{"id":717,"date":"2012-11-29T09:58:18","date_gmt":"2012-11-29T07:58:18","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=717"},"modified":"2012-11-29T09:58:18","modified_gmt":"2012-11-29T07:58:18","slug":"kulttuurihistorian-dosentti-ritva-hapuli-60-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2012\/11\/29\/kulttuurihistorian-dosentti-ritva-hapuli-60-vuotta\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistorian dosentti Ritva Hapuli 60 vuotta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>T\u00e4n\u00e4\u00e4n 29. marraskuuta kulttuurihistorian dosentti, kirjallisuuden, sukupuolen ja moderniteetin tutkija Ritva Hapuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 60 vuotta. Suurta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin jo maanantaina Sirkkalan kampuksella Ritvalle omistetulla onnitteluseminaarilla Tutkimisen lumo<\/em>. Seminaarissa puhuivat Ritvan itsens\u00e4 lis\u00e4ksi kollegat vuosien varrelta ja sali t\u00e4yttyi Ritvan yst\u00e4vist\u00e4 ja tutkijatovereista yliopistosta, kirjastosta ja muista h\u00e4nelle t\u00e4rkeist\u00e4 verkostoista.<\/p>\n

Iltaseminaarin avasi kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, joka sijoitti Ritvan kulttuurihistorian historiaan oppiaineelle keskeisten tutkimusalojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden ohjaajana. Sek\u00e4 Ritvan v\u00e4it\u00f6skirja Nykyajan sininen kukka<\/em> (1995) Olavi Paavolaisesta ja modernin ilmi\u00f6ist\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen naisten matkakirjallisuutta k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimuksensa Ulkomailla<\/em> (2003) ovat kuluneet useiden kulttuurihistorian opiskelijasukupolvien k\u00e4siss\u00e4 tenttikirjoina ja p\u00e4\u00e4sykoekirjoina. Ritvan panos oli keskeinen 2000-luvun taitteessa h\u00e4nen vet\u00e4ess\u00e4 Moderni ja sukupuoli -tutkimusryhm\u00e4\u00e4 ja sittemmin kirjoittamisen kulttuurihistoriaa muotoillutta Akatemian tutkimusprojektia oppiaineessa.<\/p>\n

Ritvaa naisten ja sukupuolen tutkijana sijoitti historiaan professori Tiina Kinnunen puheenvuorossaan Naishistorian s\u00e4ikeit\u00e4 1800-luvulta 2000-luvulle: muistamisen velvoite ja feministinen traditio<\/em>. Kinnunen luotasi naishistorian kirjoituksen historiaa 1800-luvun puoliv\u00e4lin Fredrika Runebergista naisliikkeen aktiiviin Alexandra Gripenbergiin sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertakirjailija Tyyni Tuulioon, jonka matkakirjatuotantoa ja pakinakirjoittamista Ritvakin on tutkinut. Katsomalla naishistorian kirjoituksen historiaa akateemista historiankirjoitusta laveammalla katseella esiin nousee h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4nkin laaja ja moninainen historiankirjoitus, johon my\u00f6s Ritvan tuotanto voidaan asettaa 1990-luvun ja 2000-luvun alun sukupuolentutkimuksen kriittisess\u00e4 kontekstissa.<\/p>\n

Tiina Kinnusen puheenvuoroa seurasi filosofian tohtori Kaisa Vehkalahden puheenvuoro \u201dJa musteessa pari pisaraa yst\u00e4vyytt\u00e4\u201d: Ritva Hapuli kulttuurihistorioitsijana<\/em>, jossa Ritvan tutkijanura asetettiin kulttuurihistorian kontekstiin erityisesti ohjattavan ja nuoremman kollegan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ritvan huikean monipuolinen ja tuottelias tutkijuus on avannut niin modernin mieheyden historiaa, seksuaalisuuden historiaa, moderniteetin sukupuolittuneisuutta, vampyyrinaisen kuvastoja, matkustamisen ja koti-ik\u00e4v\u00e4n historiaa kuin esimerkiksi erilaisten kirjallisten lajien tulkintojen metodeja. L\u00e4mminhenkinen puheenvuoro toi esiin Ritvan erityisen kyvyn toimia erilaisissa verkostoissa, luoda siteit\u00e4 ja suhteita ihmisiin ja antaa aikaa yst\u00e4vyydelle.<\/p>\n

Huipennuksena saimme kuulla itse juhlien sankaria, kun Ritva valotti meille uusinta tutkimuskohdettaan otsikolla Piinaava aihe<\/em>. Tarttuminen naissotakirjeenvaihtajien teksteihin on vienyt tutkijansa uudenlaisten tutkimuskysymysten \u00e4\u00e4reen koskien muun muassa kirjoittamisen velvoitetta, eettist\u00e4 haastavuutta ja ihmisyyden perusolemusta. Ritva avasi meille laajaa lukeneisuuttaan niin varhaisemmista kuin nykyajan kirjoittajista, jotka ovat halunneet olla todistajina sotien keskell\u00e4. Ritvan hienovarainen, samalla kriittinen ja my\u00f6t\u00e4el\u00e4v\u00e4 ote tuottaa aivan uudenlaisen n\u00e4k\u00f6kulman aiheeseen, jota ei juuri ole tutkittu. Me kuulijat tulimme vakuuttuneiksi, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheesta Ritva varmasti kirjoittaa uuden teoksensa.<\/p>\n

