{"id":479,"date":"2012-05-18T16:41:58","date_gmt":"2012-05-18T13:41:58","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=479"},"modified":"2012-05-18T16:41:58","modified_gmt":"2012-05-18T13:41:58","slug":"suuryritys-ibm-ja-sen-tytaryhtio-taytti-tasavuosia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/05\/18\/suuryritys-ibm-ja-sen-tytaryhtio-taytti-tasavuosia\/","title":{"rendered":"Suuryritys IBM ja sen tyt\u00e4ryhti\u00f6 t\u00e4ytti tasavuosia"},"content":{"rendered":"

Yhdysvaltalainen tietotekniikkaj\u00e4tti International Business Machines eli IBM laskee historiansa alkavaksi vuodesta 1911. IBM oli Financial Timesin<\/em> vuoden 2011 listauksessa maailman 14 suurin yritys markkina-arvolla mitattuna. (Vertailun vuoksi: suomalaisille tutumpi Nokia tippui saman vuoden kuluessa sijalta 102 sijalle 271.) IBM perusti tyt\u00e4ryhti\u00f6ns\u00e4 Suomen IBM:n vuonna 1936. Vuonna 2011 Suomen tyt\u00e4ryhti\u00f6 t\u00e4ytti siten 75 ja IBM juhli satavuotista taivaltaan. Miten yhti\u00f6 investoi historiansa tuntemiseen ja n\u00e4kymiseen? Selostan t\u00e4t\u00e4 silt\u00e4 osin kuin tunnen tapahtumia.<\/p>\n

Sain osallistua IBM:n 100-vuotisjuhlien avajaisiin yhti\u00f6n Suomen p\u00e4\u00e4konttorissa Helsingin Munkkiniemess\u00e4. P\u00e4iv\u00e4 alkoi kutsutilaisuudella, jossa esiintyiv\u00e4t yhti\u00f6n nykyinen Suomen toimitusjohtaja ja viisi edellist\u00e4 toimitusjohtajaa \u2013 siis kaikki elossa olevat entiset toimitusjohtajat, jotka yhdess\u00e4 ovat ohjanneet yrityst\u00e4 vuodesta 1978. Kukin kertoi vuorollaan omien johtovuosiensa keskeisist\u00e4 teemoista, haasteista ja saavutuksista. Sen j\u00e4lkeen paikalle kutsutut (talous)toimittajat kysyiv\u00e4t hieman lis\u00e4tietoja. IBM:n viestint\u00e4ihmiset taltioivat tilaisuutta my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Seuraavaksi tutustuttiin IBM:n 100-vuotisn\u00e4yttelyyn p\u00e4\u00e4konttorin valopihalla. N\u00e4yttelyss\u00e4 yhdistyv\u00e4t historialliset esineet, tiedonpalat ja vanhat valokuvat (sein\u00e4versioina) kokeiltavaan Watson-tietokonedemonstraatioon, joka vastik\u00e4\u00e4n pelasi voittoisasti jeopardy\u00e4 ja sai paljon julkisuutta joka puolella. Lis\u00e4ksi esiteltiin tulevaisuuden teknologioita, joita IBM on kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mm. Z\u00fcrichin uudessa Nano-keskuksessaan. Esill\u00e4 on niin toimiva reik\u00e4korttilajittelija IBM 082 (tehtiin vuodesta 1949 alkaen), k\u00e4sirei\u2019itin ja ajantarkkailulaitteita 1900-luvun alusta, IBM 360-tietokoneen kontrollipaneeli 1960-luvulta kuin 1980-luvun ensimm\u00e4isi\u00e4 PC-koneita.<\/p>\n

Avajaisissa IBM-veteraanit \u201ddemosivat\u201d historiaa. Muutama IBM:n el\u00e4kel\u00e4inen ja IBM:n pitk\u00e4aikainen asiakas Reijo Pukonen, joka oli mukana jo ostamassa Ensi-tietokonetta (IBM 650) Postis\u00e4\u00e4st\u00f6pankkiin vuonna 1957, kertoivat kiinnostuneille historiallisista esineist\u00e4. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 n\u00e4yttely avautui asiakkaiden edustajille ja IBM:n myyjille, jotka kokoontuivat juhlistamaan yhti\u00f6n satasta n\u00e4yttelytilaan. Kotimainen ik\u00e4toveri, 100-vuotias perheyritys Machinery sai lahjaksi toimitusjohtajien tapaamisessa (kieli poskella) kaivatun IBM-s\u00e4hk\u00f6kirjoituskoneen, aina toimintavarman PC:n edelt\u00e4j\u00e4n. (Muihin juhlavuoden tilaisuuksiin en osallistunut.)<\/p>\n

