{"id":4778,"date":"2026-06-25T11:42:31","date_gmt":"2026-06-25T11:42:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4778"},"modified":"2026-06-25T12:14:51","modified_gmt":"2026-06-25T12:14:51","slug":"mita-on-kulttuurinen-omiminen-ja-mika-on-lainaamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/06\/25\/mita-on-kulttuurinen-omiminen-ja-mika-on-lainaamista\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 on kulttuurinen omiminen ja mik\u00e4 on lainaamista?"},"content":{"rendered":"\n

Lapin tuliaisina tuodut nuket ja lapsuuden intiaanileikit. Mill\u00e4 tavoin suomalaiset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet saamelaisten ja pohjoisamerikkalaisten alkuper\u00e4iskansojen kulttuurien symboliikkaa ja esineit\u00e4 l\u00e4pi 1900-luvun? Miten alkuper\u00e4iskansojen kulttuureja lainaamalla on rakennettu ja ilmaistu suomalaisuutta? Milloin kyse on harmittomasta lainasta ja milloin tilanne on omimista?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 on k\u00e4ynnistynyt n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkasteleva tutkimushanke Omia, lainata, varastaa? Alkuper\u00e4iskansakulttuurien k\u00e4ytt\u00f6 Suomessa l\u00e4pi 1900-luvun<\/em> (ApproFI)<\/a>, jota rahoittaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6. Hanke tarkastelee viime vuosina Suomessa ja maailmalla mediakiistoja her\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 kulttuurisen omimisen ilmi\u00f6t\u00e4. Erityisesti alkuper\u00e4iskansakulttuurien k\u00e4ytt\u00f6 on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua \u2013 esimerkiksi saamelaisten g\u00e1kti-pukujen tai Pohjois-Amerikan alkuper\u00e4iskansojen sulkap\u00e4\u00e4hineiden j\u00e4ljitelmien kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurinen omiminen -k\u00e4site on suhteellisen uusi, 1980-luvulta l\u00e4ht\u00f6isin, eik\u00e4 sit\u00e4 edelleenk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4 juurikaan historiantutkimuksessa. Suomalaiseen julkiseen keskusteluun k\u00e4site alkoi vakiintua 2010-luvulla. Ilmi\u00f6 itsess\u00e4\u00e4n on vanhempi ja hankkeessa keskitymme pitk\u00e4\u00e4n 1900-lukuun. Tutkimme, miten suomalaiset ovat lainanneet alkuper\u00e4iskansojen symboliikkaa ja k\u00e4ytt\u00e4neet sit\u00e4 suomalaisuuden rakentamiseen. Samalla kysymme, millaisia merkityksi\u00e4 n\u00e4ihin symboleihin, esineisiin ja k\u00e4yt\u00e4nteisiin on eri aikoina liitetty.<\/p>\n\n\n\n

Aloitin itse hankkeessa tutkijana helmikuussa. Siihen menness\u00e4 hankkeemme tutkimusavustaja Vehka Liimatainen (HuK) oli jo ehtinyt kartuttaa alkuper\u00e4isl\u00e4hteit\u00e4 vaikuttavalla perusteellisuudella. H\u00e4n on etsinyt aineistoa muun muassa sanoma- ja aikakauslehdist\u00e4, televisio-ohjelmista, kuvakokoelmista sek\u00e4 esineist\u00f6st\u00e4 \u2013 aina leluista l\u00e4htien. Toukokuussa h\u00e4n kartoitti hankkeen johtajan Reetta Humalajoen (PhD) kanssa Museo Leikin<\/a> kokoelmia paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvassa
Kuvassa Inarin Juutuanjoen varrella professori Watchman, professori Stirrup, tutkimusavustaja Liimatainen, hankkeen johtaja ja akatemiatutkija Humalajoki sek\u00e4 tutkijatohtori M\u00e4kil\u00e4. Kuvaaja: Jo Stirrup.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toukokuussa hankkeemme tutkijat, tutkimusavustaja ja kolme kansainv\u00e4list\u00e4 kumppania tapasivat toisensa Inarissa. Hankkeen johtaja Humalajoen, tutkimusavustaja Liimataisen ja itseni lis\u00e4ksi hankkeessa on mukana Sibelius-Akatemiassa v\u00e4it\u00f6skirjaa tekev\u00e4 Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien puheenjohtaja Pirita N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi (MSc) sek\u00e4 Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa v\u00e4it\u00f6skirjaa tekev\u00e4 Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien puheenjohtajan erityisavustaja Niina Siivikko (FM). Kansainv\u00e4list\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa hankkeeseen tuovat yliopistonlehtori Sonja Dobroski (University of Manchester), professori David Stirrup (University of York) ja professori Renae Watchman (McMaster University).<\/p>\n\n\n\n

