{"id":4799,"date":"2026-08-05T23:20:28","date_gmt":"2026-08-05T23:20:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4799"},"modified":"2026-08-07T07:43:18","modified_gmt":"2026-08-07T07:43:18","slug":"flamingovallankumouksesta-ilmastonmuutokseen-historioitsijat-polykriisissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/08\/05\/flamingovallankumouksesta-ilmastonmuutokseen-historioitsijat-polykriisissa\/","title":{"rendered":"Flamingovallankumouksesta ilmastonmuutokseen \u2013 historioitsijat polykriisiss\u00e4 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Kulttuurihistorian oppiaineessa on viime aikoina keskusteltu siit\u00e4, miten eksistentiaalinen polykriisi pakottaa yhteiskunnat arvioimaan arvojaan, systeemej\u00e4\u00e4n ja kanssak\u00e4ymist\u00e4\u00e4n. Sanalla sanoen: miten olla ihmisi\u00e4 yhdess\u00e4? Se taas on historiantutkijoiden leip\u00e4laji. Jos siis olet historioitsija, onneksi olkoon!<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Nykyp\u00e4iv\u00e4n vallankumouksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi sosiaalista mediaa<\/a>, jossa tiedotetaan protesteista. Protestijuliste yhteis\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4lt\u00e4 internetsivulta: They thought they could fence us in by @trivet_art, The Flamingo Revolution<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi  pohtii historian yhteiskunnallista merkityst\u00e4 todeten, ett\u00e4 \u201dCicero kirjoitti ennen ajanlaskun alkua, ett\u00e4 ”historia on aikojen todistaja” ja ett\u00e4 historia on ”el\u00e4m\u00e4n opettaja, menneisyyden sanansaattaja”. Historiantutkimuksen voima on siin\u00e4 tavassa, jolla se palauttaa muistiin jo unohdettua ja luo perspektiivi\u00e4 nykyisyydelle. Lopulta tulevaisuus on aina avoin: se oli sit\u00e4 ennen ja se on sit\u00e4 nyt. Menneisyys voi olla keino n\u00e4hd\u00e4 uusia mahdollisuuksia my\u00f6s nykytilanteessa.\u201d    <\/p>\n\n\n\n

Tuomiop\u00e4iv\u00e4n kello on 85 sekunttia keskiy\u00f6st\u00e4 – l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 keskiy\u00f6n ly\u00f6nti\u00e4 <\/a>kuin koskaan. Millaisia toivon sointuja yliopistot kajauttavat vastaukseksi aikamme yhteiskunnallisiin haasteisiin? Salmi toteaa:<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

\u201dYliopistoilla on ollut \u2013 ja on \u2013 monipuolinen rooli opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen paikkana. Toimintaedellytykset ovat olleet jatkuvassa muutoksessa, mihin vaikuttaa moni asia, kuten ik\u00e4luokkien muutokset, perusrahoituksen kehykset ja budjetoinnin laskentatavat tai kilpaillun rahoituksen yh\u00e4 suurempi merkitys tutkimusty\u00f6lle. Tutkimusrahoituksessa yleinen trendi on ollut vapaan tutkimusrahoituksen supistuminen ja temaattisten ja profiloitujen rahoitusmuotojen vahvistuminen, mik\u00e4 osaltaan suuntaa tutkimusta. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puolustaa vapaata, kriittist\u00e4 tutkimusta. On olennaista, ett\u00e4 vapaan, tutkijal\u00e4ht\u00f6isen perustutkimuksen merkitys s\u00e4ilyy vahvana. Toisaalta, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikilla tutkijoilla, my\u00f6s historiantutkijoilla, on mahdollisuus osallistua sellaisiin monitieteisiin hankkeisiin, jotka tarttuvat ihmiskunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin ja haasteisiin. N\u00e4in on my\u00f6s tapahtunut. Esimerkiksi biodiversiteetin tutkimukseen historioitsijoilla on olennaista annettavaa, sill\u00e4 luonnon k\u00f6yhtyminen on ollut pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ajallinen prosessi. Tutkimus voi avata esimerkiksi niit\u00e4 kulttuurisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka vaikuttavat t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Samalla kun pit\u00e4\u00e4 puolustaa perustutkimusta, on oltava avoin osallistumaan uudenlaisiin hankkeisiin \u2013 ja tarvittaessa kriittisesti osallistua ajankohtaiseen keskusteluun tutkimustiedon pohjalta.\u201d<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\n
\n

