{"id":1359,"date":"2020-12-14T13:39:38","date_gmt":"2020-12-14T13:39:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/?p=1359"},"modified":"2021-03-04T13:10:48","modified_gmt":"2021-03-04T13:10:48","slug":"arkipaivan-utopioita-tutkimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/2020\/12\/14\/arkipaivan-utopioita-tutkimassa\/","title":{"rendered":"Arkip\u00e4iv\u00e4n utopioita tutkimassa"},"content":{"rendered":"\n

Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet (POLIMA) on monitieteinen hanke, joka tarkastelee sit\u00e4, kuinka maailma voisi j\u00e4rjesty\u00e4 toisin. POLIMAlla on useita kunnianhimoisia tavoitteita. Pyrkimyksen\u00e4 on tuottaa ideoita ja n\u00e4kemyksi\u00e4 toisenlaisista yhteiskuntaj\u00e4rjestelmist\u00e4, saada erilaisten ihmisryhmien \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuuluviin sek\u00e4 purkaa hierarkioita. Hankkeessa suhtaudutaan my\u00f6s kriittisesti perinteisiin tapoihin harjoittaa tiedett\u00e4 ja my\u00f6s pedagogiikka on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. POLIMAssa ovat mukana sen johtaja, sosiologian professori Suvi Salmenniemi<\/strong>, yliopistonlehtori Hanna Yl\u00f6stalo<\/strong> sek\u00e4 erikoistutkijat Inna Perheentupa<\/strong>, Pilvi Porkola<\/strong> ja Harley Bergroth<\/strong>. Heid\u00e4n puheessaan POLIMAsta korostuvat yhteisty\u00f6, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys, avoimuus, innostus ja toivo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
POLIMA-hankkeen tutkijat Pilvi Porkola (vas.), Inna Perheentupa, Hanna Yl\u00f6stalo, Suvi Salmenniemi ja Harley Bergroth (oik.). Kuva: Erja Hyyti\u00e4inen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

M<\/strong>it\u00e4 poliittinen mielikuvitus oikeastaan tarkoittaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

POLIMAn yhten\u00e4 tavoitteena on virkist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista poliittista mielikuvitusta. Hankkeen tutkijat kertovat, ett\u00e4 k\u00e4sitteell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tarttumaan ilmi\u00f6\u00f6n, jossa toisaalta ollaan tilanteessa, ett\u00e4 on vaikea kuvitella muunlaista maailmaa kuin nykyinen. Ei ole visioita siit\u00e4, mihin suuntaan voisimme menn\u00e4. Asian toinen puoli taas on se, ett\u00e4 olemme jatkuvasti todella isojen haasteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Meit\u00e4 koettelevat esimerkiksi ilmastokriisi ja demokratian kriisi. N\u00e4m\u00e4 ovat kysymyksi\u00e4, jotka pakottavat pohtimaan ja tulevaisuudessa my\u00f6s toteuttamaan toisenlaisia yhteiskuntamalleja.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Poliittisen mielikuvituksen k\u00e4sitteell\u00e4 voidaan ik\u00e4\u00e4n kuin tarttua t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen kuvitella jotain toisenlaista, Salmenniemi kertoo. H\u00e4n kuvailee kuinka ihmiset jo nyt pyrkiv\u00e4t arjessaan tekem\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista muutosta ja laittamaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n toisenlaisia maailmoja.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Meit\u00e4 kiinnostaa se mink\u00e4laisia maailmoja, kuvittelun k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 erilaisilla ihmisryhmill\u00e4 on. Ajattelemme n\u00e4it\u00e4 t\u00e4llaisina arkip\u00e4iv\u00e4n utopioina, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n\n\n\n

