{"id":4741,"date":"2026-04-22T15:13:52","date_gmt":"2026-04-22T15:13:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4741"},"modified":"2026-04-22T15:13:52","modified_gmt":"2026-04-22T15:13:52","slug":"kuria-ja-kontrollia-vai-tila-toimia-eletty-usko-keskiajan-kanonisaatio-ja-inkvisitioprosesseissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/04\/22\/kuria-ja-kontrollia-vai-tila-toimia-eletty-usko-keskiajan-kanonisaatio-ja-inkvisitioprosesseissa\/","title":{"rendered":"Kuria ja kontrollia \u2013 vai tila toimia? Eletty usko keskiajan kanonisaatio- ja inkvisitioprosesseissa"},"content":{"rendered":"\n

Keskiaika miellett\u00e4\u00e4n usein edelleen uskon aikakaudeksi; ajanjaksoksi, jolloin katolinen kirkko oppeineen oli hallinnollisessa, poliittisessa ja taloudellisessa valta-asemassa. Kirkon opit m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t maailmankuvan ja vuodenkierron rytmin, ne muokkasivat arkea ja vahvistivat yhteis\u00f6jen hierarkioita. Uudet tutkimukset ovat monipuolistaneet kuvaa: kirkon valta-asema \u2013 jos sellaista edes oli \u2013 oli jatkuvien neuvotteluiden tulos ja ajassa muuttuva. Tutkimus keskittyy kuitenkin edelleen vahvasti kirkkoon instituutiona ja uskonnon teoreettiseen ja intellektuaaliseen puoleen. Usko oli keskiajallakin paljon muuta: se oli ymm\u00e4rrys kosmoksesta ja yhteiskunnasta, omasta paikasta perheess\u00e4 ja yhteis\u00f6ss\u00e4; se oli tapoja toimia ja tuntea. Usko kiteytyi ruumiillisuuteen, aisteihin ja kokemuksiin. Arjen uskonnollisuus \u2013 se miten kristityt uskoaan eliv\u00e4t \u2013 oli kytk\u00f6ksiss\u00e4 kirkon oppiin, teologisiin m\u00e4\u00e4ritelmiin ja dogmiin, mutta yhteis\u00f6n tavat ja kulttuuriset traditiot vaikuttivat my\u00f6s hartaustapoihin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4pi keskiajan kirkko yritti saada maallikoiden uskonharjoittamisen tavat paremmin kontrolliinsa, ja paavit pyrkiv\u00e4t vakiinnuttamaan valtansa niin kirkon hallintokoneiston sis\u00e4- kuin ulkopuolella. T\u00e4m\u00e4 ei ollut yksinkertaista, sill\u00e4 kehittyv\u00e4 talous, kaupungistuminen ja koulutus lis\u00e4siv\u00e4t maallikoiden kiinnostusta ja itsen\u00e4isi\u00e4 aloitteita uskonel\u00e4m\u00e4n saralla. Vastauksena yhteiskunnallisille muutoksille kirkon sis\u00e4ll\u00e4 syntyi kurinpidollinen ohjelma. Siihen kuuluivat niin mendikanttij\u00e4rjest\u00f6jen synty saarnaohjelmineen ja -oikeuksineen kuin vaatimus kristittyjen vuosittaisesta synnintunnustuksesta. Samoihin aikoihin paavillinen kuuria otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uudenlaisen juridisen oikeusprosessin kontrollin vahvistamiseksi ja sovelsi sit\u00e4 kahdessa keskeisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. N\u00e4in saivat syntyns\u00e4 inkvisitiokuulustelut, joilla etsittiin kerettil\u00e4isi\u00e4 ja kitkettiin harhaoppisia tapoja ja kanonisaatioprosessit, jotka keskittyiv\u00e4t tutkimaan pyhimyskandidaattien pyhyytt\u00e4 ja ihmeiden aitoutta. Hengellisen el\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4rip\u00e4ihin keskittyneet prosessit olivat molemmat juridisesti samaa inquisitio<\/em>-tyyppi\u00e4, joka siis tarkoitti \u2013 erotuksena varhaisemmasta accusatio<\/em>-tyypist\u00e4 \u2013 ett\u00e4 tutkittavalla asialla tuli olla julkinen maine ja kuulustelun ja tietojen hankinnan hoitivat paavilliset virkamiehet. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat siis virkamiesten vastuulla ja vain todistajiksi erikseen haastetut maallikot olivat kuulusteluissa osallisia.