{"id":565,"date":"2012-09-14T13:34:51","date_gmt":"2012-09-14T10:34:51","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=565"},"modified":"2012-09-14T13:34:51","modified_gmt":"2012-09-14T10:34:51","slug":"pohjoismaisen-nais-ja-sukupuolihistorian-kolme-vuosikymmenta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/09\/14\/pohjoismaisen-nais-ja-sukupuolihistorian-kolme-vuosikymmenta\/","title":{"rendered":"Pohjoismaisen nais- ja sukupuolihistorian kolme vuosikymment\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Elokuisena viikonloppuna pohjoismaiset naishistorioitsijat kokoontuivat kymmenennen kerran yhteen. DEN 10. NORDISKE KJ\u00d8NNSHISTORIKERKONFERANSEN<\/a>in\u00a0 is\u00e4nt\u00e4maana oli Norja, Bergenin yliopisto ja sik\u00e4l\u00e4inen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4kaksikko Inger Elisabet Haavet ja Dunja Blazevic. Bergenin hulppeat maisemat ja meit\u00e4 suosinut s\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ylelliset ruuat konferenssihotellin yhteydess\u00e4 loivat tilaisuuteen kymmenvuotisjuhlan tuntua, mutta tietynlaista retrospektiivisyytt\u00e4 sis\u00e4ltyi koko konferenssiin.<\/p>\n

Tuttuun tapaan mukana oli useita jo l\u00e4hes ikonisiksi vakiintuneita historioitsijoita kuten Ida Blom, Gro Hageman tai Maria Sj\u00f6berg, jotka muistan n\u00e4hneeni jo ensimm\u00e4isess\u00e4 Nordisk Kvinnohistorikerm\u00f6tess\u00e4, johon itse osallistuin, G\u00f6teborgissa 2002. Konferenssia leimasikin dialogi eri sukupolvien v\u00e4lill\u00e4 kahdeksankymppisist\u00e4 pioneereista, viisikymppisten aktiivipolveen ja kolme-nelikymppisten jo pitk\u00e4\u00e4n mukana olleeseen, mutta silti t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa nuorelta tuntuvaan polveen.<\/p>\n

Konferenssin teemoina olivat t\u00e4n\u00e4 vuonna biologinen k\u00e4\u00e4nne, historiografia sek\u00e4 monikulttuurisuus. Sukupuolen ja biologian v\u00e4list\u00e4 suhdetta avasi omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan norjalainen kasvitieteilij\u00e4 Inger Nordahl erinomaisessa luennossaan. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli huomio siit\u00e4, miten \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d biologiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sosiobiologisessa ja evoluutiobiologisessa keskustelussa. Vahva biologismin aalto tuottaa osin hyvin samanlaisia tulkintoja kuin sadan vuoden takaiset keskustelut. Keskustelussa ja kirjallisuustieteilij\u00e4 Kari Jegerstedtin kommentaarissa tuotiin esiin tarve tuoreisiin biologian ja sukupuolen v\u00e4list\u00e4 suhdetta analysoiviin tulkintoihin, ja huomautettiin kuinka painopiste kenties siirtyykin biologisen sukupuolen kulttuuriseen analyysiin.<\/p>\n

\"\"<\/a>Sek\u00e4 avausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 seuraavana k\u00e4ytettiin paljon aikaa pohjoismaisen sukupuolihistoriantutkimuksen menneisyyden reflektointiin ja nykytilan analyysiin. Kirsti Niskasen kokoama ryhm\u00e4 ruotsalaisia, norjalaisia ja suomalaisia tutkijoita on juuri julkaissut laajan erikoisnumeron ”Genushistoriens utmaningar”\u00a0Scandiassa <\/em><\/a>(open access joulukuussa), jossa keskustellaan hyvin samankaltaisista teemoista, joita suomalaiset kollegat per\u00e4\u00e4nkuuluttivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011\u00a0Naistutkimus<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistussa puheenvuorossa\u00a0\u00a0”Ajatuksia historiasta sukupuolentutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4”<\/a>.\u00a0Scandiassa\u00a0<\/span><\/em>Ann-Catrin \u00d6stman \u00c5bo Akademista tuo hyvin esille suomalaista keskustelua, joka liian usein j\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n pohjoismaisissa yhteyksiss\u00e4 yksinkertaisesti kielimuurin takia. Usein tuntuu, ett\u00e4 Suomessa saatetaan olla tietyiss\u00e4 teoreettisissa kysymyksiss\u00e4 jo pidemm\u00e4ll\u00e4, mutta se ei tule esiin, jos ja kun keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kansallisesti suomen kielell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ongelma, jonka kanssa suomalaistutkijat joutuvat aina painiskelemaan, my\u00f6s pohjoismaisissa yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n

