{"id":980,"date":"2013-06-28T22:40:41","date_gmt":"2013-06-28T19:40:41","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=980"},"modified":"2013-06-28T22:40:41","modified_gmt":"2013-06-28T19:40:41","slug":"kavelylla-yrjojen-ajan-dublinissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2013\/06\/28\/kavelylla-yrjojen-ajan-dublinissa\/","title":{"rendered":"K\u00e4velyll\u00e4 Yrj\u00f6jen ajan Dublinissa"},"content":{"rendered":"

Toukokuun lopulla kuluvaa vuotta p\u00e4\u00e4sin 1700-luvun historiantutkijan paratiisiin, Irlannin p\u00e4\u00e4kaupunkiin Dubliniin. Matkan keskeisin tarkoitus oli tutustua 1700-luvun englantilaisia aristokraattitytt\u00f6j\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni alkuper\u00e4isaineistoon Irlannin kansalliskirjastossa, mutta ehdin samalla katsella ja ihastella kaupunkia my\u00f6s turistin (ja historiantutkijan) silmin.<\/p>\n

\"Trinity<\/a>

Trinity Collegen vanha kirjasto Long Room.
Kuva: Sami Kummunm\u00e4ki<\/p><\/div>\n

Dublin on hieman kuin Turku. Liffey-joki jakaa kaupungin kahtia pohjoiseen ja etel\u00e4\u00e4n. Joen etel\u00e4puolelle j\u00e4\u00e4 vanha kaupunki ja keskeisimm\u00e4t turistialueet, kun taas pohjoispuoli on enemm\u00e4n ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n ja teollisuuden aluetta. Osien v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4 olevan pient\u00e4 kilpailua ja jotkut paikalliset sanovatkin leikkis\u00e4sti, etteiv\u00e4t k\u00e4y koskaan joen toisella puolella. Vanhan Dublinin ilmett\u00e4 hallitsee 1700-luvun Yrj\u00f6jen aikainen arkkitehtuuri sek\u00e4 Temple Barin, suositun ravintoalueen, l\u00e4nsipuolella kaksi suurta kirkkoa Christ Church ja St Patrcik\u2019s Church. J\u00e4lkimm\u00e4inen on Irlannin vanhin kristitty paikka. T\u00e4ll\u00e4 paikalla Pyh\u00e4 Patrick tiett\u00e4v\u00e4sti kastoi paikallisia asukkaita kristinuskoon. Paikalla on my\u00f6s oma \u201dKupittaan l\u00e4hteens\u00e4\u201d eli St Patrick\u2019s Well.<\/p>\n

Jos ylitt\u00e4\u00e4 joen O\u2019Connell Streeti\u00e4 pitkin ja ohittaa kuuluisan Molly Malonen patsaan,\u00a0 ensimm\u00e4isen\u00e4 vastaan tulevat Trinity Collegen, kuningatar Elizabeth I:n 1500-luvulla protestanttiseksi opintoahjoksi perustetun yliopiston, rakennukset. Yliopistosta ovat aikanaan valmistuneet maan tunnetut kirjailijat kuten Jonathan Swift, Bram Stoker, Oscar Wilde ja Samuel Beckett. Monet collegen nykyisist\u00e4 rakennuksista ovat per\u00e4isin 1700-luvulta tai entistetty sen aikaiseen asuun. Vuonna 1732 avattu vanha kirjasto Long Room on vaikuttavaa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Kirjasto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 200 000 nidett\u00e4 vanhoja teoksia tynnyrikattoisen salin kahdessa kerroksessa. Paikallaan olivat my\u00f6s lukupulpetit, joihin teokset kiinnitettiin, jotteiv\u00e4t oppineet p\u00e4\u00e4sseet niit\u00e4 varastamaan. Alakerrassa sijaitsevat kirjaston suurimmat aarteet, varhaiskeskiaikaiset evankeliumik\u00e4sikirjoitukset Book of Kells, Book of Armagh ja Book of Durrow. Vaikka kirjat olivatkin kauniita ja ovat eritt\u00e4in merkitt\u00e4vi\u00e4 esineit\u00e4, pidin itse enemm\u00e4n kirjastosta.<\/p>\n

Trinitylt\u00e4 matka jatkuu Grafton Streeti\u00e4, vilkasta turistikatua, pitkin ja St. Stephen\u2019s Greenin, kaupungin suurimman puiston, pohjoisp\u00e4\u00e4dyst\u00e4 Kildare Streetille. Katu on nimetty Kildaren jaarlien Fitzgeraldien mukaan. Kyseinen perhe on v\u00e4lillisesti hyvin keskeinen omassa tutkimuksessani. Kildaren 20. jaarli avioitui Emily Lennoxin, Richmondin herttuan tytt\u00e4ren kanssa 1700-luvulla. Emilyll\u00e4 oli nuorempi sisar Sarah, jonka el\u00e4m\u00e4\u00e4n keskityn ty\u00f6ss\u00e4ni. My\u00f6s Sarah asui Irlannissa sisarensa luona j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n orvoksi vuonna 1751. Emily ja h\u00e4nen aviomiehens\u00e4 James saivat Leinsterin herttuan ja herttuattaren arvon vuonna 1771. Kildare Streetin varrella sijaitsee heid\u00e4n kaupunkitalonsa Leinster House, jossa Irlannin parlamentti nykyisin kokoontuu. Leinster Housen molemmin puolin l\u00f6ytyv\u00e4t kansallismuseo ja kansalliskirjasto.<\/p>\n

