{"id":588,"date":"2012-10-15T23:37:11","date_gmt":"2012-10-15T20:37:11","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=588"},"modified":"2012-10-15T23:37:11","modified_gmt":"2012-10-15T20:37:11","slug":"1600-luvun-tutkija-tukholmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/10\/15\/1600-luvun-tutkija-tukholmassa\/","title":{"rendered":"1600-luvun tutkija Tukholmassa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Mets\u00e4st\u00e4ess\u00e4ni 1600-luvun kaupunkilaista arkea p\u00e4\u00e4dyn kaiken muun kiinnostavan muassa lukemaan ranskalaisen Charles Ogierin p\u00e4iv\u00e4kirjaa Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa. Charles Ogier kulki Ruotsissa suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n seurueessa 1630-luvulla. H\u00e4n joutui ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4liin Tukholman katujen ja puotien kuvauksen. Talvi oli niin kylm\u00e4, ett\u00e4 kaupungin suuresta koosta huolimatta kaduilla ei juuri n\u00e4kynyt ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Ogier kirjoittaa, ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset eiv\u00e4t olisi voineet tehd\u00e4 ja myyd\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n avoimissa puodeissa niin suuressa kylmyydess\u00e4. Erityisesti naiset pysyiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4, hyv\u00e4 jos kirkkomatkalle viitsiv\u00e4t l\u00e4hte\u00e4. Samaan l\u00e4mm\u00f6n houkutukseen lankesi Ogier joskus itsekin. H\u00e4n kertoo p\u00e4ivist\u00e4, jolloin j\u00e4i huoneensa l\u00e4mp\u00f6\u00f6n lukemaan sen sijaan, ett\u00e4 olisi l\u00e4htenyt ulos kylmille kaduille.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ogier kulki kuitenkin kaupungilla useita kertoja kuukausia kest\u00e4neen Tukholmassa oleilunsa aikana. Kaupungin arjesta kertovat h\u00e4nen kuvauksensa yleisest\u00e4 saunasta, jossa nuoret naiset vihtoivat kylpij\u00f6it\u00e4, sek\u00e4 kuvaus er\u00e4\u00e4st\u00e4 varkaiden teloituksesta, jossa varsinaisen tapahtuman tylsyys sai Ogierin mukana olleen ryhm\u00e4n kertomaan juttuja muista todistamistaan teloituksista.<\/p>\n

Nykyajan matkailija voi seurata Ogierin jalanj\u00e4lki\u00e4\u00e4n vanhan Tukholman kirkkoihin. Min\u00e4 aloitan er\u00e4\u00e4n\u00e4 lauantaiaamuna Riddarholmista. Saaren varsin raikkaassa, syksyisess\u00e4 tuulessa ja autiudessa voin hyvin kuvitella Ogierin kulkemassa kylm\u00e4ss\u00e4 ja tyhj\u00e4ss\u00e4 kaupungissa.<\/p>\n

Riddarholmin kirkko, johon Ruotsin kuninkaat on haudattu, on ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 n\u00e4in syksyll\u00e4 yleis\u00f6lt\u00e4 suljettu, ja joulukonsertteihinkin on viel\u00e4 aikaa. Ogier k\u00e4vi kirkossa suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n kanssa katsomassa Kustaa II Aadolfin hautaa. Kustaa II Aadolf oli yksi aikansa todellisista suurmiehist\u00e4 ja h\u00e4n oli kuollut L\u00fctzenin taistelussa vasta kaksi vuotta aiemmin. Niin suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuin Ogierissakin her\u00e4tti kuitenkin suuttumusta haudalla ollut muistokirjoitus ja sen lause, jossa kuvattiin kuinka Kustaa II Aadolf oli \u201dbefrieat tyskarna fr\u00e5n p\u00e5vens irrl\u00e4ror\u201d.<\/p>\n

Vaikka 30-vuotisessa sodassa oli kyse paljon muustakin kuin uskonnosta, siin\u00e4 kuitenkin taistelivat toisiaan vastaan protestanttiset ja katoliset hallitsijat. Ja vaikka uskonpuhdistuksen alusta oli jo sata vuotta, paavi oli luterilaisessa Ruotsissa edelleen kauhistus. Viel\u00e4 kuningatar Kristinan my\u00f6hempi liitto katolisen hallitsijan kanssa aiheutti ongelmia: Uutta kirkkolakia vuonna 1650 kirjoittanut korkeakirkollinen komitea pohti, t\u00e4ytyisik\u00f6 paavin nimitt\u00e4minen antikristukseksi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lakitekstist\u00e4 pois, koska oltiin liitossa paavillisen hallitsijan kanssa. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 asioista t\u00e4ytyi kaikesta huolimatta saada puhua niiden oikeilla nimill\u00e4. Ongelmaa ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4ssyt syntym\u00e4\u00e4n, koska kyseinen teksti j\u00e4i vain lakiehdotukseksi. Vuonna 1634 ranskalainen suurl\u00e4hettil\u00e4s p\u00e4\u00e4tti olla valittamatta muistokirjoituksen ep\u00e4kunnioittavasta tekstist\u00e4. Ogier kirjoittaa lievent\u00e4v\u00e4n\u00e4 asianhaarana, ett\u00e4 teksti\u00e4 ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ollut kirjoittanut aatelinen. Jo aatelinen koulutus olisi est\u00e4nyt moisen moukkamaisen kirjoituksen. Sen oli pikemminkin kirjoittanut joku pappi, joka vain pyrki tekem\u00e4\u00e4n suurimman mahdollisen vaikutuksen virkaveljiins\u00e4. Diplomaattinen selkkaus v\u00e4ltettiin.<\/p>\n

