{"id":70,"date":"2011-03-20T21:33:08","date_gmt":"2011-03-20T19:33:08","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=70"},"modified":"2011-03-20T21:33:08","modified_gmt":"2011-03-20T19:33:08","slug":"martin-guerren-paluu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/03\/20\/martin-guerren-paluu\/","title":{"rendered":"Martin Guerren paluu"},"content":{"rendered":"

Kulttuurihistorian tutkijaseminaari kokoontui viime keskiviikkona katsomaan Daniel Vignen ohjaaman ja Jean-Claude Carri\u00e8ren k\u00e4sikirjoittaman elokuvan Martin Guerren paluu<\/em> (Le retour de Martin Guerre, 1982). Pohjustukseksi oli luettu my\u00f6s Natalie Zemon Davisin samanniminen tutkimus, joka ilmestyi alunperin vuonna 1983. Asetelma on siin\u00e4 mieless\u00e4 ainutlaatuinen, ettei kumpikaan edell\u00e4 toista: elokuvanteko ja tutkimus tapahtuivat samanaikaisesti, limitt\u00e4in. Davis kertoo Martin Guerren paluun<\/em> esipuheessa tutustumisestaan 1500-luvun aineistoon ja ajatelleensa heti, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 t\u00e4ytyy tehd\u00e4 elokuva. Kun h\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si elokuvantekij\u00f6ihin, jotka olivat jo suunnittelemassa samaa, h\u00e4n l\u00e4hti mukaan historialliseksi konsultiksi.<\/p>\n

Elokuvan al\"\"<\/a>kuteksteiss\u00e4 k\u00e4sikirjoittajaksi on kreditoitu vain Carri\u00e8re, mutta on mahdollista, ett\u00e4 tekstiss\u00e4 on my\u00f6s Davisin vaikutusta. Vai olisiko Carri\u00e8re omaehtoisesti l\u00f6yt\u00e4nyt Janet Lewisin romaanin The Wife of Martin Guerre<\/em> (1941), joka on selv\u00e4sti vaikuttanut k\u00e4sikirjoitukseen. Tunnetuksi on jo tullut se tapa, jolla Davis koki elokuvan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden menneisyyden kertomisessa. Vaikka fiktiolla on vapautensa, draamaelokuva ei voinut spekuloida mahdollisuuksilla ja ep\u00e4varmuuksilla, mit\u00e4 puolestaan tutkija saattoi omassa kerronnassaan luontevasti toteuttaa. Ehk\u00e4 asia ei kuitenkaan ole aivan n\u00e4in yksioikoisesti: elokuvaan ei itsess\u00e4\u00e4n, mediumina ja kerronnan v\u00e4lineen\u00e4, liity mit\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 est\u00e4isi menneisyyden kuvaamista avoimemmin, mutta varmaankin se tapa, jolla Vigne ja Carri\u00e8re muovasivat tarinaa, t\u00e4ht\u00e4si selke\u00e4\u00e4n dramaattiseen kaareen. Vahvaa dramaattista n\u00e4kemyst\u00e4 korostaa esimerkiksi se tapa, jolla elokuva v\u00e4lttelee reformaation teemaa, vaikka tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta kysymyksen pit\u00e4isikin olla keskeinen alusta l\u00e4htien. Davis kertoo odottaneensa uskonnollisuuden eksplikoidumpaa k\u00e4sittely\u00e4 vale-Martinin (G\u00e9rard Depardieu) ja h\u00e4nen puolisonsa Bertranden (Nathalie Baye) suhteen kuvauksessa, mutta toisaalta my\u00f6s elokuvantekij\u00f6iden ratkaisu on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4: vasta lopussa viitataan selke\u00e4sti siihen, ett\u00e4 Martin Guerren tapausta tutkinut tuomari Jean de Coras oli itse protestantti. Martinin tapauksesta kiinnostunut tuomari kohtasi loppunsa pian tapauksen j\u00e4lkeen, P\u00e4rttyliny\u00f6n veril\u00f6ylyn j\u00e4lkimainingeissa.<\/p>\n