Me kolme Turun yliopistosta k\u00e4sin liikkunutta hankkeen j\u00e4sent\u00e4 kuljimme rahoittavan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n arvojen mukaisesti koko menomatkan Inariin maata pitkin. Ensin y\u00f6junalla, sitten viel\u00e4 useamman tunnin autolla. Matka saattoi hieman ven\u00e4ht\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n liittyvien pys\u00e4hdysten lis\u00e4ksi meit\u00e4 kiinnostivat monenlaiset kivi- ja kultalohkareet matkan varrella. Hankkeen kannalta erityisen kiinnostavaa oli pys\u00e4hdys napapiirill\u00e4 sijaitsevassa Joulupukin Pajakyl\u00e4ss\u00e4 ja matkamuistopuodissa. Matkamuistojen ja Pajakyl\u00e4ss\u00e4 esill\u00e4 olevien symbolien katsastamisen j\u00e4lkeen k\u00e4vimme juttelemassa joulupukin kanssa. Ovitontun yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 varovaisuus juuri turkulaisia kohtaan oli hyv\u00e4 yhteinen keskustelunaihe.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvan
Joulupukin Pajakyl\u00e4n matkamuistopuodin nukkeja lapinpuvuissaan. Kuvaaja: Reetta Humalajoki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Inarissa teimme k\u00e4velyretken Juutuan polkua pitkin. Varsinais-Suomen l\u00e4himetsiin tottuneelle retkeilij\u00e4lle tuntuivat oudolta monet suorasanaiset kyltit, joissa huomautettiin, ettei jokin polku ollut turisteille tarkoitettu tai kiellettiin erikseen tulenteko jollakin tulentekopaikalla. Kyltit on kuitenkin helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kun huomioi turismin vaikutuksen saamelaisalueella. Paikallisten mukaan turistit saattavat kuvata ihmisi\u00e4 saamenpuvuissaan kesken yksityistilaisuuksien, kuten h\u00e4iden tai hautajaisten. Osa turisteista tunkeutuu jopa ihmisten pihoille tai ikkunoiden taakse n\u00e4hd\u00e4kseen \u201caidon saamelaisen\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuva
Kyltti puussa Juutuan polulta poikkeavan polun varrella. Kuvaaja: Annastiina M\u00e4kil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vierailimme Saamelaismuseo Siidassa<\/a>, joka tallentaa kokoelmiinsa Suomen saamelaisten henkist\u00e4 ja aineellista kulttuuria ja toimii valtakunnallisesti saamelaiskulttuurin vastuumuseona. Museon intendentti Anni Guttorm esitteli meille museon toimintaa ja yleis\u00f6vastaava Taija Aikio piti meille kattavan opastuksen n\u00e4yttelyihin. Vierailu muistutti olennaisesta kysymyksest\u00e4: Mik\u00e4 tieto kuuluu alkuper\u00e4iskansan ulkopuolisille museovieraille? T\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei siis ole ainoastaan se, mit\u00e4 jaetaan, vaan my\u00f6s se, mit\u00e4 ei jaeta. Mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n itsens\u00e4 s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi, muokattavaksi tai mahdollisesti unohdettavaksi tiedoksi? T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ei pit\u00e4isi olla ulkopuolisen p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4, vaan kuulua yhteis\u00f6lle itselleen.<\/p>\n\n\n\n

Keskiviikkona tutustuimme Kansallisarkiston alla toimivaan Saamelaisarkistoon<\/a>, jonka k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja aineistoja meille esitteli arkistonhoitaja Oona Lepp\u00e4l\u00e4. N\u00e4in\u00e4 aikoina, jolloin Kansallisarkisto supistaa palveluitaan ja sulkee toimipisteit\u00e4, on Saamelaisarkiston toiminnan jatkuminen erityisen arvokasta. Arkisto toimii Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa<\/a> samassa tilassa kuin Suomen saamelaisten itsehallinnon keskus eli Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien<\/a> p\u00e4\u00e4toimisto ja parlamenttisali. Arkistoon tutustumisen j\u00e4lkeen j\u00e4imme upeaan rakennukseen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hankkeen sis\u00e4isen ty\u00f6pajan, jossa hankkeemme j\u00e4senet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tapaamaan toisensa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ryhm\u00e4n\u00e4. Kahvitauolla p\u00e4\u00e4simme vierailemaan Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien parlamenttisali Soljussa.<\/p>\n\n\n\n

