{"id":1938,"date":"2021-05-06T15:09:24","date_gmt":"2021-05-06T15:09:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/?p=1938"},"modified":"2021-05-06T15:10:12","modified_gmt":"2021-05-06T15:10:12","slug":"nuorten-tutkijoiden-iltapaiva-saara-sarman-ja-carol-kiriakoksen-vinkit-jaksamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/2021\/05\/06\/nuorten-tutkijoiden-iltapaiva-saara-sarman-ja-carol-kiriakoksen-vinkit-jaksamiseen\/","title":{"rendered":"Nuorten tutkijoiden iltap\u00e4iv\u00e4: Saara S\u00e4rm\u00e4n ja Carol Kiriakoksen vinkit jaksamiseen"},"content":{"rendered":"\n<p>KULTVAn ja LaWen maaliskuinen iltap\u00e4iv\u00e4 nuorille tutkijoille ker\u00e4si yli satap\u00e4isen virtuaalisen osallistujajoukon. Toista vuotta j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n nuorten tutkijoiden iltap\u00e4iv\u00e4n teemana oli t\u00e4n\u00e4 vuonna jaksaminen ja yhteis\u00f6llisyys pandemian aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 postauksessa kokoamme iltap\u00e4iv\u00e4n annin. Miten tilaisuuden puhujat, tohtori Saara S\u00e4rm\u00e4n ja tohtori Carol Kiriakos, ev\u00e4stiv\u00e4t kilpailullisen akateemisen kulttuurin kanssa painiskelevia nuoria tutkijoita?<\/p>\n\n\n\n<p>Taiteilija, aktivisti, feministi ja tutkija Saara S\u00e4rm\u00e4 toi puheenvuorossaan esiin, ett\u00e4 kiirett\u00e4, rajattomia ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4, mittavia julkaisuluetteloita ja jopa burnouteja glorifioiva akateeminen ty\u00f6kulttuuri tuntuu vaativan superihmisyytt\u00e4, johon vain harva pystyy. Rahoituksen rakenteiden ja jatkuvan kilpailun sis\u00e4\u00e4nrakennettuina lieveilmi\u00f6in\u00e4 on tutkijoiden kokema riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunne ja jaksamisen haasteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Puheenvuorossaan S\u00e4rm\u00e4 totesi, ett\u00e4 nuorten ja muiden tutkijoiden laajamittaiset jaksamisen ongelmat ovatkin yliopistoinstituution h\u00e4pe\u00e4 \u2013 yksil\u00f6tasolla jaksamisen ehtymist\u00e4 ei tarvitse h\u00e4vet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4rm\u00e4 puhui monista tutkijuuteen ja tutkijoihin kohdistuvista vaatimuksista: t\u00e4ytyisi tehd\u00e4 korkeatasoista teoreettista tutkimusta, tieteen popularisointia ja vaikuttamisty\u00f6t\u00e4. Samalla kaikessa t\u00e4ysill\u00e4 mukana oleminen vaikuttaa kuitenkin edellytt\u00e4v\u00e4n jatkuvaa ty\u00f6skentely\u00e4 yli sadan prosentin teholla. S\u00e4rm\u00e4 kysyi kriittisesti, onko superihmisyyden vaatiminen tiedontuotannon etu vai voisiko annettavaa olla my\u00f6s niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t yll\u00e4 jatkuviin supersuorituksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4rm\u00e4 on tutkijanuransa aikana tutkinut meemej\u00e4 ja maailmanpolitiikkaa ja kertoi, ett\u00e4 on itse oppinut tunnistamaan jaksamisen rajoja erehdyksen kautta. Nuorille tutkijoille h\u00e4n antoi muun muassa seuraavat vinkit:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\" type=\"1\"><li>Tee ty\u00f6t ty\u00f6aikojen puitteissa ja j\u00e4t\u00e4 loput tekem\u00e4tt\u00e4 \u2013 normaali ty\u00f6aika riitt\u00e4\u00e4. Pid\u00e4 huolta my\u00f6s lomista.<\/li><li>Pid\u00e4 huolta palautumisesta. Palautuminen ei kuitenkaan vaadi t\u00e4ytt\u00e4 lepoa, vaan itse\u00e4 virkist\u00e4vien asioiden tekemist\u00e4; S\u00e4rm\u00e4 itse kertoi virkist\u00e4ytyv\u00e4ns\u00e4 esimerkiksi kulttuurin, taiden\u00e4yttelyn ja lukupiirien parissa.<\/li><li>Muodosta vertaistukiryhmi\u00e4! Korona-aikana kokeile esimerkiksi virtuaalisia ty\u00f6skentelytreffej\u00e4 tai muodosta oma muutaman hengen \u201dkoronakupla\u201d, jonka kesken voitte tavata toisianne.