![\"Bibliapauperum\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2013\/11\/bibliapauperum.jpg\")
<\/a>Mettener Armenbibel (Biblia pauperum) – BSB Clm 8201, Metten, 1414\/15 [BSB-Hss Clm 8201]. Bayerische Staatsbibliothek.<\/p><\/div>Kurssille osallistui kaikkiaan parikymment\u00e4 k\u00e4sikirjoitustutkimuksesta kiinnostunutta niin historian, musiikin, kuin kielen tutkijaa. P\u00e4\u00e4opettajana toimi Dr. Bettina Wagner, joka on Bayerische Staatsbibliothekin k\u00e4sikirjoitusosaston johtaja. H\u00e4n tutustutti kurssilaiset k\u00e4sikirjoitusten kuvailun periaatteisiin sek\u00e4 selvitti niit\u00e4 menetelmi\u00e4, joiden avulla esimerkiksi k\u00e4sikirjoituksen syntyajankohtaa voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Tutustuimme my\u00f6s kirjojen sidosten ja niiden koristelun merkitykseen ja erilaisiin tietokantoihin, joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna esimerkiksi etsitt\u00e4ess\u00e4 kirjan valmistajaa kansikoristelun avulla.
\nBettina Wagnerin luennoilla esimerkit olivat Bayerische Staatsbibliothekin kokoelmasta, johon kuulu kymmeni\u00e4 tuhansia keskiaikaisia k\u00e4sikirjoituksia.<\/p>\n
<\/a>Kansallisarkisto: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli, Gummerus-kokoelma: Taivassalon manuale 1350-1500.<\/p><\/div>\n
Tositoimiin p\u00e4\u00e4simme tutkiessamme Kansalliskirjaston k\u00e4sikirjoituksia. Vaikka suomalaiset, keskiajalta kokonaisina s\u00e4ilyneet k\u00e4sikirjoitukset ovat toki hieman vaatimattomampia kuin m\u00fcnchenil\u00e4iset kollegansa,\u00a0oli keskiajan ja uuden ajan alun tutkijoiden into l\u00e4hes k\u00e4sin kosketeltavaa, kun 1400-luvun ja 1500-luvun k\u00e4sikirjoituksia k\u00e4\u00e4rittiin esiin suojapapereista. \u00a0Suomalaiset pergamenttik\u00e4sikirjoitukset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t usein uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n reformaation j\u00e4lkeen esimerkiksi tilikirjojen kansina (ks. Kansalliskirjaston\u00a0fragmenttikokoelma<\/a>) ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 s\u00e4ilyneet k\u00e4sikirjoitukset ovat p\u00e4\u00e4asiassa paperik\u00e4sikirjoituksia. Kurssi osoitti, ett\u00e4 Suomessa on jo paljon k\u00e4sikirjoitustutkimuksen osaamista, mutta my\u00f6s sen, ett\u00e4 yhdess\u00e4 tutkimuksen tekeminen voi olla mielek\u00e4st\u00e4, kun eri tieteenalat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t konkreettisesti kohtaamaan. Kurssin suorittaneista monet p\u00e4\u00e4tynev\u00e4t kuvailemaan Codices Fennici \u2013hankkeessa k\u00e4sikirjoituksia ja luulenpa, ett\u00e4 ainakin yksi yhteisartikkelin idea syntyi Kansalliskirjaston auditorion suojissa.<\/p>\n Meri Heinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Osallistuin lokakuun alussa Helsingiss\u00e4 Kansalliskirjastossa j\u00e4rjestetylle kurssille, jossa tutustuttiin keskiaikaisten ja varhaisen uuden ajan k\u00e4sikirjoitusten kuvailuun ja niin sanottuihin kodikologisiin menetelmiin. Niiden avulla tutkitaan keskiaikaisia kirjoja esinein\u00e4 ja pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon kyseisten teosten synty- ja k\u00e4ytt\u00f6historiasta. Kaksip\u00e4iv\u00e4isen kurssin j\u00e4rjesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran koordinoima Codices Fennici -hanke, jonka tarkoituksena on kuvailla ja digitoida kaikki Suomen […]<\/p>\n","protected":false},"author":507,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6,7],"tags":[],"class_list":["post-891","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/891","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/507"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=891"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/891\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=891"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=891"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=891"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nTieteidenv\u00e4lisyytt\u00e4 koettiin my\u00f6s aidosti kun eri alojen asiantuntijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t yhdess\u00e4 keskustelemaan kirjoista, niiden materiaaleista ja sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Sibelius-Akatemia edustajat esimerkiksi lauloivat liturgisten k\u00e4sikirjoitusten s\u00e4velmi\u00e4 ja suomen kielen tutkijat taas innostuivat, kun esiin nostettiin kaunis nahkasidoksinen suomennos Kristofferin maanlaista.
\nToisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 opettajistoon liittyiv\u00e4t Dr. Erwin Frauenknecht Stuttgartista ja Dr. Maria Stieglecker Wienist\u00e4, joiden erikoisalana on vesileimojen tutkimus. Vesileimatutkimuksella \u00a0on paljon annettavaa paperisten kirjojen syntyajankohdan m\u00e4\u00e4rittelylle sek\u00e4 sen tutkimisille, mist\u00e4 ja mit\u00e4 kauppareittej\u00e4 pitkin paperi Suomen alueelle oikeastaan tuli. Kansalliskirjaston edustajat osoittivat melkoista mielentyyneytt\u00e4, kun parikymment\u00e4 ihmist\u00e4 h\u00e4\u00e4ri k\u00e4sikirjoitusten ymp\u00e4rill\u00e4 kyn\u00e4t k\u00e4siss\u00e4\u00e4n pyrkiess\u00e4\u00e4n j\u00e4ljent\u00e4m\u00e4\u00e4n vesileimoja mahdollisimman tarkasti. Onnistuimmepa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n melkein identtisen vesileimankin.<\/a>
\n<\/a><\/p>\n