Nykymatkailija siirtyy Riddarholmin kirkon ikkunoita kurkittuaan sillan yli Gamla Staniin. Siell\u00e4 kuvitelma kylm\u00e4st\u00e4 autiosta kaupungista h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Kadut ovat t\u00e4ynn\u00e4 turisteja ja talotkin suojaavat tuulelta. Ehk\u00e4 Ogier olisi voinut kokea samanlaista ihmisvilin\u00e4\u00e4 ja kuvata enemm\u00e4n 1600-luvun kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4, jos olisi sattunut tulemaan kaupunkiin joidenkin syysmarkkinoiden aikaan. Lukuisien muiden turistien tavoin astun pian kadun vilin\u00e4st\u00e4 suurkirkkoon.<\/p>\n

Vaikka Ogier valitti kylmyytt\u00e4, kirkot ja kirkonmenot vetiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 puoleensa. Suurl\u00e4hettil\u00e4s j\u00e4rjesti omissa tiloissaankin ainakin erityisin\u00e4 juhlapyhin\u00e4 katolisen messun, mutta Ogier tutustui my\u00f6s paikallisiin kirkkoihin ja seurasi luterilaisia jumalanpalveluksia.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Yksityiskohta Pyh\u00e4n Yrj\u00f6n ja lohik\u00e4\u00e4rmeen patsaasta<\/p><\/div>\n

Monet asiat kirkoissa vaikuttivat katoliselle tutuilta eik\u00e4 suurta kauhistelua aiheuttanut muu kuin Kustaa II Adolfin hautakirjoitus. Muutama synnintunnustuksen ja ehtoollisen kuvaus kertoo, ett\u00e4 juuri niiden kohdalla olivat luterilaisten ja katolisten rituaalien keskeiset erot. Ogierin kuvaukset olivat kuitenkin neutraaleja eik\u00e4 h\u00e4n osoita sen enemp\u00e4\u00e4 kauhistelua kuin hyv\u00e4ksymist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ruotsalaisen ja saksalaisen seurakunnan ehtoollismenojen erilaisuuskaan ei tunnu her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suurta kiinnostusta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n hetken suurkirkossa on vaikea arvioida, mihin loisi katseensa, jotta p\u00e4\u00e4sisi parhaiten 1630-luvun tunnelmaan. Ainakin kirkon alttaritaulu ja kuninkaallisten penkit ovat 1600-luvun j\u00e4lkimm\u00e4iselt\u00e4 puoliskolta, saarnastuoli ja urkujen ulkokuori 1700-luvulta. Pylv\u00e4ist\u00e4 on taas poistettu kalkki 1900–<\/i>luvun alussa. Kirkon lattiassa olevat hautamerkitkin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan enimm\u00e4kseen 1700-luvulta. Ogierin kanssa voimme ajatella jakavamme jonkinlaisen kokemuksen katsellessamme loistokasta Pyh\u00e4\u00e4 Yrj\u00f6\u00e4 ja lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 patsasta tai ihmist\u00e4 korkeampaa seitsem\u00e4nhaaraista kynttil\u00e4njalkaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Saksalaisen seurakunnan kirkon lehterin katto<\/p><\/div>\n

Muutaman korttelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 saksalaisessa kirkossa on viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n 1600-lukulaista n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Koristeellinen kirkko koostuu l\u00e4hinn\u00e4 1700 – 1900-lukujen aikaansaannoksista. Ogierin jalanj\u00e4lkien seuraaminen ei kuitenkaan ole ollut turhaa. Vanhankaupungin katuja kulkiessaan voin kuvitella 1600-luvun Tukholman, vaikkeiv\u00e4t talot aina olekaan s\u00e4ilyneet sen aikaisessa kuosissaan. Kaupunki kasvoi huomattavasti 1600-luvun aikana ja niin Gamla Stanissa kuin malmeillakin tehtiin paljon erilaisia parannuksia juuri 1630-luvulta l\u00e4htien. Kadut vanhassa kaupungissa kuitenkin ovat suurin piirtein samat ja auttavat p\u00e4\u00e4sem\u00e4n tunnelmaan.<\/p>\n

Viikonlopun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 j\u00e4t\u00e4n kuitenkin taakseni 1600-luvun Tukholman. Harhailevana turistina en p\u00e4\u00e4ssyt kovin syv\u00e4lle 1600-luvun maailmaan. Ja Tukholma olikin joka tapauksessa liian suuri ja mahtava ollakseen hyv\u00e4 vertauskohta 1600-luvun Turulle. Astelen siis kaupungin laidalle Riksarkivetiin etsi\u00e4kseni varkaita pienemmist\u00e4 kaupungeista. Toivottavasti pikkukaupunkien varkaiden oikeudenk\u00e4yntip\u00f6yt\u00e4kirjat kertovat minulle Ogieria enemm\u00e4n 1600-luvun kaupungin arjesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4st\u00e4ess\u00e4ni 1600-luvun kaupunkilaista arkea p\u00e4\u00e4dyn kaiken muun kiinnostavan muassa lukemaan ranskalaisen Charles Ogierin p\u00e4iv\u00e4kirjaa Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa. Charles Ogier kulki Ruotsissa suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n seurueessa 1630-luvulla. H\u00e4n joutui ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4liin Tukholman katujen ja puotien kuvauksen. Talvi oli niin kylm\u00e4, ett\u00e4 kaupungin suuresta koosta huolimatta kaduilla ei juuri n\u00e4kynyt ihmisi\u00e4. Ogier kirjoittaa, ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset eiv\u00e4t olisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":873,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,7],"tags":[],"class_list":["post-588","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/873"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=588"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}