{"id":94,"date":"2011-04-03T13:10:48","date_gmt":"2011-04-03T10:10:48","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=94"},"modified":"2011-04-03T13:10:48","modified_gmt":"2011-04-03T10:10:48","slug":"kustos-kertoo-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/04\/03\/kustos-kertoo-2\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/elina-larsson.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-212\" title=\"Elina Larsson\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/elina-larsson.jpg?w=200\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/elina-larsson.jpg 700w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/elina-larsson-200x300.jpg 200w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2011\/07\/elina-larsson-683x1024.jpg 683w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/a>Eilen klo 12 v\u00e4itteli Elina Larsson kulttuurihistoriallisella tutkimuksella <em>Kotikuvauksen ideaalisuus Carl Larssonin teoksessa Ett hem (1899)<\/em>. Tilaisuus oli poikkeuksellinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6s ei tapahtunut klassisessa Tauno Nurmela -salissa vaan Sirkkalan kampuksella, Janus-salissa, jossa ei ennen t\u00e4t\u00e4 ole v\u00e4itelty. Nyt voi sanoa: paikka sopi erinomaisesti. V\u00e4ke\u00e4 paikalla oli 32 henke\u00e4, ja tilaisuus alkoi eloisalla lectiolla, jota h\u00f6ystiv\u00e4t Carl Larssonin akvarellit, juuri ne kuvat, jotka ovat v\u00e4it\u00f6skirjassa tulkinnan kohteena. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Susann Vihma Aalto-yliopistosta. L\u00e4hes 500-sivuisessa tutkimuksessa olisi riitt\u00e4nyt keskusteltavaa moneenkin tilaisuuteen. Nyt keskustelu tiivistyi ydinkysymyksiin: mit\u00e4 tarkoitetaan ideaalisuudella tai ihanteellisuudella, mik\u00e4 merkitys Carl Larssonin muovaamalla kodin representaatiolla oli omana aikanaan, miten aineisto kertoo n\u00e4ist\u00e4 ihanteista, millaiset teemat painottuivat Larssonin kotik\u00e4sityksess\u00e4. V\u00e4it\u00f6ksen kiinnostavimpia hetki\u00e4 elettiin tilanteessa, jossa vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 nosti kassistaan esiin prim\u00e4\u00e4ril\u00e4hteen, Carl Larssonin vuonna 1907 julkaiseman teoksen <em>Svenska kvinnan genom seklen<\/em>. Teos tiivist\u00e4\u00e4 historian kymmeneen kuvaan, joista ensimm\u00e4inen edustaa kivikautta, viimeinen taiteilijan omaa aikaa. Ruotsin historian merkitt\u00e4viksi naisiksi Larsson valitsi muun muassa Pyh\u00e4n Birgitan ja Fredrika Bremerin. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa teoksen kautta avautui keskustelu Carl ja Karin Larssonin suhteesta. Itse asiassa <em>Svenska kvinnan genom seklen <\/em>-teoksessa Larsson suhtautuu kielteisesti kysymykseen naisten poliittisista oikeuksista. Mieleen tulee kysymys siit\u00e4, viittaako kommentti siihen, ett\u00e4 it\u00e4isess\u00e4 naapurimaassa vaalilaki oli juuri vuonna 1907 muuttumassa. Ruotsissa naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden vasta vuonna 1920. T\u00e4st\u00e4 teemasta ei v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa laajemmin keskusteltu &#8211; jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6ksen aiheena on kodin representaatio, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n se konkreettinen Lilla Hyttn\u00e4s, jossa Carl ja Karin asuivat ja joissa sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 suhteita neuvoteltiin arjen tasolla.<em><br \/>\n<\/em><\/p>\n<p>Kun vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 lopetti osuutensa, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vastav\u00e4itt\u00e4ji\u00e4 ei ilmaantunut, joten kustos p\u00e4\u00e4tti tilaisuuden klo 14.30.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eilen klo 12 v\u00e4itteli Elina Larsson kulttuurihistoriallisella tutkimuksella Kotikuvauksen ideaalisuus Carl Larssonin teoksessa Ett hem (1899). Tilaisuus oli poikkeuksellinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6s ei tapahtunut klassisessa Tauno Nurmela -salissa vaan Sirkkalan kampuksella, Janus-salissa, jossa ei ennen t\u00e4t\u00e4 ole v\u00e4itelty. Nyt voi sanoa: paikka sopi erinomaisesti. V\u00e4ke\u00e4 paikalla oli 32 henke\u00e4, ja tilaisuus alkoi eloisalla lectiolla, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,163],"class_list":["post-94","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}