\u00e4. Vuonna 2003 perustetun yliopiston p\u00e4\u00e4rakennus Maison du Savoir tarjosi upeat puitteet IAMHIST-tapahtumalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Belvalin alueen yliopistokampus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ja sitten itse ohjelma: IAMHIST-presidentin, Corkin yliopiston lehtori Ciara Chambersin tervetuliaisavauksen j\u00e4lkeen ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n Master Class -osiossa esiintyj\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t esittelem\u00e4\u00e4n tutkimusaiheitaan, joita kommentoitiinkin suurella kiinnostuksella. P\u00e4iv\u00e4 oli jaettu teemoittain nelj\u00e4\u00e4n eri sessioon:\u00a0Education & Technology, Film, AI & the Digital Sphere\u00a0<\/em>sek\u00e4\u00a0Radio & Television<\/em>. Aiheiden kirjo oli laaja: Latvian elokuvakoulutuksesta Saksan laivaston mediarepresentaatioon ja videopelituotannon kulttuurisesta omimisesta persialaisessa kontekstissa kiinalaisen independent-elokuvan underground-esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Oma esitykseni kansallisen \u00e4\u00e4nivarannon s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 Suomessa sijoittui p\u00e4iv\u00e4n loppuun yhdess\u00e4 Glasgown yliopiston Teresa Dokeyn Outlander-sarjan vastaanottoa ja Firenzen yliopiston Paolo Casellin Japanin ja USA:n radiopropagandaa toisessa maailmansodassa k\u00e4sittelevien alustusten kanssa. T\u00e4yteen pakatun p\u00e4iv\u00e4n aikataulusta pidettiin kiinni ankarasti tarkoituksena se, ett\u00e4 keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa voitiin jatkaa sessioiden v\u00e4liajoilla, mit\u00e4 mahdollisuutta hy\u00f6dynnettiinkin laajalti.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi yhteiseen illalliseen l\u00e4heisess\u00e4 italialaisessa ravintolassa, miss\u00e4 juttelin egyptil\u00e4istaustaisen Eslam El Shamyn kanssa. H\u00e4n on toteuttanut teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en pro gradu-ty\u00f6n\u00e4\u00e4n etnografisen ja dekolonisoivan videoesityksen egyptil\u00e4isten Labour Corps-joukkojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Englannin sotatoimissa ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana. Kehuin Waltarin Sinuhea faaraoiden Egyptin kuvauksena.<\/p>\n\n\n\n

Toisen p\u00e4iv\u00e4n symposium jatkoi yht\u00e4 runsaalla ja mielenkiintoisella linjalla kuin ensimm\u00e4isenkin teemanaan teko\u00e4ly ja luovuus. Andreas Fickers Luxemburgin yliopiston digitaalisen historian C2DH-keskuksesta avasi tilaisuuden, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Alessandra Luciano Luxemburgin kulttuuriministeri\u00f6st\u00e4 kertoi maassa \u00e4skett\u00e4in valmistellusta AI-strategiasta. Luxemburgin ZLS-kielikeskuksen Daniel Wagener ja kansalliskirjaston Yves Maurer esitteliv\u00e4t k\u00e4ynniss\u00e4 olevia hankkeita: suurherttuakunnan oman kielen luxemburgin kirjakieli on varsin nuori ilmi\u00f6, sill\u00e4 sen piirteit\u00e4 alettiin kehitt\u00e4\u00e4 vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen tarkoituksena tehd\u00e4 pes\u00e4eroa saksaan, ja kielitoimiston resurssein toteutettava standardointity\u00f6 jatkuu edelleen. Ennen standardointia sanojen kirjoitusasuissa on esiintynyt huomattavaa vaihtelua kirjoittajasta, alueesta ja ajankohdasta riippuen. T\u00e4m\u00e4 tuo omat haasteensa my\u00f6s kansalliskirjaston kokoelmien kuvailuun ja hakuun ja apuna hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n nyt AI-teknologiaa.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen tarinankerronnassa on nyt mediatutkimuksen\u00a0hot topic<\/em>\u00a0ja sit\u00e4 k\u00e4siteltiin monissa alustuksissa. Sarah Oberbrichter tutkii teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en tiedotusv\u00e4lineiden onnettomuusuutisointia ja on selvitt\u00e4nyt tekstikriittisen ja tilastollisen l\u00e4hestymistavan kautta lehtikirjoittelua 1900-luvun alun luonnonkatastrofeista Italiassa. Elokuvatutkija Veronica Johnson esitteli kiinnostavia esimerkkej\u00e4 dokumentaarisen mykk\u00e4elokuvan lavastetuista kuvausasetelmista. IAMHIST:in varapresidentti ja Kielin yliopiston elokuvatutkimuksen professori Tobias Hochscherf puhui luovuudesta ja teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 elokuvan tuotantoprosessissa (heti saavuttuani seminaaritilaan edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n tervehti yst\u00e4v\u00e4llisesti ja sanoi: \u201dSuomesta? Tunnetko Kimmo Laineen Turusta? Loistava persoona ja superhauska mies. Terveisi\u00e4 Kimmolle!\u201d).<\/p>\n\n\n\n