Konferenssin historiografia-teema keskittyi el\u00e4m\u00e4kertatutkimukseen, kun toisen p\u00e4\u00e4luennon piti tanskalainen Birgitte Possing el\u00e4m\u00e4kertatutkimuksen haasteista. Teemaa jatkettiin laajassa el\u00e4m\u00e4kertatutkimukseen liittyv\u00e4ss\u00e4 sessiossa<\/a>, jossa k\u00e4siteltiin mm. tavallisten naisten biografioita, lastensuojeluasiakirjoihin liittyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertadokumentaatiota, ensimm\u00e4isen norjalaisen naisbiologin el\u00e4m\u00e4kertaa ja ruotsalaisen naiskommunistin tuntematonta el\u00e4m\u00e4ntarinaa. Biografinen tutkimus el\u00e4\u00e4 vahvaa k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 pohjoismaisessa kontekstissa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 jatketaan mm. kirjaprojektilla.<\/p>\n

\"\"<\/a>Sukupolvien dialogin huipensi sunnuntaiaamun paneeli, jota veti norjalainen Gro Hageman. Osallistujina oli niinik\u00e4\u00e4n norjalainen, keskeisesti niin pohjoismaisessa kuin kansainv\u00e4lisess\u00e4 naishistorian kent\u00e4ss\u00e4 toiminut 84-vuotias Ida Blom, saksalainen Karen Hausen sek\u00e4 englantilainen Leonore Davidoff. Taustalla oli kuva heist\u00e4 kaikista osallistumassa taloushistorian konferenssiin 1980-luvulla! He muistelivat naishistorian vakiintumista omissa maissaan esimerkiksi konferenssien ja omien tieteellisten julkaisujen muodossa sek\u00e4 naishistorioitsijoiden kollektiivista panosta alan kehittymiseen. T\u00e4ss\u00e4 paneelissa my\u00f6s kiteytyi muutos, mik\u00e4 nyt 2000-luvulla on konkretisoitunut: 80-luvun sukupolvelle kyse on nimenomaan naishistoriasta, mutta nyt puhumme sukupuolihistoriasta. T\u00e4m\u00e4 on heijastunut my\u00f6s konferenssin nimeen vuosikymmenten saatossa. Kaikki, ja ehk\u00e4 varsinkin Davidoff toivat esiin huolensa sukupuolihistorian haipumisesta taka-alalle esimerkiksi kouluopetuksessa ja opiskelijoiden kiinnostuksessa – Suomen perspektiivist\u00e4 tilanne on ehk\u00e4 toinen, sen verran suosittua sukupuolihistoriallinen ote opiskelijoidenkin keskuudessa on. Tosin integroitumista on tapahtunut aivan uudella tavalla, eik\u00e4 moni sukupuolisensitiivist\u00e4 tutkimusta tekev\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes halua mielt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n sukupuolihistorioitsijaksi tai osallistua t\u00e4llaisiin konferensseihin. Silti 1960-luvulta l\u00e4htien toimineen sukupolven aktiivisuus sai toivomaan n\u00e4iden konferenssien jatkumista ja sit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s nuoret tutkijat ja jatko-opiskelijat voisivat kokea foorumin omakseen. Seuraava konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n K\u00f6\u00f6penhaminassa 2015 ja haasteena on tuoda konferenssi l\u00e4helle kaikkia juuri nyt sukupuolihistoriaa tekevi\u00e4 tutkijoita.<\/p>\n

Pohjoismaisiin konferensseihin liittyy aina perinteinen illanvietto, jossa kansallinen ohjelma valtaa estradin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa esimerkiksi norjalaiset juhlistivat ensi vuonna satavuotista \u00e4\u00e4nioikeutta historiallisella spektaakkelilla; suomalaiset ja kaksi Viron edustajaa p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n kielipolitiikkaa opettamalla haasteellisia k\u00e4sitteit\u00e4 pohjoismaisille kollegoilleen – islantilaisella intonaatiolla lausuttu ”el\u00e4m\u00e4kerrallinen k\u00e4\u00e4nne” tai ”mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ker\u00e4ilij\u00e4yhteiskunta” saavuttivat suurta ihastusta, mutta ruotsalaiset taisivat vied\u00e4 potin kotiin Maria Sj\u00f6bergin antaumuksellisella lausunnalla.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elokuisena viikonloppuna pohjoismaiset naishistorioitsijat kokoontuivat kymmenennen kerran yhteen. DEN 10. NORDISKE KJ\u00d8NNSHISTORIKERKONFERANSENin\u00a0 is\u00e4nt\u00e4maana oli Norja, Bergenin yliopisto ja sik\u00e4l\u00e4inen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4kaksikko Inger Elisabet Haavet ja Dunja Blazevic. Bergenin hulppeat maisemat ja meit\u00e4 suosinut s\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ylelliset ruuat konferenssihotellin yhteydess\u00e4 loivat tilaisuuteen kymmenvuotisjuhlan tuntua, mutta tietynlaista retrospektiivisyytt\u00e4 sis\u00e4ltyi koko konferenssiin. Tuttuun tapaan mukana oli useita jo l\u00e4hes […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-565","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=565"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=565"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=565"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=565"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}