{"id":916,"date":"2013-05-12T13:31:41","date_gmt":"2013-05-12T10:31:41","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=916"},"modified":"2013-05-12T13:31:41","modified_gmt":"2013-05-12T10:31:41","slug":"snellmanin-paiva-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/05\/12\/snellmanin-paiva-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Snellmanin p\u00e4iv\u00e4 – kustos kertoo"},"content":{"rendered":"
\"5000<\/a>

Aarne Karjalaisen suunnittelema 5000 markan seteli (1939).<\/p><\/div>\n

Suomalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n J. V. Snellmanin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 12. toukokuuta. Snellman syntyi Tukholmassa 207 vuotta sitten, vuonna 1806. H\u00e4n on 1800-luvulta l\u00e4htien kuulunut kansakunnan kaapin p\u00e4\u00e4lle, ja h\u00e4nen kuvansa on koristanut niin pastillirasioita kuin seteleit\u00e4kin. Itse asiassa Snellman oli ensimm\u00e4inen suomalainen henkil\u00f6, jonka kuva painettiin seteliin. Kyseess\u00e4 oli vuonna 1939 Aarne Karjalaisen suunnittelema 5000 markan seteli. Snellman kulki suomalaisten lomakossa vuoteen 1986 asti, 100 markan seteliss\u00e4, joka tunnettiin \u201dsnelluna\u201d. Uudessa setelimallistossa Snellman sai tehd\u00e4 tilaa Sibeliukselle, mutta euron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vuonna 2002 j\u00e4tti uuden kuvaston vaiheet lyhyeksi. \u201dSnellusta\u201d j\u00e4i vain muisto.<\/p>\n

\"Heli<\/a>

Heli Rantalan lectio praecursoria. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

Eilen, Snellmanin p\u00e4iv\u00e4n aattona 11. toukokuuta 2013 klo 12 suomalaisuuden ikoni otettiin kansakunnan kaapin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 kriittisen tarkastelun kohteeksi. Turun yliopistossa tarkastettiin FM Heli Rantalan kulttuurihistorian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Sivistyksest\u00e4 sivilisaatioon. Kulttuurik\u00e4sitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa<\/em>. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Marja Jalava Tampereen yliopistosta. Rantalan v\u00e4it\u00f6skirja pureutuu kysymykseen siit\u00e4, millainen asema kulttuurin, sivistyksen ja sivilisaation k\u00e4sitteill\u00e4 oli Snellmanin historiallisessa ajattelussa. Usein Snellman on n\u00e4hty hegelil\u00e4isyyden kautta, saksalaisen kulttuurin perillisen\u00e4, mutta Rantala osoittaa, miten Snellman ammensi vaikutteita my\u00f6s muista ilmansuunnista, Ruotsista Ranskaan.<\/p>\n

Snellman ei itse kirjoittanut sellaista teksti\u00e4, jota voisi kutsua historiankirjoitukseksi, mutta h\u00e4n kommentoi historiantutkimusta ja historiallista ajattelua paljonkin. V\u00e4it\u00f6skirjan viimeisest\u00e4 luvusta j\u00e4\u00e4 mieleen erityisesti sitaatti, joka tuo mieleen Augustinuksen Tunnustusten <\/em>n\u00e4kemykset ajallisuudesta:<\/p>\n

\u201d\u2013 \u2013 niin menneisyys kuin tulevaisuuskin ovat todellisia vain silloin kun kumpikin on nykyhetke\u00e4 ts. ett\u00e4 kunkin ajan todellisuus on kadonnut itse tuon ajan mukana ja ett\u00e4 aika, jota ei viel\u00e4 ole, kuuluu ainoastaan mahdollisuuksien alueelle \u2013 \u2013. Kukaan ei voine ep\u00e4ill\u00e4 sit\u00e4, \u2013 \u2013 ett\u00e4 jokainen nykyhetki sulkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 kaiken todellisuuden.\u201d (Cit. Rantala: Sivistyksest\u00e4 sivilisaatioon<\/em>, s. 227)<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa v\u00e4ittelij\u00e4 ja vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t vilkkaan tieteellisen keskustelun, jota Tauno Nurmela -salissa seurasi 45 henke\u00e4. P\u00e4\u00e4tteeksi arvostelutoimikunnan j\u00e4sen esitti kysymyksen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kustos p\u00e4\u00e4tti tilaisuuden klo 14.10.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n J. V. Snellmanin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 12. toukokuuta. Snellman syntyi Tukholmassa 207 vuotta sitten, vuonna 1806. H\u00e4n on 1800-luvulta l\u00e4htien kuulunut kansakunnan kaapin p\u00e4\u00e4lle, ja h\u00e4nen kuvansa on koristanut niin pastillirasioita kuin seteleit\u00e4kin. Itse asiassa Snellman oli ensimm\u00e4inen suomalainen henkil\u00f6, jonka kuva painettiin seteliin. Kyseess\u00e4 oli vuonna 1939 Aarne Karjalaisen suunnittelema 5000 markan seteli. […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6],"tags":[],"class_list":["post-916","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/916","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=916"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/916\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=916"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=916"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=916"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}