<\/li><li>Megalomaanisten tavoitteiden sijaan aseta pieni\u00e4 tavoitteita jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle ja rajaa n\u00e4in ty\u00f6aikaa ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00e4 editoida vaikkapa kolme kappaletta, tai kirjoittaa kaksi pomodoroa eli kahdenkymmenenviiden minuutin ty\u00f6skentelyjaksoa. Tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4t ja sanam\u00e4\u00e4r\u00e4t voivat my\u00f6s toimia tavoitteina.<\/li><li>Ota seurantaan p\u00f6tk\u00f6ttelymeemit. S\u00e4rm\u00e4 vinkkasi esimerkiksi Instagramin meemitilit @humppatepi ja @kaikkipaskaksi<\/li><\/ol>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" width=\"973\" height=\"1024\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-973x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1941 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-973x1024.jpg 973w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-285x300.jpg 285w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-768x808.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-1460x1536.jpg 1460w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-700x736.jpg 700w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-410x431.jpg 410w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-100x105.jpg 100w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920-275x289.jpg 275w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/05\/supergirl-1801646_1920.jpg 1825w\" data-sizes=\"(max-width: 973px) 100vw, 973px\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 973px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 973\/1024;\" \/><figcaption><em>Saara S\u00e4rm\u00e4 pohti puheenvuorossaan, ett\u00e4 yliopistollinen ty\u00f6kulttuuri tuntuu toisinaan vaativan superihmisen kykyj\u00e4. Kuva: Erika Wittlieb \/ Pixabay.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kiriakoksen puheenvuoro pohti niin ik\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten omaa ja samalla toistemme jaksamista voisi tukea. Puheenvuorossaan Kiriakos pohti kysymyst\u00e4 etenkin kirjoittamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Miten voi kirjoittaa omilla ehdoilla ja ottaa kirjoittamisen takaisin itselle?<\/p>\n\n\n\n<p>Uransa aikana Kiriakos on perehtynyt akateemisen kirjoittamisen pedagogiikkaan ja kirjoittanut yhdess\u00e4 Kimmo Svinhufvudin kanssa v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden suosiman kirjoitusoppaan <em>Tohtoritakuu<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Puheenvuorossaan Kiriakos esitti, ett\u00e4 akateeminen kirjoittaminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n usein kapeasti ainoastaan julkaisuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n, valmiin tekstin tuottamisena. Kiriakos sit\u00e4 vastoin korosti laajaa k\u00e4sityst\u00e4 kirjoittamisesta prosessina. H\u00e4n esitti, ett\u00e4 ajattelun kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kirjoittaa my\u00f6s vain itse\u00e4\u00e4n varten ja sellaista teksti\u00e4, jota ei tarvitse n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille. Kiriakos puhuikin kirjoittamisesta sanojen tuottamisena ja sit\u00e4 kautta ajattelemisena, ei vain fiksuina lauseina, joissa on l\u00e4hdeviitteet.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8211; Hyv\u00e4t tekstit syntyv\u00e4t sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 tekstej\u00e4 ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n paperilla, eiv\u00e4t niin, ett\u00e4 ajatellaan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 jotain ja sitten vain kirjoitetaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoitusvalmentaja Joan Bolkeria siteeraten Kiriakos totesi, ett\u00e4 kirjoittaessa ensin sotketaan, sitten siivotaan. Kirjoittajasta riippuen joskus joko sotkemis- tai siivoamisvaihe