{"id":4880,"date":"2026-11-03T14:03:41","date_gmt":"2026-11-03T14:03:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/?p=4880"},"modified":"2026-11-03T14:03:42","modified_gmt":"2026-11-03T14:03:42","slug":"mooseksen-pitka-laahus-muinainen-menneisyys-ja-kulttuurinen-muisti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2026\/11\/03\/mooseksen-pitka-laahus-muinainen-menneisyys-ja-kulttuurinen-muisti\/","title":{"rendered":"Mooseksen pitk\u00e4 laahus. Muinainen menneisyys ja kulttuurinen muisti"},"content":{"rendered":"\n

Mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 muinaisen L\u00e4hi-Id\u00e4n imperiumin tutkimusta ja Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiainetta? Ainakin kiinnostus sukupuoleen, uskontoon, symboleihin ja kirjeisiin l\u00e4hdemateriaalina. N\u00e4m\u00e4 yhteiset intressit ovat nousseet esille kulttuurihistorian oppiaineen ja ANEEn, muinaisiin L\u00e4hi-Id\u00e4n imperiumeihin keskittyneen huippuyksik\u00f6n tutkijoiden yhteisiss\u00e4 keskusteluissa muutaman viime vuoden aikana. Kulttuurihistorian dosenttikaarti onkin viime vuosina kasvanut ANEEn tutkijoiden ansiosta muun muassa Levantin kulttuurihistoriaan ja muinaisen Persian kulttuurihistoriaan erikoistuneilla dosenteilla.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen yhteisen seminaarin teemaksi valittiin kuitenkin kulttuurinen muisti. Pohdimme yhdess\u00e4, miten muinaista menneisyytt\u00e4 muistettiin 1800- ja 1900-luvun Suomessa. Koko p\u00e4iv\u00e4n symposiumi \u201dRemembering the distant past: cultural memory in Finland from Hammurabi to Hilma Granqvist\u201d\u00a0pidettiin 23.10.2026 Helsingin yliopistossa, ja tilaisuutta saattoi seurata my\u00f6s et\u00e4n\u00e4. Esiintyjien lis\u00e4ksi ohjelma oli houkutellut paikalle kiinnostunutta yleis\u00f6\u00e4. Symposium k\u00e4sitteli yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden ja alueiden muistoa sek\u00e4 populaareissa ett\u00e4 oppineemmissa keskusteluissa sek\u00e4 aktiivisia muistajia eli vanhempien aikojen historiografian merkkihenkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
ANEEn tutkija ja Levantin kulttuurihistorian dosentti Emanuel Pfoh esitelm\u00f6i Hilma Granqvistista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n aikana keskusteltiin muun muassa Mooseksen asemasta vapauden symbolina nationalismin aikakaudella ja Suomen muinaisista kuninkaista. Mielikuvitus on tietyll\u00e4 tapaa aina mukana kulttuurisen muistin yll\u00e4pidossa, mutta Suomen muinaisten kuninkaiden kohdalla lipsahdetaan fantasian ja pseudohistorian puolelle. Siit\u00e4 huolimatta niill\u00e4 on varsin sitke\u00e4 j\u00e4lki nykykulttuurissa. P\u00e4iv\u00e4n aikana puhuttiinkin my\u00f6s aaveista tai kummittelusta, siis siit\u00e4 kuinka jonkin ilmi\u00f6, aikakausi tai henkil\u00f6 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljen, joka nousee esiin yh\u00e4 uudestaan ja teema toistuu kerta toisensa j\u00e4lkeen julkisessa keskustelussa eri foorumeilla. Joskus aaveen j\u00e4lki\u00e4 pystyy seuraamaankin. Niinp\u00e4 esimerkiksi muinaisen Troijan myyttinen tuho toistui eri yhteyksiss\u00e4 antiikin aikana ja j\u00e4ljet n\u00e4kyiv\u00e4t l\u00e4pi keskiajan erilaisissa tekstityypeiss\u00e4. Troijan traaginen romahdus heijastuu aavemaisena uudelleen kuvitteluihin viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Symposiumissa keskityttiin my\u00f6s niihin henkil\u00f6ihin, jotka ovat olleet luomassa mielikuviamme menneisyydest\u00e4. Jarl Gall\u00e9nin merkitys suomalaiselle keskiajan tutkijoille lienee monille tuttu, mutta t\u00e4m\u00e4kin kuva sai uusia nyansseja. Sen sijaan Hilma Granqvistin ja etenkin Karl Fredrik Enebergin panos oli ennen symposiumia ainakin minulle tuntemattomampi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Heli Heino esitteli tutkimusryhm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 Jarl Gall\u00e9nista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskusteluissa nousi toistuvasti esiin 1800-luvun merkitys kulttuuriselle muistille Suomessa. Silloin luotiin muinaisen menneisyyden peruskuvasto, joka vaikuttaa ajatuksiimme edelleen. 1800-luku on er\u00e4\u00e4nlainen linssi, jonka kautta tutkija usein huomaamattaan katsoo menneisyytt\u00e4. Tutkijan oman position purkamisen t\u00e4rkeys nousikin keskeiseksi huomioksi.<\/p>\n\n\n\n

Haamuineen kaikkineen p\u00e4iv\u00e4 tarjosi uutta tietoa ja uusia ajatuksia. Ilmeisesti muillekin, sill\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin jatkaa. Muinaisten aikojen j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 laahus on pitk\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 \u2013 ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielenkiintoinen. Ohjelma luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4: https:\/\/www.helsinki.fi\/en\/researchgroups\/interdisciplinary-research-network-for-ancient-near-east\/news\/symposium-remembering-the-distant-past<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 muinaisen L\u00e4hi-Id\u00e4n imperiumin tutkimusta ja Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiainetta? Ainakin kiinnostus sukupuoleen, uskontoon, symboleihin ja kirjeisiin l\u00e4hdemateriaalina. N\u00e4m\u00e4 yhteiset intressit ovat nousseet esille kulttuurihistorian oppiaineen ja ANEEn, muinaisiin L\u00e4hi-Id\u00e4n imperiumeihin keskittyneen huippuyksik\u00f6n tutkijoiden yhteisiss\u00e4 keskusteluissa muutaman viime vuoden aikana. Kulttuurihistorian dosenttikaarti onkin viime vuosina kasvanut ANEEn tutkijoiden ansiosta muun muassa Levantin kulttuurihistoriaan ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":44323,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4880","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4880","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44323"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4880"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4880\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4884,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4880\/revisions\/4884"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4880"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4880"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4880"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}