{"id":639,"date":"2012-11-19T11:03:49","date_gmt":"2012-11-19T09:03:49","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=639"},"modified":"2012-11-19T11:03:49","modified_gmt":"2012-11-19T09:03:49","slug":"mozart-ja-panssarivaunu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/11\/19\/mozart-ja-panssarivaunu\/","title":{"rendered":"Mozart ja panssarivaunu"},"content":{"rendered":"

Lokakuun lopussa satuin tekem\u00e4\u00e4n arkistomatkan Wieniin samaan aikaan kun It\u00e4vallassa valmistauduttiin kansallisp\u00e4iv\u00e4n juhlintaan 26. lokakuuta. Nationalfeiertag-p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan kuuluu perinteisesti armeijan paraati ympyr\u00e4nmuotoisella Ringstrasse-valtakakadulla, ja armeija my\u00f6s esitteli sotilasvoimaansa Hofburgin edustalla Heldenplatzilla aivan It\u00e4vallan kansalliskirjaston edess\u00e4. Ty\u00f6skentelin kirjastossa lukemassa 1800-luvun wienil\u00e4isten humoristien Friedrich Schl\u00f6glin, Eduard P\u00f6tzlin ja Vinzenz Chiavaccin humoristisia ja satiirisia kirjoituksia kaupungistaan. Samalla katselin viikon ajan p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 kirjaston eteen lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 panssarivaunuja, taisteluhelikoptereita ja valkoisia sotilastelttoja. Sotilaat valvoivat aluetta rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rien kanssa. Lapsille tarjottiin mahdollisuus kiipeill\u00e4 panssarivaunuissa. Aikuisille oli makkaraa ja Sturm-viini\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

It\u00e4vallan kansalliskirjasto, panssarivaunu ja prinssi Eugenin patsas<\/p><\/div>\n

Heldenplatz, Sankarien aukio, on It\u00e4vallan historian latautuneimpia paikkoja. Vuonna 1938 kun It\u00e4valta liitettiin Saksaan, Adolf Hitler piti puheensa juuri Heldenplatzilla. Paikan valinta ei ollut sattuma, sill\u00e4 Hofburg on perinteinen It\u00e4vallan vallan keskus. Hofburg oli Habsburgien suvun hallitsijoiden keisarillinen palatsi aina vuoteen 1918, jolloin p\u00e4\u00e4ttyi vuodesta 1278 alkanut suvun dynastia. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Habsburgien valtakunta hajosi ja It\u00e4vallasta tuli tasavalta.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Heldenplatzin \u00e4\u00e4rell\u00e4 Hofburgissa on It\u00e4vallan liittotasavallan presidentin virka-asunto. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 liehuvasta It\u00e4vallan lipusta voi n\u00e4hd\u00e4 onko valtionp\u00e4\u00e4mies kotona. Hofburg ja Heldenplatz ovatkin t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia symbolisia merkityksi\u00e4, ja ne ovat hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten erilaiset materiaaliset tilat kannattelevat aineettomia merkityksi\u00e4. Nationalismin nousun aikakaudella, 1800-luvulla, rakennettu tila viittaa nimens\u00e4 mukaan etenkin kahteen sankariin, prinssi Eugeniin ja arkkiherttua Karliin, joiden patsaat seisovat vastatusten aukiolla. Vaikka Habsburgien valtakuntaa ei en\u00e4\u00e4 ole, Sankarien aukio on edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa kansallista identiteetti\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa kansallisp\u00e4iv\u00e4n juhlinnassa suurella kuuluisalla aukiolla.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Hitlerin puhe Heldenplatzilla 1938<\/p><\/div>\n

Heldenplatz on ollut my\u00f6s It\u00e4vallan vastakulttuurin keskeinen paikka. Kriittiset taiteilijat ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4n vaikuttajat ovat pyrkineet iskem\u00e4\u00e4n it\u00e4valtalaisen kulttuurin sankarimyytteihin, vaiettuihin rikoksiin ja kaksinaismoralismiin juuri Heldenplatzin kautta. Thomas Bernhardin viimeinen n\u00e4ytelm\u00e4 Heldenplatz <\/i>aiheutti skandaalin vuonna 1988 peratessaan antisemitistist\u00e4 menneisyytt\u00e4 tasan 50 vuotta siit\u00e4 kun valtava v\u00e4kijoukko toivotti Hitlerin joukkoineen tervetulleeksi Wieniin. Viime vuosikymmenin\u00e4 aukiolla on j\u00e4rjestetty lukuisia sodan- ja rasisminvastaisia mielenosoituksia.<\/p>\n

