{"id":2232,"date":"2021-11-05T12:33:31","date_gmt":"2021-11-05T12:33:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/?p=2232"},"modified":"2021-11-05T12:33:33","modified_gmt":"2021-11-05T12:33:33","slug":"saana-raittila-salo-elina-laine-ja-satu-ranta-tyrkko-esittelivat-toimijuuden-dekolonisaation-ja-ymparistokriisien-nakokulmaa-globaalissa-sosiaalityossa-ja-hoivassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/2021\/11\/05\/saana-raittila-salo-elina-laine-ja-satu-ranta-tyrkko-esittelivat-toimijuuden-dekolonisaation-ja-ymparistokriisien-nakokulmaa-globaalissa-sosiaalityossa-ja-hoivassa\/","title":{"rendered":"Saana Raittila-Salo, Elina Laine ja Satu Ranta-Tyrkk\u00f6 esitteliv\u00e4t toimijuuden, dekolonisaation ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisien n\u00e4k\u00f6kulmaa globaalissa sosiaality\u00f6ss\u00e4 ja hoivassa"},"content":{"rendered":"\n<p>KULTVAn lokakuun teemaseminaarissa syvennyttiin globaalin sosiaality\u00f6n ja hoivan kysymyksiin. Kuuntelemassa oli erityisesti sosiaality\u00f6n opiskelijoita ja sosiaalitieteiden laitoksen henkil\u00f6kuntaa. Tohtorikoulutettavat Elina Laine Turun yliopistosta ja Saana Raittila-Salo Helsingin yliopistosta esitteliv\u00e4t yhdess\u00e4 omat v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksensa, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t hoivaa ja sosiaality\u00f6t\u00e4 Afrikassa. He vastasivat kysymyksiin esimerkiksi siit\u00e4, miksi sosiaality\u00f6n dekolonisaatio, eli l\u00e4nsimaisen n\u00e4k\u00f6kulman purkaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja mill\u00e4 tavalla toimijuuden k\u00e4site kietoutuu hoivan kysymyksiin. Seminaarin toisessa osassa puhujana toimi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yliopistonlehtori ja dosentti Satu Ranta-Tyrkk\u00f6, joka k\u00e4sitteli ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisien tuomista globaaleista haasteista hoivaan.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img decoding=\"async\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-1024x867.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2238 lazyload\" width=\"479\" height=\"406\" data-srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-1024x867.jpeg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-300x254.jpeg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-768x650.jpeg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-700x592.jpeg 700w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-410x347.jpeg 410w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-100x85.jpeg 100w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1-275x233.jpeg 275w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Saara_Elina-1.jpeg 1197w\" data-sizes=\"(max-width: 479px) 100vw, 479px\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 479px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 479\/406;\" \/><figcaption><em>Saana Raittila-Salo ja Elina Laine esitteliv\u00e4t omat aiheensa yhdess\u00e4 tavalla, jossa aiheet keskustelivat kesken\u00e4\u00e4n. Kuva: Nea Laitinen<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Elina Laine tutustutti kuuntelijat v\u00e4it\u00f6skirjaansa, joka tarkastelee sukupuolen merkityst\u00e4 ekososiaalisessa sosiaality\u00f6ss\u00e4 Tansaniassa. Tutkimukseensa pohjautuen h\u00e4n esitteli sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden tulkintoja tansanialaisten tytt\u00f6jen toimijuudesta. Saana Raittila-Salo esitteli omaa v\u00e4it\u00f6skirjaansa, jossa h\u00e4n tutkii muistisairaiden ihmisten ep\u00e4virallinen hoiva Etel\u00e4-Afrikan maaseudulla. Virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 oli esitysten keskusteleva ote: Raittila-Salo ja Laine asettivat tutkimusaiheensa keskustelemaan kesken\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 syntyi mielenkiintoista pohdintaa yhtym\u00e4kohdista. Sek\u00e4 Laineen ett\u00e4 Raittila-Salon v\u00e4it\u00f6skirjoissa esiintyi k\u00e4site toimijuudesta yhdistettyn\u00e4 intersektionaalisuuteen, joka sitoi aiheet kauniisti yhteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Raittila-Salon v\u00e4it\u00f6skirja on sosiaalinen verkostoanalyysi, jossa tutkimusaiheena on sosiaalisten suhteiden neuvottelut. Kohteena on siis ne kontekstit, narratiivit, moninaiset ihmissuhteet ja niiden verkostojen laatu, joissa sosiaalisia suhteita k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n. Tutkimuksessa toimijuutta tarkasteltiin verkostotoimijuuden k\u00e4sitteen kautta: kuka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 hoivasta ja ketk\u00e4 tekev\u00e4t hoivaty\u00f6t\u00e4. Intersektionaalisesti muistisairaan hoiva Etel\u00e4-Afrikassa yhdistyy muun muassa pakolaisuuteen, k\u00f6yhyyteen ja vanhuusv\u00e4est\u00f6n terveysongelmiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Laineen v\u00e4it\u00f6skirjassa painottui sosiaality\u00f6n dekolonisaation t\u00e4rkeys. Sosiaality\u00f6ss\u00e4 l\u00e4nsimainen n\u00e4k\u00f6kulma sosiaality\u00f6h\u00f6n on my\u00f6s globaalisti