Will Howe Essexin yliopistosta puhui teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 elokuvak\u00e4sikirjoittamisen apuna, esimerkkin\u00e4 sovitus valkokankaalle Jane Austenin Viisasteleva syd\u00e4n -romaanista. Niall Kerr Pohjois-Irlannin luovan taiteen keskuksesta Nerve Centre:st\u00e4 ja Luke McNiece Hamilton Robson -yhti\u00f6st\u00e4 kertoivat Belfastin kaupungin alueen projektista, asukkailta ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kaupunkiin liittyvi\u00e4 tarinoita immersiivisen StoryDreamer-teko\u00e4lysovelluksen avulla. Symposiumin lopuksi j\u00e4rjestettiin kirjanjulkaisutilaisuus, jossa BBC Skotlannin televisioarkiston tuottajana toiminut Mhairi Brennan esitteli uutuusteostaan\u00a0Archiving the Referendum: BBC Scotland\u2019s Television Archive and the 2014 Scottish Independence Referendum.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Toisen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi osallistujat kutsuttiin illanviettoon kampusalueen Saga<\/em>-baariin miss\u00e4 laulettiin karaokea. Kansainv\u00e4lisen konferenssin j\u00e4lkeinen karaoke toimii itse asiassa hyvin er\u00e4\u00e4nlaisena kulttuuriantropologisena instant-laboratoriona, joka tarjoaa mahdollisuuden tehd\u00e4 havaintoja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten representaatioista ja kulttuurisista valinnoista sek\u00e4 tuoda esille omiaan. Niinp\u00e4 jonkinlaista liev\u00e4\u00e4 maaotteluhenke\u00e4 ja h\u00e4pe\u00e4n taltuttamisen tunnetta kokien valitsin karaokemenusta K\u00e4\u00e4rij\u00e4n Cha Cha Cha:an, jonka ilosanomaa k\u00e4vin omalla vuorollani baarin lavalta asiakaskunnalle julistamassa selke\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4. Kohteliaiden aplodien j\u00e4lkeen olikin sitten jo aika hankkiutua hotellille nukkumaan. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ehdin viel\u00e4 ennen kotimatkaa kierrell\u00e4 Luxemburgin kaupungin katuja n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 katsastaen. Kaupunkin\u00e4kym\u00e4st\u00e4 ponnahtaa esiin heti kaksi piirrett\u00e4, rotkot ja pankit. Toisin kuin muissa Benelux-maissa, kaupungissa on isoja korkeuseroja: ik\u00e4\u00e4n kuin maa olisi joskus halkeillut kaupungin alueella ja sen liikehdint\u00e4 olisi synnytt\u00e4nyt paikoitellen syvi\u00e4 laaksoja. My\u00f6s toinen toistaan \u00e4veri\u00e4\u00e4mm\u00e4n n\u00e4k\u00f6isten pankkipalatsien loistokkuus muistuttaa suurherttuakunnan historiasta finanssimaailman keskuksena: maassa toimiikin edelleen toistasataa pankkia. Kaupunki sijaitsee strategisesti t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 paikalla Saksan ja Ranskan v\u00e4liss\u00e4, mist\u00e4 kertovat laajat linnoitteet, joita on rakennettu vuosisatojen aikana. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
\u00a0Luxemburgin kaupungin laaksoja ja pankkeja<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Raitiovaunussa matkalla Findelin lentokent\u00e4lle vieress\u00e4 istuva pariskunta on menossa Mus\u00e9e Dr\u00e4i Eechelen:iin ja kysyy neuvoa, milloin j\u00e4\u00e4d\u00e4 oikealla pys\u00e4kill\u00e4 pois. J\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n mik\u00e4 sai heid\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n matkan keskustan ulkopuolelle? J\u00e4lkeenp\u00e4in tutkailen hieman museon verkkosivuja<\/a> ja k\u00e4y ilmi ett\u00e4 \u201dKolmen tammenterhon\u201d museorakennus on osa It\u00e4vallan 1730-luvulla rakentamaa Th\u00fcngenin linnoitusta, jonka tornit muistuttavat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in pinottuja terhoja. Kehuttu museo esittelee kaupungin ja pienen suurherttuakunnan historiaa 1440-luvulta l\u00e4htien, ja sen verkkosivut on toteutettu suurella pieteetill\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en muun muassa virtuaalisen 3D-n\u00e4yttelyn, jonka avulla voin jatkaa tutustumista matkani kohteeseen viel\u00e4 kotoakin k\u00e4sin \u2013 kulttuurihistoria ja digitaalisuus on t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa saatu onnistuneesti yhdistetty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Pekka Salosaari<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja valmistelee Suomen \u00e4\u00e4nitearkistointia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa Turun yliopiston kulttuurihistorian tohtoriohjelmassa C.V. \u00c5kerlundin medias\u00e4\u00e4ti\u00f6n apurahalla.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensi vuonna 50-vuotisjuhliaan viett\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4linen mediahistorian yhdistys IAMHIST j\u00e4rjesti t\u00e4m\u00e4nvuotisen konferenssinsa Luxemburgin yliopistossa 5. ja 6. helmikuuta. Minulla oli ilo esitell\u00e4 omaa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustani ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n Master Class -istunnossa.\u00a0 Finnair k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 suorat lennot Helsingist\u00e4 Luxemburgiin vasta kuluvan vuoden maaliskuussa, joten turvauduin Hollannin kuninkaallisen lentoyhti\u00f6n KLM:n palveluun, jolloin perille p\u00e4\u00e4see nopeimmin vaihtamalla konetta Amsterdamin Schipholissa. Matka ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":44420,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[227,96],"class_list":["post-4716","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-konferenssit","tag-mediakulttuuri","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44420"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4716"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4731,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4716\/revisions\/4731"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}