{"id":79,"date":"2011-03-29T22:56:23","date_gmt":"2011-03-29T19:56:23","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=79"},"modified":"2011-03-29T22:56:23","modified_gmt":"2011-03-29T19:56:23","slug":"inhimillisia-verkkoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/03\/29\/inhimillisia-verkkoja\/","title":{"rendered":"Inhimillisi\u00e4 verkkoja"},"content":{"rendered":"<p>Joukko kulttuurihistorioitsijoita teki t\u00e4n\u00e4\u00e4n tutkimusryhm\u00e4ni Valmistamon ohjelmaan kuuluvan ekskursion Aboa vetus &amp; ars nova -museon uuteen Rihmasto-n\u00e4yttelyyn. Meit\u00e4 opasti ryhm\u00e4mme j\u00e4sen Elina Maines, joka on pari vuotta ty\u00f6skennellyt n\u00e4yttelyn tutkimuspuolella ja joka on rakentanut tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in vaikuttavan maailman Turun Luostarikorttelin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 aina 1900-luvun alkuun.<\/p>\n<p>Rihmaston ajatus on rakentaa menneisyyden maailma esiin Luostarikortteliin liittyvien ihmisten kautta. N\u00e4yttely aukeaa vaikuttavasti: Elina Maines on kaivanut kirjaimellisesti menneisyyden h\u00e4m\u00e4rist\u00e4 kymmeni\u00e4 ja kymmeni\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka asettuvat multimediaesityksess\u00e4 rihmastoksi. Upeaa. N\u00e4yttely p\u00e4\u00e4ttyy hauskaan jekkuun: viimeisess\u00e4 taulussa k\u00e4y ilmi, miten Hans von Rettig, museorakennuksena nykyisin toimivan palatsin rakennuttaja, liittyy rihmastoon.<\/p>\n<p>Esiin nousevat kiihke\u00e4t k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 istujat, mahtavan rikkaat kauppiaanlesket, jotka vaativat \u00e4\u00e4nioikeutta, vuosien purjehdusmatkoja tehneet merikapteenit ja laivanvarustajat sek\u00e4 tietysti Maria Augustin, sik\u00e4li h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 kauppias, ett\u00e4 h\u00e4n sai kauppaporvarin oikeudet &#8211; kuninkaalta tosin, kun raati kielt\u00e4ytyi oikeuksia itselliselle naiselle antamasta.<\/p>\n<p>N\u00e4yttelyss\u00e4 nousevat esiin el\u00e4m\u00e4ntarinoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s Luostarikorttelin ihmisten aineellinen kulttuuri. Minuun teki jo aamulla n\u00e4yttelyn kuvia etuk\u00e4teen netist\u00e4 katsellessani vaikutuksen 1700-luvun porvareiden perukirjoitusten sis\u00e4lt\u00f6jen havainnollistus: nukkekotimaisesti on rakennettu esille k\u00f6yh\u00e4n ja rikkaan porvarin omaisuus heid\u00e4n kuolinhetkell\u00e4\u00e4n. Toisen koko omaisuus on miniatyyrein\u00e4 n\u00e4ytill\u00e4 tekstiilej\u00e4 lukuunottamatta. Toisen, sen rikkaan, omaisuudesta on esill\u00e4 vain pieni osa ja siltikin mahtiperint\u00f6 sisarusten lapsille jaettavaksi.<\/p>\n<p>Kahden tunnin nopealta tuntuneen tutustumisen perusteella uskallan suositella n\u00e4yttely\u00e4 kaikille kulttuurihistoriasta kiinnostuneille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joukko kulttuurihistorioitsijoita teki t\u00e4n\u00e4\u00e4n tutkimusryhm\u00e4ni Valmistamon ohjelmaan kuuluvan ekskursion Aboa vetus &amp; ars nova -museon uuteen Rihmasto-n\u00e4yttelyyn. Meit\u00e4 opasti ryhm\u00e4mme j\u00e4sen Elina Maines, joka on pari vuotta ty\u00f6skennellyt n\u00e4yttelyn tutkimuspuolella ja joka on rakentanut tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in vaikuttavan maailman Turun Luostarikorttelin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 aina 1900-luvun alkuun. Rihmaston ajatus on rakentaa menneisyyden maailma esiin Luostarikortteliin liittyvien ihmisten kautta. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[102,150],"class_list":["post-79","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","tag-museot","tag-turku","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}