Amerikkalainen emoyhti\u00f6 IBM on puolestaan satsannut historiaansa teett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirjan ja monipuoliset verkkosivut: http:\/\/www-03.ibm.com\/ibm\/history\/ibm100\/us\/en\/<\/a> sek\u00e4 historiavideoita (saatavilla Youtubessa). Kirjassa Making the World Work Better: The Ideas That Shaped a Century and a Company<\/em> yhdysvaltalaiset journalistit Kevin Maney, Steve Hamm ja Jeffrey M. O\u2019Brien tarkastelevat (IBM:n sivujen mukaan) kuinka IBM on edist\u00e4nyt teknologian ja modernin yhti\u00f6n kehityst\u00e4 sadan vuoden aikana.<\/p>\n

Kuilu tyt\u00e4ryhti\u00f6n todellisuuteen on suuri. Selostamassani juhlatilaisuudessa kuvattiin osittain Suomen IBM:n historiavuoden yksi p\u00e4\u00e4tulos, josta jonkinlainen pikakelaus on katsottavissa netiss\u00e4:<\/p>\n

\u201dIBM 100 vuotta, Suomen IBM:n videohistoria\u201d<\/a><\/p>\n

(Allekirjoittanut esiintyy pari sekuntia minuutin kohdalla.)<\/p>\n

**<\/p>\n

Nykytilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6iden yksityiskohtainen historia on haasteellinen alue, kenties sukupuuttovaarassa, ja \u201dnettihistoria\u201d korvaa\u2026 saa n\u00e4hd\u00e4 mit\u00e4.<\/p>\n

Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4isi siin\u00e4, ett\u00e4 yrityksille myyt\u00e4isiin ajatus historiansa tuntemisesta luontevana osana yrityksen yhteiskuntavastuuta eik\u00e4 vain rusinat pullasta -mainontana senhetkisiin tarpeisiin. Toisaalta 150-vuotias Stockmann n\u00e4ytti hiljattain mallia teoksessa Hulluja P\u00e4ivi\u00e4, huikeita vuosia, Stockmann 1862\u20132012<\/em>. (Markku Kuisma, Anna Finnil\u00e4, Teemu Keskisarja ja Minna Sarantola-Weiss, Siltala 2012.) Tosin Stockmannin historian nettil\u00e4sn\u00e4olo<\/a> on huomattavasti teknologiaj\u00e4tti\u00e4 vaatimattomampi.<\/p>\n

N\u00e4iden hajahuomioiden j\u00e4lkeen pointtini onkin ehk\u00e4 toinen kuin kirjoituksen aloittaessani: kenties meid\u00e4n historiantutkijoiden tulisi ajatella t\u00e4t\u00e4 nettihistoriaa enemm\u00e4n kuin on tapana. Ainakaan n\u00e4iden yrityskokemusten perusteella tulevaisuuden historia ei (glup eli nielaisu) ole kirjoissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhdysvaltalainen tietotekniikkaj\u00e4tti International Business Machines eli IBM laskee historiansa alkavaksi vuodesta 1911. IBM oli Financial Timesin vuoden 2011 listauksessa maailman 14 suurin yritys markkina-arvolla mitattuna. (Vertailun vuoksi: suomalaisille tutumpi Nokia tippui saman vuoden kuluessa sijalta 102 sijalle 271.) IBM perusti tyt\u00e4ryhti\u00f6ns\u00e4 Suomen IBM:n vuonna 1936. Vuonna 2011 Suomen tyt\u00e4ryhti\u00f6 t\u00e4ytti siten 75 ja IBM juhli […]<\/p>\n","protected":false},"author":2375,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6,7],"tags":[48,168,173],"class_list":["post-479","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","category-yleiset","tag-ibm","tag-verkkohistoria","tag-yrityshistoria","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/479","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2375"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=479"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/479\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=479"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=479"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=479"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}