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta lopputulos byrokratian kehittymisest\u00e4 ja sen my\u00f6t\u00e4 syntyneist\u00e4 oikeusprosesseista on onnekas. Kirjatessaan harhaoppisiksi miellettyj\u00e4 tapoja tai mahdollisia ihmeit\u00e4 paavilliset virkamiehet dokumentoivat sadoittain \u201dtavallisten\u201d kristittyjen todistajanlausuntoja. Lausunnot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t arjen murusten ohella kuvauksia erilaisista rituaaleista ja vuorovaikutuksesta niin pyhimyksen kanssa kuin oman yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 \u2013 tunteita ja aistihavaintoja unohtamatta. Molemmilla l\u00e4hdetyypeill\u00e4 onkin keskiajantutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4 vankka tutkimustraditio. L\u00e4hteet jakavat saman juridisen taustan ja molemmissa keski\u00f6ss\u00e4 ovat maallikoiden uskonharjoittamisen tavat ja rituaalit; t\u00e4st\u00e4 huolimatta niiden tutkimusperinteet ovat varsin erilliset eik\u00e4 vertailevaa analyysia juuri ole. Rituaaleja ja muita maallikoiden puoli-itsen\u00e4isi\u00e4 vuorovaikutusmuotoja on kanonisaatioprosesseissa tutkittu, mutta inkvisitioprosessien osalta t\u00e4m\u00e4 eletyn uskon elementti on j\u00e4\u00e4nyt varjoon. Sen sijaan kirkon kontrollin analyysi on noussut esiin. Molempien perinteiden yhdist\u00e4minen t\u00e4ydent\u00e4isi kuvaamme keskiajan uskonnollisuudesta ja kirkon kurin ja kontrollin osuudesta sen muokkaamisessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
CULTCTRL -projektin j\u00e4senet Saku Pihko (vas.), Reima V\u00e4lim\u00e4ki, Jenni Kuuliala ja Sari Katajala-Peltomaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 historiografista aukkoa paikkaa Suomen akatemian rahoittama nelivuotinen projekti: Cultures of Control? Lived Religion and Lay Challenges to Normativity in Later Medieval Europe<\/em> (CULTCTRL), jonka tutkijaryhm\u00e4 (Jenni Kuuliala, Saku Pihko, Reima V\u00e4lim\u00e4ki ja PI:n\u00e4 allekirjoittanut) pyrkiv\u00e4t n\u00e4iden kahden l\u00e4hdetyypin ristiinluentaan ja vertailuun. Tutkimusryhm\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eletty usko -k\u00e4sitett\u00e4 analyysissaan. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan l\u00e4hestymistapaa, jossa hartauden harjoituksen tavat ja rituaalit ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n keskeisiksi: etenkin keskiajan kontekstissa usko oli tekoja. Maallikoiden hartauden harjoittamisen tavat eiv\u00e4t siis ole l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti v\u00e4hempiarvoisia menneisyyden ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta kuin virallinen teologia tai kirkonmiesten harjoittamat riitit. Tutkimussuunta ammentaa amerikkalaisten sosiologien lanseeraamasta lived religion<\/em> -k\u00e4sitteest\u00e4, jossa olennaista on ymm\u00e4rrys, ett\u00e4 ihmiset valitsevat uskonnollisista tavoista ja uskomuksista itselleen ja arkeensa parhaiten sopivat. Uskontoa j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 ei koskaan omaksuta sellaisenaan tai kokonaisena. Viitekehys on syntynyt modernin uskonnon tutkimiseen ja keskiajan tutkimuksen parissa sit\u00e4 onkin sovellettu painottaen uskoa uskonnon (teoreettisen oppirakennelman) sijasta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 sovellamme from below<\/em> -n\u00e4k\u00f6kulmaa: emme keskity vain maallikoiden uskonnollisuuden analyysiin vaan tutkimme koko uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 alhaalta k\u00e4sin. Keskiaikaisissa kanonisaatioprosesseissa puhutaan paljon uskosta (fides<\/em>) ja hartaudesta (devotio<\/em>), mutta uskontoa nykyisenkaltaisena ilmi\u00f6n\u00e4 ei oikeastaan viel\u00e4 ollut olemassa. Olihan l\u00e4ntisess\u00e4 kristikunnassa (periaatteessa) vain yksi kirkko ja yksi oikea usko.