Helmikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestettiin Helsingiss\u00e4 Tieteiden talolla Suomen keskiajan tutkimuksen seuran, Glossan, kokoonkutsumana yleis\u00f6lle avoin Uusi keskiaika \u00a0\u2013seminaari. Kutsussa oli pyydetty keskiajasta kiinnostuneita saapumaan tilaisuuteen pohtimaan Suomen keskiajantutkimuksen t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 tilaa ja sit\u00e4 kuvaa, joka keskiajasta laajemmin vallitsee.\u00a0 Teht\u00e4v\u00e4n oli vastaanottanut reilusti yli sata henke\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 sitten kuuluu tutkimukselle, joka k\u00e4sittelee nykyisen Suomen alueen keskiaikaa? Seminaarissa saatu vastaus kuuluu: \u201dsek\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 huonoa\u201d. Hyv\u00e4\u00e4 on, kuten p\u00e4iv\u00e4n tieteelliset esitelm\u00e4t osoittivat, ett\u00e4 Suomessa tehd\u00e4\u00e4n paljon Suomeen liittyv\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisen tason tutkimusta, mik\u00e4 tuottaa uutta tietoa ja tulkintoja (linkki seminaariohjelmaan<\/a>). Huonoa on puolestaan se, ett\u00e4 yleiskuva Suomen alueen keskiajasta perustuu edelleen Jalmari Jaakkolan 1900-luvun alun vuosikymmenin\u00e4 tekemiin tutkimuksiin. Uusia tutkimustuloksia on runsaasti tarjolla erilaisissa julkaisuissa, mutta aivan liian usein ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t vain oman tieteenalan asiantuntijoiden piiriin. Tieteiden v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua toki on, mutta sit\u00e4 tarvitaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n, jos halutaan rakentaa uusi ja ehe\u00e4mpi kuva keskiajasta. Yhteisty\u00f6mahdollisuuksien ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta Uusi keskiaika-seminaari oli onnistunut. Erinomainen esimerkki oli biologi Teija Aleniuksen esitelm\u00e4 siitep\u00f6lytutkimuksen tuomasta uudesta tiedosta liittyen Uudenmaan varhaiseen asutukseen. Esitelm\u00e4 kirvoitti vilkasta keskustelua niin arkeologien, historian- kuin kielentutkijoiden riveist\u00e4.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4n provokaattoriksi lupautunut historioitsija Jaakko Tahkokallio ehdotti vanhentuneen, pirstaleisen ja ep\u00e4tasapainoisen keskiajan kuvan korjaamiseksi pysyv\u00e4n koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n luomista jonkin suomalaisen yliopiston huomaan. Keskiajantutkimuksessa tarvitaan monia taitoja, joita ei keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen yliopistokoulutus tarjoa miss\u00e4\u00e4n oppiaineessa.\u00a0 Kun koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 on turvattu, on helpompi l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan erilaisia pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen monitieteisi\u00e4 tutkimusprojekteja ja keskitty\u00e4 eri teemojen tai paikkakuntien tutkimukseen. Pitk\u00e4j\u00e4nteisen suurprojektin Suomen keskiajasta tulisi olla samalla paikallinen, kansallinen ja kansainv\u00e4linen. Siin\u00e4 tuotaisiin uudelleen arviointiin vanhat kirjalliset l\u00e4hteet, jotka yhdistett\u00e4isiin uusimpaan arkeologiseen aineistoon. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta keskustelua k\u00e4yt\u00e4isiin vastaavan kansainv\u00e4lisen tutkimuksen kanssa. Suurhankeen alullepanemiseen l\u00f6ytyy perjantain seminaarin perusteella osaajia, nyt tarvittaisiin vain aimo annos yhteis- ja talkoohenke\u00e4 tarvittavien resurssien hankkimiseen.<\/p>\n <\/p>\n Uusi keskiaika on Glossa ry:n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 hanke ja sit\u00e4 on rahoittanut Tieteellisten seurain valtuuskunta.\u00a0 Hanke on j\u00e4rjest\u00e4nyt useita keskustelutilaisuuksia, joissa on kuultu niin tutkijoiden, museoalan kuin kouluopetuksessa mukana olevien henkil\u00f6iden n\u00e4kemyksi\u00e4 suomalaisesta keskiajan tiet\u00e4myksest\u00e4 ja sen p\u00e4ivitt\u00e4misest\u00e4. Hankkeen edistymisest\u00e4 voi lukea esimerkiksi Glossae<\/i> -lehdest\u00e4<\/a> (mm. 2\/2012).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helmikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestettiin Helsingiss\u00e4 Tieteiden talolla Suomen keskiajan tutkimuksen seuran, Glossan, kokoonkutsumana yleis\u00f6lle avoin Uusi keskiaika \u00a0\u2013seminaari. Kutsussa oli pyydetty keskiajasta kiinnostuneita saapumaan tilaisuuteen pohtimaan Suomen keskiajantutkimuksen t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 tilaa ja sit\u00e4 kuvaa, joka keskiajasta laajemmin vallitsee.\u00a0 Teht\u00e4v\u00e4n oli vastaanottanut reilusti yli sata henke\u00e4. Mit\u00e4 sitten kuuluu tutkimukselle, joka k\u00e4sittelee nykyisen Suomen alueen keskiaikaa? Seminaarissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6,7],"tags":[39,52,53,72,141,157],"class_list":["post-818","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","category-yleiset","tag-glossa-ry","tag-jaakko-tahkokallio","tag-jalmari-jaakkola","tag-keskiaika","tag-teija-alenius","tag-uusi-keskiaika-seminaari","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=818"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/818\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}