{"id":4858,"date":"2026-10-22T09:01:34","date_gmt":"2026-10-22T09:01:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4858"},"modified":"2026-10-22T09:05:05","modified_gmt":"2026-10-22T09:05:05","slug":"alumnihaastattelussa-karissa-kettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/10\/22\/alumnihaastattelussa-karissa-kettu\/","title":{"rendered":"Alumnihaastattelussa Karissa Kettu"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>Haastattelijat: Elina Lahdenniemi ja Mikko L\u00e4hdesm\u00e4ki<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"684\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2026\/10\/Kariissa_Kettu_9-pylvas-vari-1024x684.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4857\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2026\/10\/Kariissa_Kettu_9-pylvas-vari-1024x684.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2026\/10\/Kariissa_Kettu_9-pylvas-vari-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2026\/10\/Kariissa_Kettu_9-pylvas-vari-768x513.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2026\/10\/Kariissa_Kettu_9-pylvas-vari-1536x1026.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2026\/10\/Kariissa_Kettu_9-pylvas-vari-2048x1368.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2026\/10\/Kariissa_Kettu_9-pylvas-vari-676x452.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Paikka on Lillkallvikinpuisto Vuosaaren Aurinkolahdessa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Milloin opiskelit kulttuurihistoriaa ja mit\u00e4 opinnot sinulle antoivat?&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Opiskelin kulttuurihistoriaa 2011\u20132016. Opintojen my\u00f6t\u00e4 minusta tuli filosofian maisteri. Opintojen anti on mielest\u00e4ni ajan kanssa n\u00e4kyv\u00e4 asia; minulle opinnot ainakin vahvistivat kriittisen ajattelun ja l\u00e4hdekriittisyyden taitoja, jotka ovat nykyisiss\u00e4 mediaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja taiteellisessa ty\u00f6ss\u00e4ni niin itse ty\u00f6ss\u00e4 kuin rahoituksien hakemisessa hyvin tarpeellisia. Minulle p\u00e4\u00e4- ja sivuaineitten (sukupuolentutkimus, klassillinen arkeologia, kirjallisuustiede) yhdistelm\u00e4 vaikutti siihen, miten n\u00e4en maailman; esimerkiksi ihmiskuva on aikaan ja paikkaan sidottu asia, kuten monet muutkin niin sanotusti luonnollisena pidetyt k\u00e4sitykset. T\u00e4m\u00e4 oivallus taas on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikutusvaltainen, kun kirjoittaa romaania. Mielest\u00e4ni ihmiskuva on kaunokirjallisen teoksen keskeisimpi\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>J\u00e4ik\u00f6 opinnoista mieleen jotakin erityist\u00e4 kohokohtaa?&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pidin ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kulttuurihistorian oppiaineen \u00e4lyllisesti uteliaasta ja kannustavasta ilmapiirist\u00e4, mutta Ateenan instituutin 2015 Antiikin Kreikan johdantokurssia on vaikea unohtaa! Koska graduni liittyi Ateenan klassiseen kauteen ja sen ajan komedioihin hain kurssille ja onnekseni p\u00e4\u00e4sin. Kuutisen viikkoa Kreikassa arkeologisiin kohteisiin tutustuen oli fyysisesti raskas mutta ainutlaatuinen kokemus, sill\u00e4 se toi antiikin paikat ja esineet konkreettisen materiaalisiksi. Arkeologisten kohteitten ja museoitten kiert\u00e4minen el\u00e4v\u00f6itti opinnoissa suhteellisen abstrakteiksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 paikkoja. Erilaisten teattereiden n\u00e4keminen luonnossa auttoi hahmottamaan graduni p\u00e4\u00e4l\u00e4hdett\u00e4, Aristofaneen komedioita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten sinusta tuli kirjailija?