{"id":4752,"date":"2026-04-25T13:40:16","date_gmt":"2026-04-25T13:40:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4752"},"modified":"2026-04-25T13:40:17","modified_gmt":"2026-04-25T13:40:17","slug":"kustos-kertoo-kuolemantunteiden-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/04\/25\/kustos-kertoo-kuolemantunteiden-jaljilla\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo \u2013 kuolemantunteiden j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjoissa on vuosikymmenien mittaan k\u00e4sitelty paljon mediahistoriaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, sanomalehdist\u00f6st\u00e4 Internetiin, media-arkeologiasta radioviihteeseen ja elokuvahistoriasta televisiokulttuuriin. Lauantaina 25. huhtikuuta 2026 klo 12 alkaen v\u00e4itteli FM Heikki Rosenholm tutkimuksella Kirkastettu ja tuhottu, unohdettu ja muistettu. Kuolemantunteet 1940- ja 1950-lukujen kotimaisessa fiktioelokuvassa<\/em>. Tutkimus on laskujeni mukaan yhdeks\u00e4s elokuvahistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4t v\u00e4it\u00f6skirja oppiaineessa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Rosenholmin tutkimus k\u00e4sittelee kuolemaa ja siihen liittyvi\u00e4 tunteita suomalaisessa n\u00e4ytelm\u00e4elokuvassa sota-aikana ja sen j\u00e4lkeen. Analysoinnin kohteena ovat fiktioelokuvat, joiden kautta avautuu n\u00e4kym\u00e4 laajempaan kulttuuriseen kysymykseen: miten kuolema oli l\u00e4sn\u00e4 ja miten suhde kuolemaan muuttui, mit\u00e4 pidemm\u00e4lle rauhanaikaan siirryttiin. Aikakausi oli suomalaisessa elokuvatuotannossa runsas ja moni\u00e4\u00e4ninen. Rosenholm on tutkimustaan varten k\u00e4ynyt l\u00e4pi koko aikakauden tuotannon, l\u00e4hes 400 elokuvaa, joissa kuolemaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n monin eri tavoin, v\u00e4lill\u00e4 vain ohimenev\u00e4sti, v\u00e4lill\u00e4 keskeisen\u00e4 osana dramaturgiaa ja tematiikkaa. Rosenholm on valinnut tarkemman analyysin kohteeksi kahdeksan elokuvaa, eri tuotantoyhti\u00f6lt\u00e4 ja eri lajityypeist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kahdeksan elokuvaa on ryhmitelty nelj\u00e4\u00e4n teemaa, jotka ovat kirkastettu, tuhottu, unohdettu ja muistettu kuolema. Mukana on sellaisia suomalaisen elokuvan klassikoita kuin Kulkurin valssi<\/em> (1941), Valkoinen peura<\/em> (1952) ja Tuntematon sotilas<\/em> (1955), mutta my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja teoksia kuten Kirkastettu syd\u00e4n<\/em> (1943) ja Rintamalotta <\/em>(1956). V\u00e4it\u00f6stilaisuutta kuunnellessa pohdin, miten suomalainen elokuvakin on monella tapaa samanaikaisesti sek\u00e4 muistettu ett\u00e4 unohdettu, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nostaa tarkempaan l\u00e4hilukuun my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja teoksia. Kaikki menneisyyden l\u00e4hteet kertovat omasta ajastaan, jos vain esit\u00e4mme niille uteliaita kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 johdatti keskustelua olennaisiin teemoihin, ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtiin ja peruskysymyksiin, kuolemantunteen k\u00e4sitteeseen, tunnek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, valittuihin elokuviin ja my\u00f6s siihen, millaista elokuvien kulttuurihistoriallinen tulkinta on. Erityisen kiinnostava oli kysymys ideologiasta tai ideologisuudesta, siit\u00e4, millaista elokuvien arvomaailma on, miten sit\u00e4 tulkitaan ja miten n\u00e4ytelm\u00e4elokuvan painotukset ja puhuttelutavat kytkeytyv\u00e4t valmistumisajankohdan tavoitteisiin. Kuten keskustelu osoitti, elokuvat ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa hyvinkin erilaisia. V\u00e4it\u00f6stilaisuus havainnollisti hyvin my\u00f6s sen, miten erilaisilla tavoilla kuolema ja tunteet kohtasivat 1940- ja 1950-lukujen tuotannossa. Erityisen kiinnostava oli tilanne, jossa vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 pyysi v\u00e4ittelij\u00e4\u00e4 pohtimaan oman tutkimuksensa Akilleen kantap\u00e4\u00e4t\u00e4. Ei ollenkaan helppo kysymys vastattavaksi!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Loppulausunnon aika. Vasemmalla vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 professori Johanna Sumiala, oikealla v\u00e4ittelij\u00e4 Heikki Rosenholm. Kuva: Kimmo Ahonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuus oli Arcanumin Aava-salissa Turun yliopistossa. Kaksituntista keskustelua oli seuraamassa 43 kuulijaa.<\/p>\n\n\n\n

Hannu Salmi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjoissa on vuosikymmenien mittaan k\u00e4sitelty paljon mediahistoriaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, sanomalehdist\u00f6st\u00e4 Internetiin, media-arkeologiasta radioviihteeseen ja elokuvahistoriasta televisiokulttuuriin. Lauantaina 25. huhtikuuta 2026 klo 12 alkaen v\u00e4itteli FM Heikki Rosenholm tutkimuksella Kirkastettu ja tuhottu, unohdettu ja muistettu. Kuolemantunteet 1940- ja 1950-lukujen kotimaisessa fiktioelokuvassa. Tutkimus on laskujeni mukaan yhdeks\u00e4s elokuvahistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4t v\u00e4it\u00f6skirja oppiaineessa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Johanna Sumiala […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,161,162,163],"class_list":["post-4752","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitos","tag-vaitoskirja","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4752","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4752"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4752\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4759,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4752\/revisions\/4759"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4752"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4752"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4752"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}