saattaa painottua: siivoajat pyrkiv\u00e4t kirjoittamaan kerralla valmista teksti\u00e4 ja ajatusprosessiin kuuluva vapaampi kirjoittamisen vaihe j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle; sotkijat sen sijaan saattavat ideoida hyvinkin vapaasti ja luovasti, mutta lykk\u00e4\u00e4v\u00e4t viimeistellyn tekstin kirjoittamista. Molempiin taipumuksiin liittyy omat haasteensa. Siivoajilla teksti voi tulla valmiin n\u00e4k\u00f6iseksi, mutta ajatusprosessi j\u00e4\u00e4 kesken. Sotkijat taas voivat k\u00e4rsi\u00e4 uskomuksesta, ett\u00e4 muut tuottavat valmista teksti\u00e4 ja itse vain kompuroi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kiriakoksen nuorille tutkijoille suuntaamat vinkit jaksamista tukevaan kirjoittamiseen korostivatkin ajatusta kirjoittamisesta prosessina, johon kuuluu tasapainoisesti sotkemista ja siivoamista, sek\u00e4 toimivien kirjoitusrutiinien luomista. Kiriakoksen puheenvuoro sis\u00e4lsi esimerkiksi seuraavat vinkit.<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\" type=\"1\"><li>Luo kirjoitusrutiini, esimerkiksi kirjoittaminen aamulla ensimm\u00e4iseksi. Kun luo rutiinit t\u00e4rkeille asioille, kuten kirjoittamiselle, luo tilaa jollekin, mik\u00e4 on arvokasta ja mist\u00e4 saa voimaa.<\/li><li>Ota vapaan kirjoittamisen harjoitus osaksi kirjoitusty\u00f6t\u00e4si. Vapaa kirjoittaminen auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n k\u00e4yntiin, helpottaa kirjoittamiseen liittyvi\u00e4 jumeja ja tukee kirjoitusrutiinia.<\/li><li>Tunnista omaan kirjoittamiseen liittyv\u00e4t (haitalliset) uskomuksesi. Jos uskomuksesi kirjoittamisesta ovat j\u00e4ykki\u00e4, kirjoittaminen k\u00e4rsii. Uskomuksia voi muuttaa, mutta ne pit\u00e4\u00e4 ensin tunnistaa.<\/li><li>Hanki vertaistukea ja ole tukena muille! Perusta kirjoitusryhm\u00e4 tai sovi tutun kanssa kirjoituskumppanista.<\/li><li>Muista, ett\u00e4 kirjoitusrutiinin my\u00f6t\u00e4 vapautuu tilaa my\u00f6s kaikelle muulle, mik\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: kun rutiinille on varattu oma aikansa, tulee my\u00f6s aika, jota ei tarvitse sen kummemmin aikatauluttaa.<\/li><\/ol>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden vinkkien my\u00f6t\u00e4 KULTVA ja LaWe kiitt\u00e4v\u00e4t tapahtuman osallistujia sek\u00e4 Saara S\u00e4rm\u00e4\u00e4 ja Carol Kiriakosta t\u00e4rkeist\u00e4 ja painavista puheenvuoroista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>KULTVAn ja LaWen maaliskuinen iltap\u00e4iv\u00e4 nuorille tutkijoille ker\u00e4si yli satap\u00e4isen virtuaalisen osallistujajoukon. Toista vuotta j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n nuorten tutkijoiden iltap\u00e4iv\u00e4n teemana oli t\u00e4n\u00e4 vuonna jaksaminen ja yhteis\u00f6llisyys pandemian aikana. T\u00e4ss\u00e4 postauksessa kokoamme iltap\u00e4iv\u00e4n annin. Miten tilaisuuden puhujat, tohtori Saara S\u00e4rm\u00e4n ja tohtori Carol Kiriakos, ev\u00e4stiv\u00e4t kilpailullisen akateemisen kulttuurin kanssa painiskelevia nuoria tutkijoita? Taiteilija, aktivisti, feministi ja tutkija [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3990,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1938","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1938","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3990"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1938"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1938\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1950,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1938\/revisions\/1950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1938"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1938"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1938"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}