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohtamme on, ett\u00e4 kirkon kontrollipyrkimyksist\u00e4 huolimatta uskon harjoittaminen loi toiminnallisen tilan, jossa oli mahdollista toteuttaa hengellisyytt\u00e4 ja sek\u00e4 luoda ett\u00e4 kyseenalaistaa yhteis\u00f6llist\u00e4 identiteetti\u00e4. Esimerkiksi vuorovaikutuksessa pyhimysten kanssa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy siten, ett\u00e4 avunanojat saattoivat itse valita vuorovaikutusrituaalit ja pyhimykselle luvatun vastalahjan. Yhteis\u00f6llisyys tulee esiin siin\u00e4, ett\u00e4 alueelliset tavat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t asettivat raamit rituaaleille ja lahjoille. Kirkon kontrolli ja oppi heijastuu ajatuksissa pyhimysten v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n asemasta; ajatuksesta, ett\u00e4 pyhimykselle luvatun vastalahjan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen oli vakava synti. Kanonisaatioprosesseissa kirkon kontrolli n\u00e4kyy siin\u00e4kin, ett\u00e4 kaikesta edell\u00e4 mainitusta tuli todistaa keskiaikaisen katolisen kirkon ja kanonisen oikeuden s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaisesti. Sama ilmi\u00f6 n\u00e4kyy inkvisitioprosesseissa. Vaikka kirkon harhaoppisiksi mielt\u00e4miin rituaaleihin osallistuminen oli yksil\u00f6n valinta ja perustui osin henkil\u00f6kohtaisiin pohdintoihin oikeasta uskosta, valintaan vaikuttivat my\u00f6s oman yhteis\u00f6n sosiaaliset suhteet ja kulttuuriset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. Kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta tilanne oli p\u00e4invastainen: kun kanonisaatioprosesseissa rituaalit vahvistivat pyhimyskandidaatin pyhyytt\u00e4, inkvisitioprosesseissa ne todistivat kerettil\u00e4isist\u00e4 tavoista tahraten osallistujien sielun ja maineen. Molemmissa l\u00e4hdetyypeiss\u00e4 niiden kirjaaminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rituaalisen vuorovaikutuksen analyysi eri konteksteissaan valottaa rituaalien merkityst\u00e4, yhteis\u00f6llist\u00e4 vuorovaikutusta ja tuottaa uutta tietoa performanssien roolista keskeisen\u00e4 osana keskiaikaista eletty\u00e4 uskoa. Vertailu ei kuitenkaan koskaan ole helppoa. Projektille onkin ollut keskeist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja ilmi\u00f6it\u00e4, joihin eletty usko kiteytyy ja jotka tulevat kattavasti n\u00e4kyviin molemmissa l\u00e4hdetyypeiss\u00e4. CULTCTRL<\/a> keskittyy rituaalien ohella vuorovaikutukseen uskonnollisten eksperttien kanssa ja tunnek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tarvitsemme erilaisia metodologisia apuv\u00e4lineit\u00e4 tavoitteen saavuttamiseen. Eletyn uskon tutkimus on nojautunut varsin vahvasti l\u00e4hilukuun, joka tuottaa kyll\u00e4 tarkkoja, mutta yleens\u00e4 varsin rajattuja kuvia menneisyydest\u00e4. Jos ja kun uskontoa l\u00e4hestyy holistisena ilmi\u00f6n\u00e4, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 niin yksil\u00f6n tunteet, aistit ja kokemukset kuin yhteis\u00f6lliset tavat ja kulttuurin laajemmat konventiot, nousee esiin tarve laajemmalle ymm\u00e4rrykselle. Argumenttimme onkin, ett\u00e4 eletyn uskon tutkimuskentt\u00e4 kaipaa skaalautuvuutta: mikro- ja makrotasojen yhdist\u00e4mist\u00e4 analyysissa.