Bergroth lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liittyy vahvasti my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyyteen.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ei ajatella sit\u00e4 mielikuvitusta tai uuden kuvittelua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kritiikkin\u00e4 jotain olemassa olevaa vastaan, vaan se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toisintekemist\u00e4. Esimerkiksi t\u00e4llaisia yhteis\u00f6j\u00e4, jotka toiminnassaan jo toimii jotenkin toisella tavalla eik\u00e4 tuhlaa energiaa siihen, ett\u00e4 kritisoidaan vain kovasti ilman mit\u00e4\u00e4n ratkaisumalleja, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Haluamme my\u00f6s haastaa sellaisen politiikan k\u00e4sitteen, jossa politiikka on vain kabineteissa vaikuttamista. Politiikka voi olla ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, arkista toimintaa, Yl\u00f6stalo kuvailee.<\/p>\n\n\n\n

Monitieteinen ja monipuolinen hanke<\/strong><\/p>\n\n\n\n

POLIMAssa on yht\u00e4 aikaa l\u00e4sn\u00e4 tutkimuksellisia, yhteiskunnallisia ja pedagogisia tavoitteita. Yhten\u00e4 hankkeen vahvuutena onkin sen monitieteisyys ja pyrkimys erilaiseen tiedon tuottamiseen. Hankkeessa yhdistet\u00e4\u00e4n esimerkiksi taiteellista ja etnografista tutkimusta sek\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n virkist\u00e4m\u00e4\u00e4n sosiologista mielikuvitusta. Hankkeen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys n\u00e4kyy my\u00f6s sen pedagogisissa pyrkimyksiss\u00e4 tuoda projektia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Suunnitteilla on opintojakso sosiologian opintoihin syksyll\u00e4 2021. Kyseess\u00e4 on kokeellinen opintojakso, jossa pyrit\u00e4\u00e4n avaamaan kuvittelutilaa sosiologeille.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Esimerkiksi sorrettujen pedagogiikassa on ajatus, ett\u00e4 tietoa tuotetaan opetustilanteessa yhteistoiminnallisesti. Eik\u00e4 sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 opettaja opettaa tietoa vaan, ett\u00e4 sit\u00e4 tuotetaan yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tietok\u00e4sitys n\u00e4kyy n\u00e4iss\u00e4 kaikissa hankkeen menetelmiss\u00e4, opetuksessa, toimintatavoissa ja tavoitteissa, Yl\u00f6stalo kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Erilaisten ihmisryhmien \u00e4\u00e4net kuuluviin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Demokraattisessa osallistumisessa keskeist\u00e4 on ajatus kaikkien mahdollisuudesta tulla kuulluiksi. Yhten\u00e4 hankkeen tavoitteena on erilaisten ihmisryhmien \u00e4\u00e4nten saaminen kuuluviin. POLIMAssa tutkitaan utopioita arjessa, aktivismissa, taiteessa ja mediassa. Hankkeessa halutaan tuoda esille, ett\u00e4 paremman maailman tekeminen ei ole vain tietyn yhteiskuntaluokan tai ihmisryhm\u00e4n etuoikeus. Tarkoituksena on tuoda esille niit\u00e4 tapoja, joilla ihmiset pyrkiv\u00e4t rakentamaan kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. Tutkimuksessakin prosessi on usein yksisuuntainen, jolloin tutkija tuottaa tietoa ja ajatellaan, ett\u00e4 tutkittavan \u00e4\u00e4ni tulee n\u00e4in kuulluksi. T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa tietoa pyrit\u00e4\u00e4n kuitenkin oikeasti tuottamaan yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 kaikki on kirjoitettu aika yhteiseksi. Haluamme osittain purkaa sit\u00e4 hierarkkista asetelmaa, joka tutkijalla ja tutkijoiden v\u00e4lill\u00e4kin saattaa olla. Me tehd\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon yhdess\u00e4 jo aineistonkeruuvaiheesta l\u00e4htien, Perheentupa kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Vanhojen tapojen kritiikki\u00e4 ja uuden oppimista<\/strong><\/p>\n\n\n\n