\"Dublinin<\/a>

Dublinin kuvatuin Yrj\u00f6jen aikainen ovi Merrion Squarella.
Kuva: Sami Kummunm\u00e4ki<\/p><\/div>\n

Kun k\u00e4\u00e4ntyy Kildare Streetilt\u00e4 oikealle l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Nassaun Streetin it\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4 Merrion Squaren puiston ja aukion. Alueen talot edustavat Yrj\u00f6jen ajan arkkitehtuuria ja ne, ja erityisesti ovet, koristavat lukuisia postikortteja. Alueelta l\u00f6ytyy sek\u00e4 1700-luvun kaupunkiasumisesta kertova museo (No. Twenty Nine) ett\u00e4 kirjailija Oscar Wilden koti. Itse herra Wilden voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 loikoilemasta pastaan muodossa Merrion Squaren puistosta.<\/p>\n

Menneisyys on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 Dublinin kaduilla. Sen voi n\u00e4hd\u00e4 lukuisista rakennuksista ja muistomerkeist\u00e4, luodinrei\u2019ist\u00e4 General Post Officen sein\u00e4ss\u00e4 muistuttamassa vuoden 1916 kapinasta sek\u00e4 lukuisista Irlannin historiaa k\u00e4sittelevist\u00e4 teoksista kirjakauppojen hyllyill\u00e4. Katukuvassa yhdistyy sek\u00e4 irlantilaisten raskas menneisyys ett\u00e4 brittihallinnon j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t loistorakennukset. Kapinahenke\u00e4 oli j\u00e4lleen ilmassa, kun toukokuisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2013 kuljin samaisen keskuspostin ohi seuraten mielenosoittajien joukkoa, jotka vastustivat meneill\u00e4\u00e4n olevaa lakiuudistusta aborttilaista, joka mahdollistaisi abortin siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 raskaus uhkaisi \u00e4idin henke\u00e4. Vaikka en miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ollut heid\u00e4n kanssaan samaa mielt\u00e4, n\u00e4in tilanteessa menneisyyden jatkumon. Onnekseni en ehtinyt j\u00e4\u00e4d\u00e4 todistamaan noin viikkoa my\u00f6hemmin pidetty\u00e4 suurmielenosoitusta samasta aiheesta.<\/p>\n

Irlanti on onnistunut kaupallistamaan kulttuuriperint\u00f6ns\u00e4 tehokkaasti. Kelttiaiheisia tuotteita, k\u00e4sit\u00f6it\u00e4, musiikkia, mennink\u00e4isi\u00e4 ja kolmiapiloita l\u00f6ytyy jokaisesta kadunkulmasta. Suomalaisesta t\u00e4m\u00e4 voi tuntua liiallisuuksiin menolta. Ehk\u00e4 kaikki juontuu pitk\u00e4st\u00e4 brittihallinnosta, oikea irlantilaisuus halutaan nostaa kaikin tavoin esille. T\u00e4m\u00e4n voi katsoa n\u00e4kyv\u00e4n my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 Irlannissa on pitk\u00e4lti siirrytty kahvitteluun teen juonnin sijasta. Teet\u00e4 toki saa, mutta kahvit ovat etusijalla. Perinteist\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4teet\u00e4 saa hienoimmista hotelleista. On tunnustettava, ett\u00e4 sorruin viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n brittil\u00e4isyyden instituutioon ja nautin iltap\u00e4iv\u00e4nteen voileipineen ja kakkuineen hotellin oleskelusalissa, jota koristivat valtava marmoritakka ja kristallikruunu.<\/p>\n

\u2012 Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki \u2012<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toukokuun lopulla kuluvaa vuotta p\u00e4\u00e4sin 1700-luvun historiantutkijan paratiisiin, Irlannin p\u00e4\u00e4kaupunkiin Dubliniin. Matkan keskeisin tarkoitus oli tutustua 1700-luvun englantilaisia aristokraattitytt\u00f6j\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni alkuper\u00e4isaineistoon Irlannin kansalliskirjastossa, mutta ehdin samalla katsella ja ihastella kaupunkia my\u00f6s turistin (ja historiantutkijan) silmin. Dublin on hieman kuin Turku. Liffey-joki jakaa kaupungin kahtia pohjoiseen ja etel\u00e4\u00e4n. Joen etel\u00e4puolelle j\u00e4\u00e4 vanha kaupunki ja keskeisimm\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[],"class_list":["post-980","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=980"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/980\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}