{"id":939,"date":"2013-05-22T00:16:59","date_gmt":"2013-05-21T21:16:59","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=939"},"modified":"2013-05-22T00:16:59","modified_gmt":"2013-05-21T21:16:59","slug":"zum-roten-und-weisen-lowen-200-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/05\/22\/zum-roten-und-weisen-lowen-200-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"Zum Roten und Wei\u00dfen L\u00f6wen \u2013 200 vuotta sitten"},"content":{"rendered":"

\"wagnerin<\/a>Synnyin 22. toukokuuta 1813 Leipzigissa, Br\u00fchliss\u00e4, \u201dPunaisen ja Valkoisen Leijonan\u201d yl\u00e4kerrassa, kolmannessa kerroksessa. Kahden p\u00e4iv\u00e4n kuluttua minut kastettiin Tuomaskirkossa Wilhelm Richardiksi. Is\u00e4ni Friedrich Wagner, joka syntym\u00e4ni aikoihin oli poliisilaitoksen notaari ja odotti nimityst\u00e4 poliisimestarin virkaan, kuoli saman vuoden lokakuussa tuolloin epidemiaksi puhjenneeseen aivokuumeeseen sek\u00e4 sotatilan ja Leipzigin taistelun poliisitoimelle aiheuttamiin tavattomiin rasituksiin.<\/em><\/p>\n

N\u00e4in aloittaa omael\u00e4m\u00e4kertansa <\/em>Richard Wagner (1813\u20131883), musiikkidramaatikko ja -teoreetikko.\u00a0<\/em>H\u00e4n n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon talossa, jonka nimi oli\u00a0Zum Roten und Wei\u00dfen L\u00f6wen<\/em> ja joka purettiin modernimpien rakennusten tielt\u00e4 vuonna 1886. Toukokuussa 1813 Napoleonin joukot l\u00e4hestyiv\u00e4t Leipzigia, jossa saman vuoden lokakuussa k\u00e4ytiin Kansojen taisteluna tunnettu yhteenotto, V\u00f6lkerschlacht<\/em>. Ranskan tappio oli l\u00e4ht\u00f6laukaus saksalaiselle nationalismille. Wagner kirjoitti sittemmin siit\u00e4, miten h\u00e4nen kehtoaan keinuttivat laitakaupungilta kantautuneet kanuunan laukaukset.<\/p>\n

Wagner oli l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ristiriitainen hahmo, my\u00f6s poliittisesti. Kun helmikuun vallankumouksen aallot vuonna 1848 pyyhkiv\u00e4t yli Euroopan, Wagner nousi yst\u00e4viens\u00e4 Mihail Bakuninin ja Gottfried Semperin kanssa barrikadeille demokraattisten ihanteiden puolesta. Kun Saksa vuonna 1871 yhdistyi, Wagner tapasi Berliiniss\u00e4 rautakansleri Otto von Bismarckin \u2013 ja siit\u00e4 l\u00e4htien s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n nimi liitettiin usein Saksan valtioon, ainakin mielikuvissa. Kun Karl Marx vuonna 1876 pys\u00e4htyi Bayreuthissa, jossa juuri silloin vietettiin ensimm\u00e4isi\u00e4 Wagnerille pyhitettyj\u00e4 oopperajuhlia, h\u00e4n kirjoitti Friedrich Engelsille t\u00f6rm\u00e4nneens\u00e4 \u201dvaltionmusikantin narrijuhliin\u201d. Wagnerin ristiriitaisuutta kuvastaa sekin, ett\u00e4 kun h\u00e4n puhui yleisinhimillisyyden ja universaalisuuden puolesta, el\u00e4inten oikeuksia unohtamatta, h\u00e4n samanaikaisesti esitti jyrkki\u00e4 mielipiteit\u00e4 niin juutalaisista kuin ranskalaisistakin. Wagnerin persoonassa tiivistyi eurooppalainen dilemma, vastakohdat kohtasivat s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ajattelussa.<\/p>\n

\"BRHL_3~2\"<\/a>Nyt, 200 vuotta Wagnerin syntym\u00e4n j\u00e4lkeen, Zum Roten und Wei\u00dfen L\u00f6wen<\/em> on kadonnut ja el\u00e4\u00e4 vain kellastuneina valokuvina. Kun vuosi sitten k\u00e4vin Leipzigiss\u00e4 synnyinkodin osoitteessa Br\u00fchl 3, paikalla oli vain rakennustelineit\u00e4. Aivan kuin ostoskeskus olisi nousemassa vanhan Gasthofin <\/em>paikalle. Aidan takaa erottui juliste, joka yritti vakuuttaa, ett\u00e4 \u201dRichard ist Leipziger\u201d, mutta leipzigilaista h\u00e4nest\u00e4 ei tullut. Pikemminkin Wagner oli levoton nomadi, joka asui Riiassa ja K\u00f6nigsbergiss\u00e4, Lontoossa ja Pariisissa, M\u00fcncheniss\u00e4 ja Bayreuthissa. Kun h\u00e4n vieraili Pietarissa ja Moskovassa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1863, salainen poliisi seurasi vaarallisena pidetyn vallankumouksellisen askeleita. Viimeiset p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 Wagner vietti Venetsiassa, jossa rattaiden kolina ei h\u00e4irinnyt luovaa ty\u00f6t\u00e4. Kansojen taistelun kumun tilalla oli nyt Canal Granden La lugubre gondola.<\/em><\/p>\n

(Alun sitaatti teoksesta Richard Wagner: El\u00e4m\u00e4ni<\/em>. Suomentanut Saila Luoma. Faros, Turku 2002, 13.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Synnyin 22. toukokuuta 1813 Leipzigissa, Br\u00fchliss\u00e4, \u201dPunaisen ja Valkoisen Leijonan\u201d yl\u00e4kerrassa, kolmannessa kerroksessa. Kahden p\u00e4iv\u00e4n kuluttua minut kastettiin Tuomaskirkossa Wilhelm Richardiksi. Is\u00e4ni Friedrich Wagner, joka syntym\u00e4ni aikoihin oli poliisilaitoksen notaari ja odotti nimityst\u00e4 poliisimestarin virkaan, kuoli saman vuoden lokakuussa tuolloin epidemiaksi puhjenneeseen aivokuumeeseen sek\u00e4 sotatilan ja Leipzigin taistelun poliisitoimelle aiheuttamiin tavattomiin rasituksiin. N\u00e4in aloittaa omael\u00e4m\u00e4kertansa […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-939","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/939","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=939"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/939\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=939"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=939"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=939"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}