POLIMAn kriittinen katse kohdistuu my\u00f6s tieteen perinteisiin tiedon tuottamisen tapoihin.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tutkimus- ja tiedepolitiikka kannustavat sellaisiin ennakoituihin polkuihin miten projektit toteutetaan ja mit\u00e4 tutkitaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkimuseettisesti ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tieteen uudistumisen kannalta pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kentt\u00e4\u00e4 avoinna, Salmenniemi kertoo.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Aidosti uuden tiedon tuottaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sen mahdollisuuden ettei se aina onnistu ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen, ett\u00e4 sit\u00e4 ei viel\u00e4 tiedet\u00e4 mit\u00e4 se on, Yl\u00f6stalo jatkaa. Salmenniemen mukaan juuri t\u00e4m\u00e4 \u201dtekee t\u00e4st\u00e4 kaikesta todella inspiroivaa ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tutkijat kokevatkin hankkeen avoimuuden ja mahdollisuudet uuden oppimiseen antoisaksi ja inspiroivaksi. He kuvailevat sit\u00e4 my\u00f6s mahdollisuudeksi heille itselleen ammatilliseen oppimiseen ja my\u00f6s hierarkioiden purkamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hauskaa on se, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkea t\u00e4ss\u00e4 oppii. Ei ole itseasiassa olemassa sellaista valmista mallia. Koko ajan kehitet\u00e4\u00e4n ja kokeillaan ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja opitaan toisiltamme. Koen, ett\u00e4 se on antoisaa, Porkola kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijat toivovat my\u00f6s tutkittavien hy\u00f6tyv\u00e4n tutkimukseen osallistumisesta ja kenties saavan siit\u00e4 virikkeit\u00e4 itselleen.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kuvittelemisen mahdollistaminen erilaisille ihmisryhmille voi jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n olla todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 sellaisia paikkoja ei ole niin paljon miss\u00e4 me yhdess\u00e4 voidaan kuvitella niit\u00e4 toisenlaisia maailmoja tai yritt\u00e4\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 sen \u00e4\u00e4rell\u00e4, ett\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 maailma voisi rakentua toisin, Salmenniemi sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Toivon l\u00e4hettil\u00e4s<\/strong><\/p>\n\n\n\n

POLIMA voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s toivon l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4. El\u00e4mme ep\u00e4varmuuden ajassa maailmassa, jossa erilaiset katastrofit ovat jatkuvasti uhkana.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Paljon puhutaan siit\u00e4, ett\u00e4 etenkin t\u00e4ss\u00e4 nyky-yhteiskunnassa poliittinen mielikuvitus on jotenkin kuollut. J\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ei ole mahdollisuuksia tehd\u00e4 oikein mit\u00e4\u00e4n merkityksellist\u00e4. Toisaalta on kuitenkin niin paljon kaikenlaista liikehdint\u00e4\u00e4 ja pohdintaa vaihtoehdoista. Niihin me haluamme p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni ja my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 niit\u00e4, Bergroth kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijat sanovat, ett\u00e4 perinteisen intohimottoman ja utopiattoman politiikkakuvan rinnalla on mahtavaa n\u00e4hd\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n utopioita, jotka ovat jo toteutuneet.<\/p>\n\n\n\n

Kenties t\u00e4m\u00e4 hanke inspiroi meit\u00e4 muitakin siihen, ett\u00e4 joskus on hyv\u00e4 ajatella toisin ja toivoa paremmasta maailmasta on.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Mari Karvinen. Karvinen on kirjoittanut tekstin osana sosiologian harjoitteluaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet (POLIMA) on monitieteinen hanke, joka tarkastelee sit\u00e4, kuinka maailma voisi j\u00e4rjesty\u00e4 toisin. POLIMAlla on useita kunnianhimoisia tavoitteita. Pyrkimyksen\u00e4 on tuottaa ideoita ja n\u00e4kemyksi\u00e4 toisenlaisista yhteiskuntaj\u00e4rjestelmist\u00e4, saada erilaisten ihmisryhmien \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuuluviin sek\u00e4 purkaa hierarkioita. Hankkeessa suhtaudutaan my\u00f6s kriittisesti perinteisiin tapoihin harjoittaa tiedett\u00e4 ja my\u00f6s pedagogiikka on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. POLIMAssa ovat mukana sen […]<\/p>\n","protected":false},"author":12707,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1359","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12707"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1359"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1539,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1359\/revisions\/1539"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}