Absurdi kriisi! <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historioitsijat jos ketk\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 muutos on mahdollinen. Kysymys onkin siit\u00e4, millainen muutos. Historia tarjoaa strategioita ja retoriikkaa, ihmisen\u00e4 olemisen kokeiluja, jotka voi valjastaa niin sodan ja vihan kuin rauhan ja solidaarisuuden palvelukseen. Luovuttamattomat ihmisoikeudet, joista nautimme, ovat menneisyydess\u00e4 n\u00e4hty tulevaisuuden mahdollisuus. Eksistentiaalinen ihmisoikeustaistelu koskettaa meit\u00e4 kaikkia.     

Ilmastonmuutoksen madonluvut lienev\u00e4t tuttuja. 3\u00b0C l\u00e4mpenemisen vaikutukseksi arvioidaan nelj\u00e4 miljardia kuollutta<\/a>. YK:n yleiskokous vahvisti vuonna  2026 Kansainv\u00e4lisen tuomioistuimen (ICJ) p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 valtioilla on velvollisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, siirty\u00e4 pois fossiilisista polttoaineista ja suojella ihmisoikeuksia<\/a>. Siit\u00e4 huolimatta SB64 ilmastokokouksessa Bonnissa valtiot v\u00e4ltteliv\u00e4t konkreettista sitoutumista ilmastotoimien rahoitukseen ja viivyttiv\u00e4t ilmastokriisin ratkaisua<\/a>. Nykyisen ilmastokriisin ytimess\u00e4 on siis se, ett\u00e4 valtaapit\u00e4v\u00e4t sallivat fossiilisten polttoaineyhti\u00f6iden jatkaa kriisin syvent\u00e4mist\u00e4<\/a>. Ilmastokriisi on moraalinen kriisi. <\/p>\n\n\n\n

Historialliset kehityskulut vaikuttavat siihen kuka sanelee valssin tahdin. Historioitsija voi nimet\u00e4 systeemit, paljastaa rakenteet ja pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n konfliktien mekanismeja ja siten painepisteit\u00e4, jolloin sein\u00e4m\u00e4 eri mahdollisten tulevaisuuksien v\u00e4lill\u00e4 on ohut. Ilmastokriisin ratkaisujen v\u00e4lttely solmiutuu ekstraktivismiin, kolonialismiin, kapitalismiin, patriarkaalisuuteen, rasismiin, misogyniaan ja spesismiin.<\/p>\n\n\n\n