&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ehk\u00e4 hieman sattumalta mutta samalla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti. Luulen, ett\u00e4 haave kirjailijuudesta oli minulle kuten monelle muullekin, lapsesta saakka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 py\u00f6rinyt. P\u00e4\u00e4tin maisteriksi valmistuttuani ottaa riskin ja hakea Kriittisen Korkeakoulun kirjoittajakouluun. Kun opiskelin siell\u00e4, Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun perustettiin kirjoittamisen maisteriohjelma. Hain siihen ohjelman toisella hakukierroksella ja p\u00e4\u00e4sin. Ty\u00f6stin ohjelmassa esikoisromaaniani <em>H<\/em>, jonka idean sain pari vuotta ennen ohjelmaa. Kustannussopimuksen saaminen ei ollut l\u00e4pihuutojuttu, mutta l\u00f6ysin tieni oikeaan kustantamoon joka tapauksessa, josta kiitos kuuluu Teos-kustantamon kustantaja P\u00e4ivi Koivistolle joka uskoi k\u00e4sikirjoitukseeni. Minulle k\u00e4vi tuuri, kun aika pian kustannussopimuksen solmittuani sain Suomen Kulttuurirahastolta ty\u00f6skentelyapurahan ja olen tavallaan sille tielle j\u00e4\u00e4nyt. Tie kirjailijaksi on ollut jokseenkin pitk\u00e4, opiskelin luovaa kirjoittamista nelj\u00e4 vuotta ennen ensimm\u00e4isen romaanin julkaisua, eik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ole laskettu lapsesta saakka alkanutta harrastelijamaista kirjoittamista. Kustantamooni koetin p\u00e4\u00e4st\u00e4 muutaman kerran ja vasta toisella t\u00e4rpp\u00e4si. Matka on vaatinut paljon sitkeytt\u00e4 ja tahtoa. Esikoisromaaniani kirjoitin kuutisen vuotta ja sit\u00e4 ennen kirjoitin muutamia julkaisemattomia teoksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Mit\u00e4 ty\u00f6h\u00f6si kuuluu?&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olen tehnyt toista romaaniani jo jonkin aikaa, ensimm\u00e4isen lomassa. Se pohjaa er\u00e4\u00e4n queer-historian henkil\u00f6n 1800-luvun mittavaan p\u00e4iv\u00e4kirja-aineistoon. Ty\u00f6h\u00f6n kuuluu kirjoittamista, taustaty\u00f6t\u00e4, apurahojen hakemista, niiden raportointia ja uusien projektien eteenp\u00e4in viemist\u00e4. Sivuty\u00f6kseni annan palautetta kirjoittajille Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelussa, eli luen aloittelevien kirjoittajien k\u00e4sikirjoituksia. Ty\u00f6ni on siis lukemista, kirjoittamista ja taustatutkimusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Mit\u00e4 haluaisit sanoa aloittavalle kulttuurihistorian FM-opiskelijalle?&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yrit\u00e4 kaikista paineista huolimatta nauttia opiskeluajastasi, sill\u00e4 se on kaikin tavoin poikkeuksellista aikaa. Yliopisto on ainutlaatuinen ajattelemisen paikka, jossa saa olla utelias, \u00e4lyllinen ja kriittinen oikein luvan kanssa. Ennen kaikkea siell\u00e4 saa olla keskener\u00e4inen ja mietti\u00e4 mist\u00e4 voisi olla kiinnostunut ja miten sit\u00e4 voisi tutkia.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Haastattelijat: Elina Lahdenniemi ja Mikko L\u00e4hdesm\u00e4ki Milloin opiskelit kulttuurihistoriaa ja mit\u00e4 opinnot sinulle antoivat?&nbsp; Opiskelin kulttuurihistoriaa 2011\u20132016. Opintojen my\u00f6t\u00e4 minusta tuli filosofian maisteri. Opintojen anti on mielest\u00e4ni ajan kanssa n\u00e4kyv\u00e4 asia; minulle opinnot ainakin vahvistivat kriittisen ajattelun ja l\u00e4hdekriittisyyden taitoja, jotka ovat nykyisiss\u00e4 mediaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja taiteellisessa ty\u00f6ss\u00e4ni niin itse ty\u00f6ss\u00e4 kuin rahoituksien hakemisessa hyvin tarpeellisia. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4858","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4858","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4858"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4858\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4860,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4858\/revisions\/4860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4858"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4858"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4858"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}