{"id":4761,"date":"2026-05-09T14:43:10","date_gmt":"2026-05-09T14:43:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4761"},"modified":"2026-05-10T12:22:03","modified_gmt":"2026-05-10T12:22:03","slug":"kustos-kertoo-urheilu-lehdisto-ja-sukupuoli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/05\/09\/kustos-kertoo-urheilu-lehdisto-ja-sukupuoli\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo \u2013 urheilu, lehdist\u00f6 ja sukupuoli"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

FM Seppo Heikkinen v\u00e4itteli kulttuurihistoriassa lauantaina 9. toukokuuta 2026 tutkimuksella Avajaisn\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 kilpailuihin. Keskustelu sukupuolten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kilpaurheiluun suomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4 1950\u20132000<\/em>. Tutkimus on oppiaineen 85. v\u00e4it\u00f6skirja. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Heikki Roiko-Jokela Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Heikkisen v\u00e4it\u00f6skirja on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto-osion lis\u00e4ksi nelj\u00e4st\u00e4 vertaisarvioidusta tieteellisest\u00e4 artikkelista. Artikkeliv\u00e4it\u00f6skirjan ratkaisuista keskusteltiinkin tilaisuuden alussa ennen kuin fokus siirtyi tutkimuksen ydinkysymyksiin. Heikkisen v\u00e4it\u00f6skirja analysoi suomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua kilpaurheilun sukupuolittuneisuudesta ja erityisesti sukupuolten mahdollisuuksista yhdenvertaiseen kilpailuun. Eritt\u00e4in kiinnostavia ovat muun muassa artikkelit, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n dopingista ja sukupuolitesteist\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 aikalaiskeskustelua. Molemmat teemat ovat ajankohtaisia t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 johdatteli keskustelun olennaisiin kysymyksiin, otsikon k\u00e4sitteist\u00e4 kysymyksenasetteluun ja l\u00e4hdeaineistosta v\u00e4it\u00f6skirjan keskeisiin v\u00e4itteisiin. Samalla kuulijoille avautui teeman laajempi historiallinen konteksti, se miten urheilusta k\u00e4yty keskustelu asettui osaksi modernisoituvan Suomen yhteiskunnallista ja kulttuurista murrosta. V\u00e4it\u00f6skirjan ajallinen kaari ulottuu 1950-luvulta 2000-luvulle. T\u00e4h\u00e4n aikav\u00e4liin liittyi laajoja ja syv\u00e4llisi\u00e4 muutoksia, kaupungistuminen, hyvinvointivaltion rakennusty\u00f6, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset, suurten ik\u00e4luokkien tulo yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 mediakent\u00e4n muuttuminen ja laajentuminen. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 esitti kiinnostavan kysymyksen siit\u00e4, millainen urheilukulttuurin muutoksen mittari lehdist\u00f6 lopulta oli ja kenen \u00e4\u00e4ni siin\u00e4 kuului. V\u00e4ittelij\u00e4n tutkimus osoitti, miten julkisuudessa korostuivat toimittajien, urheilujohtajien, l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja muiden asiantuntijoiden lausunnot. Urheilijoiden kokemukset j\u00e4iv\u00e4t usein v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 jatkoi toteamalla, ett\u00e4 tulevaisuudessa voisi olla kiinnostavaa tutkia my\u00f6s Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen lehdist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 debattia, varsinkin kun se voisi tuota n\u00e4k\u00f6kulmaa siihen, millaisena urheilun tasa-arvoisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyi voimailu- ja kamppailulajien kannalta.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuudesta avautui monenlaisia n\u00e4k\u00f6aloja ja mahdollisuuksia. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 kysyi tilaisuuden loppupuolella, millainen merkitys naisten urheilumenestyksell\u00e4 oli teeman kannalta. V\u00e4ittelij\u00e4 kiteytti vastauksensa: \u201dMenestys oli polttoainetta tasa-arvolle.\u201d<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
V\u00e4it\u00f6stilaisuus k\u00e4ynniss\u00e4. Vasemmalla vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 dosentti Heikki Roiko-Jokela, oikealla v\u00e4ittelij\u00e4 Seppo Heikkinen. Kuva: Heidi Kurvinen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuus alkoi klo 12.15 ja p\u00e4\u00e4ttyi noin klo 14.15. Keskustelua Arcanumin Aava-salissa oli seuraamassa 22 henke\u00e4. Tilaisuuden j\u00e4lkeen kustos j\u00e4i aprikoimaan, ett\u00e4 tilaisuus olisi ollut eritt\u00e4in antoisa niin nuorille tutkijoille kuin laajemmallekin yleis\u00f6lle. Tervetuloa ensi kerralla joukolla mukaan!<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ”Kustos kertoo” -teksti on jo 50. bloggaus! Aloitimme perinteen vuonna 2011, 15 vuotta sitten, ja ensimm\u00e4inen blogi liittyi Silja Laineen v\u00e4it\u00f6stilaisuuteen 5. maaliskuuta 2011.<\/p>\n\n\n\n

Hannu Salmi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FM Seppo Heikkinen v\u00e4itteli kulttuurihistoriassa lauantaina 9. toukokuuta 2026 tutkimuksella Avajaisn\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 kilpailuihin. Keskustelu sukupuolten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kilpaurheiluun suomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4 1950\u20132000. Tutkimus on oppiaineen 85. v\u00e4it\u00f6skirja. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi dosentti Heikki Roiko-Jokela Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Heikkisen v\u00e4it\u00f6skirja on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto-osion lis\u00e4ksi nelj\u00e4st\u00e4 vertaisarvioidusta tieteellisest\u00e4 artikkelista. Artikkeliv\u00e4it\u00f6skirjan ratkaisuista keskusteltiinkin tilaisuuden alussa ennen kuin fokus siirtyi tutkimuksen ydinkysymyksiin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,161,162,163],"class_list":["post-4761","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitos","tag-vaitoskirja","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4761","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4761"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4761\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4772,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4761\/revisions\/4772"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4761"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4761"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}