{"id":51,"date":"2011-03-06T08:24:36","date_gmt":"2011-03-06T06:24:36","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=51"},"modified":"2011-03-06T08:24:36","modified_gmt":"2011-03-06T06:24:36","slug":"kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/03\/06\/kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/silja-laine1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-216\" title=\"Silja Laine\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/silja-laine1.jpg?w=300\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/silja-laine1.jpg 700w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/silja-laine1-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Turun yliopiston klassisin v\u00e4it\u00f6ssali on p\u00e4\u00e4rakennuksen Tauno Nurmela -sali, jossa on vuosien mittaan n\u00e4ytelty monta draamaa. Lauantaina 5. maaliskuuta 2011 Nurmelassa v\u00e4itteli FM Silja Laine tutkimuksellaan <em>\u201dPilvenpiirt\u00e4j\u00e4kysymys\u201d. Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin \u00e4\u00e4riviivat<\/em>, joka tarkastelee Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin rakentumista ja kansainv\u00e4listymist\u00e4 ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten j\u00e4nnitteess\u00e4. V\u00e4it\u00f6stilaisuus alkoi Laineen lectio praecursorialla, joka avasi laajan n\u00e4kym\u00e4n teemaan ja ammensi korkeiden rakennusten historiasta, aina Babelin tornista ja keskiajan katedraaleista asti. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 dosentti Anja Kervanto Nevanlinna piti avauspuheenvuoronsa, jossa korostui pilvenpiirt\u00e4j\u00e4kysymyksen historiallinen merkitys mutta samalla my\u00f6s sen ajankohtaisuus. Korkeat rakennukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 intohimoja.<\/p>\n<p>Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 johdatti keskustelun tutkimuksen peruskysymyksiin, kuten k\u00e4sitteisiin, rajauksiin, ongelmanasetteluun, l\u00e4hdeaineistoon ja tutkimustilanteeseen. Laineen tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdissa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kiinnostus mielikuvituksen historiaa kohtaan: v\u00e4it\u00f6skirja ei analysoi ainoastaan sit\u00e4, miten konkreettisista pilvenpiirt\u00e4jist\u00e4 kiisteltiin 1920-luvun Suomessa vaan millaiset kulttuuriset tekij\u00e4t ehdollistivat ja mahdollistivat pilvenpiirt\u00e4jiin liittyv\u00e4\u00e4 mielikuvitusta.<\/p>\n<p>Kustoksen klassisiin teht\u00e4viin kuuluu laskea, paljonko paikalla oli yleis\u00f6\u00e4. Tauno Nurmela -salissa oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa 65 henke\u00e4, ja tilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun yliopiston klassisin v\u00e4it\u00f6ssali on p\u00e4\u00e4rakennuksen Tauno Nurmela -sali, jossa on vuosien mittaan n\u00e4ytelty monta draamaa. Lauantaina 5. maaliskuuta 2011 Nurmelassa v\u00e4itteli FM Silja Laine tutkimuksellaan \u201dPilvenpiirt\u00e4j\u00e4kysymys\u201d. Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin \u00e4\u00e4riviivat, joka tarkastelee Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin rakentumista ja kansainv\u00e4listymist\u00e4 ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten j\u00e4nnitteess\u00e4. V\u00e4it\u00f6stilaisuus alkoi Laineen lectio praecursorialla, joka avasi laajan n\u00e4kym\u00e4n teemaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,163],"class_list":["post-51","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}