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 CULTCTRL k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apunaan tietokoneavusteista semanttista testimallinnusta CASTEMOa, joka perustuu havaintoon, ett\u00e4 jopa historiallisten l\u00e4hteiden monimutkaiset lauseet ovat luonteeltaan suhteellisia: kanonisaatio- ja inkvisitioprosessien todistajanlausunnot kuvaavat ihmisten, paikkojen, merkitysten ja muiden k\u00e4sitteiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Tarkoituksemme on muuttaa n\u00e4m\u00e4 tiedot j\u00e4sennellyksi dataksi, mutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hdetekstin alkuper\u00e4inen sanamuoto ja konteksti. CASTEMO menetelm\u00e4 mahdollistaa samalla l\u00e4hdekielen rikastamisen ja j\u00e4rjest\u00e4misen k\u00e4sitehierarkioiksi. Menetelm\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynn\u00e4mme yhteisty\u00f6kumppanimme David Zb\u00edralin johtaman DISSINET<\/a>-hankkeen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 InkVisitor-tietokantaa, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 CASTEMOa. Koska CULTCTRL on vasta alkuvaiheessa, ei t\u00e4st\u00e4 metodologisesta askeleesta ole viel\u00e4 esitell\u00e4 tuloksia vaan ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t seuraavaan kertaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tavoitteemme ja l\u00e4ht\u00f6kohtamme on ottaa vakavasti keskiajan maallikoiden eletty usko. Onnistuminen eri l\u00e4hdetyyppien vertailussa ja analyysin skaalautuvuudessa mahdollistaa my\u00f6s kontribuution uskonnon tutkimuksen eettiseen puoleen. Pyrimme poistamaan anakronistista jaottelua \u201dautenttiseen\u201d ja ep\u00e4autenttiseen\u201d uskon harjoittamisen analyysiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnallisen vaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta: niin akateemisessa tutkimuksessa kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissa voidaan puhua \u201duskonnollisesta k\u00e4\u00e4nteest\u00e4\u201d. Uskonto on noussut uudestaan merkitys- ja erontekoj\u00e4rjestelm\u00e4ksi maallistuneiksi mielletyiss\u00e4 l\u00e4nsimaissakin. Tutkimustuloksillaan projektimme osallistuu my\u00f6s n\u00e4ihin keskusteluihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiaika miellett\u00e4\u00e4n usein edelleen uskon aikakaudeksi; ajanjaksoksi, jolloin katolinen kirkko oppeineen oli hallinnollisessa, poliittisessa ja taloudellisessa valta-asemassa. Kirkon opit m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t maailmankuvan ja vuodenkierron rytmin, ne muokkasivat arkea ja vahvistivat yhteis\u00f6jen hierarkioita. Uudet tutkimukset ovat monipuolistaneet kuvaa: kirkon valta-asema \u2013 jos sellaista edes oli \u2013 oli jatkuvien neuvotteluiden tulos ja ajassa muuttuva. Tutkimus keskittyy kuitenkin edelleen […]<\/p>\n","protected":false},"author":44323,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4741","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4741","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44323"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4741"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4741\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4750,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4741\/revisions\/4750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4741"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4741"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4741"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}