l\u00e4pitunkeva. Sosiaality\u00f6n dekolonisaatio edesauttaisi kulttuurin ja ymp\u00e4rist\u00f6n arvojen huomioimista globaalissa sosiaality\u00f6ss\u00e4. Globaalissa sosiaality\u00f6ss\u00e4 tytt\u00f6jen ruumiillisuus ja reproduktio ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tansanian kolonialistisen historian ja sukupuolittunutta hoivaa vahvistavien rakenteiden vuoksi tyt\u00f6t ottavat vastuuta yksityisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jo varhaisesta i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Tytt\u00f6jen yksityisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varhainen \u00e4itiys on keskeinen toimijuuden paikka, ja intersektionaalisesti tytt\u00f6jen toimijuus rakentuu suhteessa ik\u00e4\u00e4n, sukupuoleen ja sosiaaliseen asemaan.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img decoding=\"async\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-1024x837.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2241 lazyload\" width=\"513\" height=\"419\" data-srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-1024x837.jpeg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-300x245.jpeg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-768x628.jpeg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-700x572.jpeg 700w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-410x335.jpeg 410w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-100x82.jpeg 100w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu-275x225.jpeg 275w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-content\/uploads\/sites\/141\/2021\/11\/Satu.jpeg 1193w\" data-sizes=\"(max-width: 513px) 100vw, 513px\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 513px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 513\/419;\" \/><figcaption><em>Satu Ranta-Tyrkk\u00f6 per\u00e4\u00e4nkuulutti ihmisten vastuuta ja ymm\u00e4rryst\u00e4 ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6kriiseiss\u00e4 ja toivoi ihmisten kehitt\u00e4v\u00e4n kauaskatseisempaa empatiaa. Kuva: Nea Laitinen<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Satu Ranta-Tyrk\u00f6n puheenvuoron otsikko oli Ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisi hoivan haastajana. Ihmiskeskeinen n\u00e4kemys ja kapitalistinen j\u00e4rjestelm\u00e4 toimivat keskeisin\u00e4 kriisien edist\u00e4jin\u00e4. Kriisit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t eriarvoisuutta ja haavoittuvuutta, ja muuttuvilla olosuhteilla on vakavia vaikutuksia hoivaan muun muassa ilman laadun, luonnonkatastrofien ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4riolojen muutosten seurauksena. H\u00e4n esittikin erinomaisen kysymyksen, joka tiivist\u00e4\u00e4 aiheen tehokkaasti: vaalimmeko el\u00e4m\u00e4\u00e4 vai el\u00e4m\u00e4ntapaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Ranta-Tyrk\u00f6n puheenvuorossa oli vahvoja yhteyksi\u00e4 Turun yliopiston Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet \u2013hankkeeseen, jossa niin ik\u00e4\u00e4n pohditaan ja kuvitellaan uudenlaisia el\u00e4m\u00e4nmuotoja ja tapoja el\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mmin. Yhtym\u00e4kohtana Polima-hankkeen kanssa oli my\u00f6s toivon teema: toimiaksemme tulee uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Tulee pysty\u00e4 kuvittelemaan maailma, jota ei luonnehdi ihmiskeskeisyys ja taloudellinen p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen, vaan tulisi kehitt\u00e4\u00e4 kauaskatseista my\u00f6t\u00e4tuntoa, kunnioittaa luontoyhteytt\u00e4 ja tiedostaa valintojen seuraukset. Kuitenkin tavoiteltavan yhteiskunnan tulee olla kest\u00e4v\u00e4 ja ihmisen el\u00e4m\u00e4 yhteiskunnassa el\u00e4misen arvoista.<\/p>\n\n\n\n<p>[Nea Laitinen on kirjoittanut tekstin osana harjoitteluaan sosiologian oppiaineessa syksyll\u00e4 2021.]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>KULTVAn lokakuun teemaseminaarissa syvennyttiin globaalin sosiaality\u00f6n ja hoivan kysymyksiin. Kuuntelemassa oli erityisesti sosiaality\u00f6n opiskelijoita ja sosiaalitieteiden laitoksen henkil\u00f6kuntaa. Tohtorikoulutettavat Elina Laine Turun yliopistosta ja Saana Raittila-Salo Helsingin yliopistosta esitteliv\u00e4t yhdess\u00e4 omat v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksensa, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t hoivaa ja sosiaality\u00f6t\u00e4 Afrikassa. He vastasivat kysymyksiin esimerkiksi siit\u00e4, miksi sosiaality\u00f6n dekolonisaatio, eli l\u00e4nsimaisen n\u00e4k\u00f6kulman purkaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja mill\u00e4 tavalla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1968,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2232","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1968"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2232"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2250,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2232\/revisions\/2250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}