{"id":686,"date":"2012-11-26T09:34:51","date_gmt":"2012-11-26T07:34:51","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=686"},"modified":"2012-11-26T09:34:51","modified_gmt":"2012-11-26T07:34:51","slug":"aboagoraa-ihmiskonetta-ja-pariisia-pikakelauksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/11\/26\/aboagoraa-ihmiskonetta-ja-pariisia-pikakelauksella\/","title":{"rendered":"Aboagoraa, ihmiskonetta \u2013 ja Pariisia pikakelauksella"},"content":{"rendered":"

Aluksi on teht\u00e4v\u00e4 tunnustus: en ollut koskaan aiemmin k\u00e4ynyt Pariisissa (se on tosiaan mahdollista!). Mutta nyt olin matkalla Aboagora-ty\u00f6ryhm\u00e4n suunnitteluviikonloppuun Pariisiin. Syyn\u00e4 vierailuun oli aikomuksemme tutustua Pariisin Descartes-yliopistossa sijaitsevaan monitieteiseen tutkimuskeskukseen. Lis\u00e4ksi Pariisi on ty\u00f6ryhm\u00e4mme j\u00e4senen Topi Lehtipuun kotikaupunki, ja tarkoituksemme oli kokoontua suunnittelemaan vuoden 2013 symposiumia. Aboagora on tieteiden ja taiteiden vuoropuhelua edist\u00e4v\u00e4 symposium, joka on j\u00e4rjestetty t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kaksi kertaa elokuisessa Turussa. Aboagoran perusidea on syntynyt Topin ja edesmenneen Yehuda Elkanan visioista, ja hanketta on ty\u00f6stetty Turun musiikkijuhlien, \u00c5bo Akademiin yhteydess\u00e4 toimivan Donner-instituutin sek\u00e4 kulttuurihistorian oppiaineen yhteisty\u00f6n\u00e4. Pariisin tapaamiseen osallistuivat kulttuurihistoriasta lis\u00e4kseni Hannu Salmi ja hankkeen koordinaattori Asko Nivala, musiikkijuhlien edustajina Topi sek\u00e4 Liisa Ketom\u00e4ki sek\u00e4 Akademiin puolelta uskontotieteen professori Peter Nyn\u00e4s.<\/p>\n

Perjantaina marraskuun toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Pariisi oli harmaa ja sateinen. Nousin juna-aseman syvyyksist\u00e4 kuudenteen kaupunginosaan Luxembourgin puiston laidalle, jonka l\u00e4heisyydess\u00e4 pieni hotellimme sijaitsi. Nyt puisto oli hiljainen, mutta seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 poutas\u00e4\u00e4ll\u00e4 saattoi n\u00e4hd\u00e4 v\u00e4l\u00e4yksen toisenlaisesta puistosta, jossa petankkiseurueet ja shakinpelaajat kokoontuvat. Tutkimuskohteeni J. V. Snellman vaikuttui aikanaan, noin 170 vuotta sitten, Pariisin puistoista ja kahviloista, joissa pariisilaiset viettiv\u00e4t joutilaan oloista aikaansa. Pariisilaisten tapa ottaa julkinen tila haltuun iloisella oleskelulla teki vaikutuksen Snellmaniin. Ranska ja Pariisi edustivat h\u00e4nelle sellaista sivilisaatiota, josta Suomi oli viel\u00e4 kaukana.<\/p>\n

\"\"<\/a>

N\u00e4kym\u00e4 Luxembourgin puistosta.<\/p><\/div>\n

Perjantaina ty\u00f6ryhm\u00e4mme ohjelmassa oli vierailu The Center for Research and Interdisciplinarity -keskukseen (CRI), jossa is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 toimi ohjelmasta hiljattain tohtoroitunut Yann LeCunnf. Keskuksen johtaja Fran\u00e7ois Taddei vieraili Aboagorassa Turussa vuonna 2011 yhdess\u00e4 keskuksen toisen kehittelij\u00e4n ja opettajan Ariel Lindnerin kanssa. Monitieteisess\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 biotieteit\u00e4, luonnontieteit\u00e4, kognitiotieteit\u00e4 ja sosiaalitieteit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4, keskuksessa toimii sek\u00e4 maisteri- ett\u00e4 tohtoriohjelma. Monitieteisyyden lis\u00e4ksi hankkeen keskeisen\u00e4 ajatuksena on vahva kollektiivisuus sek\u00e4 luovat, improvisaatiota korostavat opetusmenetelm\u00e4t, joissa opiskelijat ja opettajat ty\u00f6skentelev\u00e4t tiiviisti yhdess\u00e4. Yann oli selv\u00e4sti hyvin innostunut ja ylpe\u00e4 ohjelmasta, ja CRI:n toimintatavoista saatiin useita vinkkej\u00e4 my\u00f6s Aboagoraa varten. Toivottavasti yhteisty\u00f6 keskuksen kanssa toteutuu vuonna 2013 uuden Aboagora-vierailun muodossa.<\/p>\n

Perjantain illallispaikkamme, Montparnassessa sijaitseva La Closerie des Lilas, voi ylpeill\u00e4 vaikuttavalla vieraslistalla \u2013 ravintola on vuosikymmenten varrella toiminut muiden muassa Emile Zolan, Paul C\u00e9zannen ja Ernst Hemingwayn kantapaikkana. Illallisen j\u00e4lkeen vuorossa oli viel\u00e4 yksityinen Pariisin kiertoajelu, jonka Topi j\u00e4rjesti omalla autollaan. Tunnissa n\u00e4in keskeiset Pariisin n\u00e4ht\u00e4vyydet iltavalaistuksessa: Sacr\u00e9-Coeur ja kirkon kukkulalta avautuva huima valomeri, Moulin Rouge, oopperan alue, Panth\u00e9on, Champs-Elys\u00e9es ja riemukaari \u2013 ja kyll\u00e4, riemukaaren kaistattoman, kaoottiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n liikenneympyr\u00e4n voi pariisilaiskuski selvitt\u00e4\u00e4 leikiten. Tietysti n\u00e4imme my\u00f6s Eiffelin, joka tuikki hetken v\u00e4lkkyv\u00e4ss\u00e4 iltavalaistuksessaan \u2013 energians\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hetki on vain viiden minuutin mittainen.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Hannu, Liisa ja Topi suunnitteluty\u00f6ss\u00e4.<\/p><\/div>\n