\"\"<\/a>Ritvan puheen j\u00e4lkeen saimme viel\u00e4 tuulahduksen Tuuliota, kun Ritvan kirjastokollega Merja Marjam\u00e4ki luki Tuulion pakinan marraskuusta, jolloin \u201dei tapahdu mit\u00e4\u00e4n hauskaa ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4n Tuulion huomion pystyimme sent\u00e4\u00e4n osoittamaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi \u2013 meid\u00e4n marraskuinen iltamme oli jo t\u00e4h\u00e4n asti ollut j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 ja hauska. Lis\u00e4\u00e4 oli viel\u00e4 tulossa.<\/p>\n

Seminaarin toinen, itse sankarilta salassa pidetty osuus liittyi seminaarin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen eli Ritvan onnittelukirjan julkistamiseen. Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ritvalle, kirjojen todelliselle rakastajalle ja tuntijalle, tehd\u00e4\u00e4n kirja ja t\u00e4m\u00e4n saimme pidetty\u00e4 salaisuutena juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Pohtiessamme onnittelukirjan teemaa, esiin nousi yksi piirre, joka mielest\u00e4mme kuvaa Ritvaa ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4\u00e4n paremmin kuin mik\u00e4\u00e4n muu: yst\u00e4vyys. Ritva on ollut monille meist\u00e4 korvaamaton yst\u00e4v\u00e4 ja tuki, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen kollega, joka on aina ollut valmis auttamaan ja jonka pyyteet\u00f6n yst\u00e4vyys kantaa ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4. Yst\u00e4vyys ja yhteis\u00f6llisyys ovat kulkeneet Ritvan mukana kaikilla niill\u00e4 monilla kentill\u00e4 ja yhteis\u00f6iss\u00e4, joissa h\u00e4n on vuosien aika toiminut. Yst\u00e4vyyden juonne l\u00f6ytyy my\u00f6s monista Ritvan tutkimuskohteista kuten matkustavien ja kirjoittavien naisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Yst\u00e4vyyden tematiikkaa avasivat ensin puheenvuoroillaan professori H. K. Riikonen, joka loistavalla retorisella tyylill\u00e4\u00e4n kertoi yst\u00e4vyyden etymologisista juurista eri kieliss\u00e4. Kirjallisuustieteilij\u00e4, dosentti P\u00e4ivi Kosonen avasi yst\u00e4vyyden merkityst\u00e4 syd\u00e4nkeskiaikaisen aineiston ja kahden yst\u00e4v\u00e4n, Aberlardin ja Heloisen suhteen kautta pohtimalla Abelardin kirjoittaman omael\u00e4m\u00e4kerran merkityksi\u00e4 kirjoittajalleen. Molemmilla puhujilla on my\u00f6s omakohtainen side Ritvaan, jonka he toivat esiin puheidensa lopuksi.<\/p>\n

N\u00e4iden yll\u00e4tyspuheenvuorojen j\u00e4lkeen pystyimme viel\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n sankarin kirjan julkistamisella. Vuosi sitten joulukuussa liikkeelle laitettu Ritvan yst\u00e4v\u00e4kirja<\/em> (k&h-kustannus) oli koonnut runsaan 30 hengen kirjoittajajoukon Ritvan yst\u00e4vi\u00e4: ty\u00f6tovereita, tutkijakollegoita, oppilaita ja sukulaissieluja vuosien varrelta. Yst\u00e4v\u00e4kirjan tekstit ovat persoonallisia puheenvuoroja, esseit\u00e4, runoja ja muistoja, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t yst\u00e4vyytt\u00e4 tunteena tai historiallisena ilmi\u00f6n\u00e4; yst\u00e4vyytt\u00e4 teksteiss\u00e4 ja historiallisissa aineistoissa; yst\u00e4vyyden rajoja ja rajoja rikkovaa yst\u00e4vyytt\u00e4 sek\u00e4 yst\u00e4vyytt\u00e4 ty\u00f6- ja tutkimusmaailmassa, ohjaussuhteissa tai kollegiaalisuutena akateemisessa maailmassa. Tekstit kuvastavat hyvin sit\u00e4, mik\u00e4 Ritvalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: kirjallisuus, poliittisuus, henkil\u00f6kohtaisuus. Kirja on my\u00f6s tutkimuksellisesti \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n kiintoisa avatessaan uusia juonteita yst\u00e4vyyden historian tutkimukseen niin k\u00e4sitteellisesti kuin erilaisten kiinnostavien aineistojen kautta. Kirjan tekstit ja kuvat avaavat h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n rikkaan prisman Ritvan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja tutkijuudesta, ihmisist\u00e4 h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n sek\u00e4 erilaisista tutkimuskysymyksist\u00e4. Kirjaa painettiin vain pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta se saavuttaa pian laajemman lukijajoukon verkkoversiona.<\/p>\n

Onnea viel\u00e4, Ritva \u2013 toivomme monia intensiivisi\u00e4 vuosia tutkimuksen lumon \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja uusia kirjoja luettavaksi, sek\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 hetki\u00e4 yst\u00e4vyydelle!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n 29. marraskuuta kulttuurihistorian dosentti, kirjallisuuden, sukupuolen ja moderniteetin tutkija Ritva Hapuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 60 vuotta. Suurta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin jo maanantaina Sirkkalan kampuksella Ritvalle omistetulla onnitteluseminaarilla Tutkimisen lumo. Seminaarissa puhuivat Ritvan itsens\u00e4 lis\u00e4ksi kollegat vuosien varrelta ja sali t\u00e4yttyi Ritvan yst\u00e4vist\u00e4 ja tutkijatovereista yliopistosta, kirjastosta ja muista h\u00e4nelle t\u00e4rkeist\u00e4 verkostoista. Iltaseminaarin avasi kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-717","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/717","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=717"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/717\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=717"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=717"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=717"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}