Kun  protestoidaan fossiilisia polttoaineita, korruptoitunutta hallitusta tai kontrolloimatonta AI:ta vastaan, ei ole kyse ainoastaan ilmastosta vaan siit\u00e4, miten esimerkiksi \u00f6ljy-yhti\u00f6t<\/a> k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaa rakenteissa. Sen vuoksi ilmaston suojeleminen ei yksin riit\u00e4, tarvitaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta, jotta vanhoja kaavoja ei toistettaisi. Naomi Kleinin mukaan vastarinta on ainoa, mik\u00e4 voi pelastaa tilanteen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjeess\u00e4\u00e4n kansalaisoikeustaistelun keskelt\u00e4 Martin Luther King jr totesi, ett\u00e4 maltilliset olivat Ku Klux Klania vaarallisempia, sill\u00e4 he yll\u00e4pitiv\u00e4t toimimatonta systeemi\u00e4 hyssyttelem\u00e4ll\u00e4 asioita niin, ettei systeemi p\u00e4\u00e4ssyt muuttumaan. Yhteisty\u00f6n voima ilmastokriisiss\u00e4 kumpuaa kysymyksenasettelusta: miksi pysy\u00e4 systeemin esitt\u00e4mien ratkaisujen rajoissa, jos ne pyrkiv\u00e4t vain yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n systeemi\u00e4, eiv\u00e4t ratkaisemaan ilmastokriisi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Kari Marie Norgaardin mukaan toimettomuutta ilmastokriisiss\u00e4 tuotetaan sosiaalisesti, jotta kulttuurin rakentama k\u00e4sitys todellisuudesta s\u00e4ilyisi. Kriisi on niin pelottava, ett\u00e4 sen tiedostamista v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n. Vanhan j\u00e4rjestyksen murentuessa on kuitenkin luotava uutta demokratiaa keskell\u00e4 \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, humanitaarisia kriisej\u00e4 ja ihmisoikeuksien heikent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Historian oppituntina tyrannian vastustamiselle historioitsija Timothy Snyder antaa: \u201dDo not obey in advance\u201d. Autoritaarinen sorto on jo her\u00e4tt\u00e4nyt vastarinnan Yhdysvalloissa. Maailmanpoliittinen repe\u00e4m\u00e4 tekee Hannah Arendtin kuvailemasta autoritaaristen johtajien halusta v\u00e4\u00e4ristell\u00e4 historiaa \u2013 ja sit\u00e4 kautta todellisuutta \u2013 ajankohtaisen<\/a> kysymyksen. Totalitarismin metodina on turruttaa alistumaan ajattelemattomuuteen. Vihankylv\u00e4minen ei pys\u00e4yt\u00e4 Euroopassa riehuvia maastopaloja, eik\u00e4 kasvata satoja ruokapulaan. P\u00e4invastoin. Kenen narratiivia uskotaan?<\/p>\n\n\n\n

          <\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suffragetit taistelivat ihmisoikeuksien puolesta. <\/em> WSPU leaders Annie Kenney (left) and Christabel Pankhurst,1908, unknown. Wikimedia Commons.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ongelmia ilmaston kannalta on el\u00e4inten sy\u00f6nti. Kumpi on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4: oma, hetkellinen mielihyv\u00e4 vai toisen olennon el\u00e4m\u00e4?<\/em> Franz Marc, Die gelbe Kuh, 1911. Wikimedia Commons.  <\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vastarinta ja orjuuden trauma Yhdysvalloissa. Augusta Savage posing with her sculpture Realization, c.1938, Andrew Herman. Wikimedia Commons. <\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Banksyn teoksen voi tulkita kritisoivan nationalismista kumpuavaa katseen kapeutta: lippu est\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 on putomassa.<\/em> Banksy statue in London, 17 May 2026, by APK<\/a>. Wikimedia Commons.  <\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Tutkija toimii systeemin sis\u00e4ll\u00e4, vallankumous muuttaa systeemin              <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Flamingojen ja ihmisten vallankumous. Protests against the government, opposition politicians and foreign luxury resorts in nature reserves \u2013 so called Flamingo Revolution \u2013 on D\u00ebshmor\u00ebt e Kombit Boulevard in Tirana, June 13, 2026. Kuva: Albinfo<\/a>. Wikimedia Commons.   <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Albaniassa Vjosa-Narta<\/a> luonnonsuojelualueen flamingoista, jotka pahvikuvina poukkoilevat mielenosoittajien rinnalla kaduilla, on tullut symboli vallankumoukselle. Mik\u00e4 alkoi protestina presidentti Trumpin v\u00e4vyn, Jared Kushnerin, luksuslomakohteen rakentamisesta Adrianmeren rannikolle on paisunut kansalaisten vaatimukseksi p\u00e4\u00e4ministeri Edi Raman ja h\u00e4nen hallituksensa erosta<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Nuoret, ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ja paikalliset asukkaat ovat yhdist\u00e4neet <\/a>voimansa tuhansien \u00e4\u00e4nten kuoroksi ja kaduille tulvii spontaani massaprotesti neokolonialismia, korruptiota ja oligarkkeja<\/a> vastaan. Iskulauseeksi<\/a> on muodostunut ”Albania is not for sale”. Kutsumalla Albanian tapahtumia vallankumoukseksi ne liittyv\u00e4t systeemin muutokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n liikehdinn\u00e4n traditioon: ei pelkk\u00e4 mielenilmaus vaan yhteiskuntasopimuksen irtisanominen. Michel Foucault asettaa vallan kaikkialle \u2013 my\u00f6s ihmisten v\u00e4lisiin suhteisiin, kuten flamingovallankumouksellisten yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Noidan piirt\u00e4m\u00e4n taikapiirin sis\u00e4ll\u00e4 on el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuolleen maiseman keskell\u00e4. Maalauksessa voi n\u00e4hd\u00e4 yksil\u00f6n agenttiuden voiman. Magic Circle<\/em> (smaller version),1886, John William Waterhouse. Wikimedia Commons. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