\"Yksityiskohta
Yksityiskohta Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien parlamenttisali Soljussa sijaitsevasta kuvataiteilja Outi Pieskin toteuttamasta sein\u00e4reliefist\u00e4 Eatnu, Eadni, Eana (suom. Virta, emo, maa). Kuvaaja: Annastiina M\u00e4kil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Takaisin p\u00e4in kuljimme lent\u00e4en ja matkalla lentoasemalle edustimme onnistuneesti etel\u00e4n turisteja. Eksyimme ja ajeltuamme jonkin matkaa pikkutiet\u00e4 huomasimme viereisess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 porotokan. Luonnollisesti pys\u00e4ytimme auton keskelle tiet\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 omakotitalon pihaan ja aloimme r\u00e4psi\u00e4 kuvia n\u00e4ist\u00e4 ihmeellisist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 auton ikkunat avoinna popittaessamme t\u00e4ysill\u00e4 Spotifysta saamelaista musiikkia.<\/p>\n\n\n\n

Perjantaina j\u00e4rjestimme hankkeen symposiumin \u201cCultural Appropriation in Context: Histories, Encounters, and Power<\/em>\u201d<\/a> Turun yliopistolla hybridimuotoisesti. P\u00e4iv\u00e4n aikana kuultiin puheenvuoroja eri puolilta maailmaa, ja teemat liikkuivat muun muassa vallan, identiteetin ja tiedon omimisen kysymyksiss\u00e4. Ohjelmassa k\u00e4siteltiin teemoja, kuten alkuper\u00e4iskansojen tiedon asema l\u00e4nsimaisessa tieteess\u00e4, turismin ja eksotisoinnin yhteydet kulttuuriseen omimiseen, uskonnollisen ja kulttuuriperinn\u00f6n poliittinen k\u00e4ytt\u00f6, identiteetin v\u00e4itt\u00e4misen ja haastamisen kysymykset sek\u00e4 keholliset ja performatiiviset kulttuuriset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n kruunasi Pirita N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rven keynote-luento \u201cWhat are possible motives for cultural appropriation of S\u00e1mi yoiking in Finnish music?<\/em>\u201d. Luento ker\u00e4si runsaasti kuulijoita sek\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4lle ett\u00e4 et\u00e4yhteyksien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kommentaattorina toimi Renae Watchman, joka syvensi keskustelua tuomalla esiin alkuper\u00e4iskansatutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmia omimisen, vallan ja tiedon kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuva
N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rven keynote-luento, kommentoijana Watchman. Kuvaaja: Reetta Humalajoki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Matka Inariin konkretisoi sen, mit\u00e4 tutkimuksemme k\u00e4sittelee: kulttuurinen omiminen ei ole vain abstrakti k\u00e4site, vaan el\u00e4v\u00e4, arjessa ilmenev\u00e4 ilmi\u00f6. Se liittyy katseeseen, valtaan ja siihen, kenell\u00e4 on oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, jakaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti me valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvat olemme joskus tiedostamattammekin itse osa t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: FT Annastiina M\u00e4kil\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Seuraa hanketta Instagramissa: https:\/\/www.instagram.com\/approfi_utu\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapin tuliaisina tuodut nuket ja lapsuuden intiaanileikit. Mill\u00e4 tavoin suomalaiset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet saamelaisten ja pohjoisamerikkalaisten alkuper\u00e4iskansojen kulttuurien symboliikkaa ja esineit\u00e4 l\u00e4pi 1900-luvun? Miten alkuper\u00e4iskansojen kulttuureja lainaamalla on rakennettu ja ilmaistu suomalaisuutta? Milloin kyse on harmittomasta lainasta ja milloin tilanne on omimista? T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 on k\u00e4ynnistynyt n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkasteleva tutkimushanke Omia, lainata, varastaa? Alkuper\u00e4iskansakulttuurien k\u00e4ytt\u00f6 Suomessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":839,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4778","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4778","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/839"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4778"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4778\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4794,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4778\/revisions\/4794"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4778"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4778"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4778"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}