Elokuvan katsomista seurasi vilkas keskustelu, jossa verrattiin kirjan ja elokuvan tapaa kertoa menneest\u00e4. Tarkkasilm\u00e4isimm\u00e4t olivat n\u00e4hneet reformaation merkkej\u00e4 siin\u00e4 tavassa, jolla uskonnollisuutta kuvattiin. Esimerkiksi se, ett\u00e4 vale-Martin kielt\u00e4ytyy sek\u00e4 pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ostamisesta ett\u00e4 uhkapelist\u00e4, viittaavat henkil\u00f6kohtaiseen uskonvakaumukseen, mutta asiaa ei sanota \u00e4\u00e4neen. N\u00e4it\u00e4 tilanteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n dramaturgiassa tosin my\u00f6s vale-Martiniin \u201dvierauden\u201d osoittamiseen. K\u00e4sikirjoitus nostaa kysymyksen reformaatiosta selv\u00e4sti pinnalle vasta, kun vale-Martin roikkuu hirress\u00e4. Ratkaisu on vahva, ja lopetus toimii enteen\u00e4 tulossa olevasta historiallisesta mullistuksesta, P\u00e4rttyliny\u00f6n veril\u00f6ylyst\u00e4. Sen sijaan baskikulttuuriin liittyv\u00e4t viittaukset on elokuvaversiosta kokonaan poistettu, vaikka Davisin tutkimuksen mukaan 1500-luvun tapauksen kohdalla kysymys etnisest\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 oli olennainen. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 etninen \u201dpuhdistaminen\u201d on merkinnyt elokuvan valmistumisaikaan vuonna 1982? Onko baskiteeman unohtaminen ollut vain osa tarinan virtaviivaistamista? Mit\u00e4 Vigne ja Carri\u00e8re haluavat sanoa kuvatessaan Martin Guerren kyl\u00e4n ulkomaailmasta erist\u00e4ytyneen\u00e4 yhteis\u00f6n\u00e4?<\/p>\n

Martin Guer<\/em>ren paluu<\/em> valmistui 1980-luvun alussa elokuvana ja historiantutkimuksena. Vaikka teokset syntyiv\u00e4t l\u00e4hteisess\u00e4 yhteydess\u00e4 toisiinsa ja vaikka niit\u00e4 vertailemalla p\u00e4\u00e4see kiinnostavasti pohtimaan historiankirjoituksen ja fiktion suhteita, tuntuu silti, ett\u00e4 ne ovat vain osia paljon pidemm\u00e4ss\u00e4 kertomisen ketjussa. Martin Guerren paluun tarinaa on kerrottu yh\u00e4 uudelleen 1500-luvulta l\u00e4htien, ja ehk\u00e4p\u00e4 tarina on saanut mytologisia piirteit\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kertomusta on eri aikoina toistettu uusin painotuksin. Elokuva Martin Guerren paluu<\/em> tuntuu 1980-luvun ranskalaisen kulttuurin kommentaarilta, mutta jotta t\u00e4m\u00e4 aukeaisi paremmin, pit\u00e4isi kurkistaa, millaisia ajatuksia ja tunteita se her\u00e4tti aikalaisyleis\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistorian tutkijaseminaari kokoontui viime keskiviikkona katsomaan Daniel Vignen ohjaaman ja Jean-Claude Carri\u00e8ren k\u00e4sikirjoittaman elokuvan Martin Guerren paluu (Le retour de Martin Guerre, 1982). Pohjustukseksi oli luettu my\u00f6s Natalie Zemon Davisin samanniminen tutkimus, joka ilmestyi alunperin vuonna 1983. Asetelma on siin\u00e4 mieless\u00e4 ainutlaatuinen, ettei kumpikaan edell\u00e4 toista: elokuvanteko ja tutkimus tapahtuivat samanaikaisesti, limitt\u00e4in. Davis kertoo Martin […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-70","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}