On rikottava illuusio siit\u00e4, ett\u00e4 olisimme voimattomia tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4; toisaalta narratiivit painajaismaisesta tulevasta voivat lamauttaa. Flamingot saavat seurakseen p\u00e4\u00e4skyn ja korpin Extinction Rebellionin Love&Rage \u2013 kokoontumisessa<\/a><\/em> 12.-14.9. Lontoon keskustassa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikutusvaltaisen ymp\u00e4rist\u00f6liikkeen vaatimuksina instansseille on: kerro totuus, toimi nyt ja p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n toimista yhdess\u00e4 \u2013 rakkaudesta maapalloon, raivosta sen tuhoamista kohtaan. <\/p>\n\n\n\n

Siisp\u00e4 rohkaisuksi muille ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta liikehtiville historioitsijoille filosofi Cornel Westin sanat \u2013 West<\/a> kehottaa ep\u00e4onnistumisenkin uhalla luomaan kaikille parempaa tulevaa, koska syteen tai saveen, on toimittava heti:<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\u201dIt\u2019s not going to be fun, but there\u2019ll be joy in that kind of struggle, joy in your intellectual courage exercise, joy in your moral and spiritual witness enacted even as you fall on your face. As Samuel Beckett always reminds us: We try again, fail again, and fail better. As you embark on the next stage, fail so much better. Fail with all of your revolutionary joy. Fail with that subversive piety. Fail with your intellectual humility and with your spiritual intensity.\u201d <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n

Kirjallisuutta      <\/p>\n\n\n\n

Arendt, Hannah: The Origins of Totalitarianism<\/em>, 1951.<\/p>\n\n\n\n

Foucault, Michel: L’Histoire de la sexualit\u00e9 : La volont\u00e9 de savoir<\/em>, 1976.<\/p>\n\n\n\n

King, Martin Luther jr.: Letter from Birmingham Jail,<\/em> 1963.<\/p>\n\n\n\n

Klein, Naomi. This Changes Everything,<\/em> 2014.<\/p>\n\n\n\n

Norgaard, Kari Marie: Living in denial: climate change, emotions, and everyday life, <\/em>2011.<\/p>\n\n\n\n

Snyder, Timothy: On tyranny,<\/em> 2017.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Heidi T\u00e4htinen. Kirjoittaja on kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija SLS:n rahoittamassa projektissa Ooppera periferiassa? Turku ja Pariisi musiikki- ja teatterikaupunkeina 1790\u20131840.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistorian oppiaineessa on viime aikoina keskusteltu siit\u00e4, miten eksistentiaalinen polykriisi pakottaa yhteiskunnat arvioimaan arvojaan, systeemej\u00e4\u00e4n ja kanssak\u00e4ymist\u00e4\u00e4n. Sanalla sanoen: miten olla ihmisi\u00e4 yhdess\u00e4? Se taas on historiantutkijoiden leip\u00e4laji. Jos siis olet historioitsija, onneksi olkoon! Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi  pohtii historian yhteiskunnallista merkityst\u00e4 todeten, ett\u00e4 \u201dCicero kirjoitti ennen ajanlaskun alkua, ett\u00e4 ”historia on aikojen todistaja” ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":4678,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4799","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4799","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4678"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4799"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4847,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4799\/revisions\/4847"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4799"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4799"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}