Lauantaina ideoitiin tiiviisti Aboagoran ensi vuoden symposiumia. Teemana on tuolloin \u201dThe Human Machine\u201d. Aboagoran luonteeseen kuuluen aihetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n usean eri tieteen- ja taiteenalan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tervetuloa Sibeliusmuseoon kokemaan, mit\u00e4 kaikkea teemasta kehkeytyy. P\u00e4iv\u00e4n lounaspaikkamme Le Timbre (postimerkki) muistutti kokonsa puolesta nime\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kirjaimellisesti. Ravintolaa voi suositella perinteisen, huolella valmistetun ranskalaisruuan yst\u00e4ville, mutta ilman p\u00f6yt\u00e4varausta ei t\u00e4nne ole juuri asiaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kukkakauppa Le Timbre -ravintolan l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p><\/div>\n

Iltamme huipentui Cit\u00e9 de la Musique -konserttitalossa, jossa esiintyi eri maista koottu Chamber Orchestra of Europe kapellimestarinaan Yannick N\u00e9zet-S\u00e9guin. Ohjelmistossa oli Robert Schumannia: Byronin runon innoittamana syntynyt Manfred-alkusoitto, Schumannin ainoa viulukonsertto sek\u00e4 3. sinfonia. T\u00e4m\u00e4 reinil\u00e4iseksi kutsuttu sinfonia sopi ty\u00f6ryhm\u00e4llemme mainiosti jo siit\u00e4kin syyst\u00e4, ett\u00e4 Hannu ja Asko saapuivat Pariisiin juuri Reinin varrelta Mainzista. Schumann ei ole itselleni mitenk\u00e4\u00e4n erityisen tuttu s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, enk\u00e4 ollut aiemmin kuullut h\u00e4nen viulukonserttoaan. Vasta matkamme j\u00e4lkeen luin, ett\u00e4 viulukonsertto on j\u00e4\u00e4nyt kuulematta monelta muultakin. S\u00e4vellys kuului Schumannin my\u00f6h\u00e4iskauden teoksiin eik\u00e4 sit\u00e4 julkaistu tai esitetty h\u00e4nen elinaikaan, ei edes vuosikymmeniin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen. Konsertto sai alkuper\u00e4isasuisen kantaesityksen vasta vuonna 1937 itsens\u00e4 Yehudi Menuhinin esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Schumannin el\u00e4m\u00e4n loppuvuodet ovat kuin karrikatyyri romanttisen taiteilijan kohtalosta: pian viulukonserton s\u00e4velt\u00e4misen j\u00e4lkeen jo aiemmin oireillut sairaus paheni, ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 yritti my\u00f6s itsemurhaa heitt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 Reiniin. Sama joki oli aiemmin inspiroinut h\u00e4nt\u00e4 3. sinfonian s\u00e4vellysty\u00f6ss\u00e4. Rein ei kuitenkaan niellyt Schumannia, h\u00e4n kuoli vasta kaksi vuotta my\u00f6hemmin parantolassa Bonnissa.<\/p>\n

Sunnuntaina ty\u00f6skentely symposium-teeman parissa jatkui, itse tosin palasin Suomeen jo sunnuntai-illaksi. Mit\u00e4 Pariisista voi oppia yhdess\u00e4 viikonlopussa? Ei varmaankaan paljon. Sen, ett\u00e4 aamiaiseksi voi mainiosti sy\u00f6d\u00e4 pain de chocolate -leivonnaisia ja ett\u00e4 ranskalainen keitti\u00f6 ei tunne kasvissy\u00f6ji\u00e4. Sen, ett\u00e4 pariisilaisjalankulkijoille ei ole olemassa punaisia liikennevaloja. Sen, miten suurkaupunki voi olla yht\u00e4 aikaa hiljainen ja riehakas samana perjantai-iltana. Ja sen, ett\u00e4 se pariisilaisuus, jota Snellman aikanaan kuvasi, on yh\u00e4 olemassa: se l\u00f6ytyy viel\u00e4kin puistoista ja kahviloista.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aluksi on teht\u00e4v\u00e4 tunnustus: en ollut koskaan aiemmin k\u00e4ynyt Pariisissa (se on tosiaan mahdollista!). Mutta nyt olin matkalla Aboagora-ty\u00f6ryhm\u00e4n suunnitteluviikonloppuun Pariisiin. Syyn\u00e4 vierailuun oli aikomuksemme tutustua Pariisin Descartes-yliopistossa sijaitsevaan monitieteiseen tutkimuskeskukseen. Lis\u00e4ksi Pariisi on ty\u00f6ryhm\u00e4mme j\u00e4senen Topi Lehtipuun kotikaupunki, ja tarkoituksemme oli kokoontua suunnittelemaan vuoden 2013 symposiumia. Aboagora on tieteiden ja taiteiden vuoropuhelua edist\u00e4v\u00e4 symposium, […]<\/p>\n","protected":false},"author":5336,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[],"class_list":["post-686","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/686","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5336"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=686"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/686\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=686"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=686"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=686"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}