Vuonna 2010 olin kuuntelemassa Wieniss\u00e4 It\u00e4vallan tiedeakatemian j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 seminaaria Die Wiener Hofburg \u2013\u00a0 \u201eDer eigentliche Mittelpunkt der Stadt<\/i>\u201c?<\/em>, jossa pohdittiin Hofburgin merkityst\u00e4 ristiriitaisten merkitysten paikkana. It\u00e4valtalainen kulttuurintutkija Lutz Musner k\u00e4sitteli esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Wienin kaupunki-identiteetin rakentumista erilaisten tarinoiden, kuvien ja mielikuvien kautta. Hofburgin keisarillinen loisto ja 1800-luvun porvarillinen kulttuuri tanssiaisineen, kahviloineen ja hevosvaunuineen ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 Wienin ja wienil\u00e4isyyden kuvittelemiselle. Niiden avulla on my\u00f6s luotu kaupungista houkutteleva turistikohde. Vaikka Hofburg on edelleen poliittisen vallan keskus, se on samalla my\u00f6s yksi Wienin suurimpia turistin\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4. Entinen absoluuttisen vallan tyyssija, joka ennen avautui vain harvoille ja valituille, on nyky\u00e4\u00e4n massaturismin kohde.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Michaeler-kupoli Hofburgissa<\/p><\/div>\n

Hofburgissa on my\u00f6s omat k\u00e4tketyt ja salaiset puolensa. Aloittaessani 22-vuotiaana vaihto-opiskelijavuoteni Wieniss\u00e4, minun oli hyvin vaikea uskoa, ett\u00e4 valitsemani oppiaine, teatteri-, elokuva- ja mediatutkimus, sijaitsi juuri Hofburgissa. Syd\u00e4n pamppaillen etsin tiet\u00e4 suuressa palatsissa professorin vastaanotolle.<\/p>\n

Oppiaineen l\u00f6yt\u00e4minen vanhan arvokkaan palatsin syd\u00e4mest\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, millaisia yll\u00e4tyksi\u00e4 Wienin vanhat julkisivut k\u00e4tkev\u00e4t sis\u00e4lleen. Muistan, miten hevosten kavioiden kopse kantautui seminaarihuoneisiin, joissa k\u00e4siteltiin niin oopperan varhaishistoriaa kuin my\u00f6s populaarikulttuurin historiaa, kauhuelokuvien estetiikkaa ja 1970-luvun happening-performansseja.<\/p>\n

Michaeler-kupolin alta kaikui vaimea klassinen musiikki ja kansainv\u00e4lisen turistijoukon \u00e4\u00e4nten sorina. Turisteille konserttilippuja myyv\u00e4t Mozatiksi pukeutuneet miehet k\u00e4viv\u00e4t hakemassa kahvia yliopiston kahviautomaateista, mist\u00e4 johtuen seminaariin menness\u00e4\u00e4n saattoi kohdata kiireisen, pahantuulisen 1700-lukulaisesti pukeutuneen hahmon, joka pyyh\u00e4lsi ohi pitkin palatsin kivisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lokakuun lopussa satuin tekem\u00e4\u00e4n arkistomatkan Wieniin samaan aikaan kun It\u00e4vallassa valmistauduttiin kansallisp\u00e4iv\u00e4n juhlintaan 26. lokakuuta. Nationalfeiertag-p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan kuuluu perinteisesti armeijan paraati ympyr\u00e4nmuotoisella Ringstrasse-valtakakadulla, ja armeija my\u00f6s esitteli sotilasvoimaansa Hofburgin edustalla Heldenplatzilla aivan It\u00e4vallan kansalliskirjaston edess\u00e4. Ty\u00f6skentelin kirjastossa lukemassa 1800-luvun wienil\u00e4isten humoristien Friedrich Schl\u00f6glin, Eduard P\u00f6tzlin ja Vinzenz Chiavaccin humoristisia ja satiirisia kirjoituksia kaupungistaan. Samalla katselin […]<\/p>\n","protected":false},"author":3318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7],"tags":[],"class_list":["post-639","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/639","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=639"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/639\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=639"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=639"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=639"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}