{"id":2253,"date":"2021-11-11T10:42:04","date_gmt":"2021-11-11T10:42:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/?p=2253"},"modified":"2021-11-11T10:42:06","modified_gmt":"2021-11-11T10:42:06","slug":"salome-tuomaala-ozdemir-jakoi-havaintojaan-tilan-merkityksesta-yhteisolle-naapurijurtta-hankkeessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/2021\/11\/11\/salome-tuomaala-ozdemir-jakoi-havaintojaan-tilan-merkityksesta-yhteisolle-naapurijurtta-hankkeessa\/","title":{"rendered":"Salome Tuomaala-\u00d6zdemir jakoi havaintojaan tilan merkityksest\u00e4 yhteis\u00f6lle Naapurijurtta-hankkeessa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Jurtta oli mahdollista pystytt\u00e4\u00e4 erilaisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Kuva: Salome Tuomaala-\u00d6zdemir<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puheenvuoroja utopioista -keskustelusarja jatkui marraskuussa Salome Tuomaala-\u00d6zdemirin johdolla aiheella “Tilat utopian rakennusaineina.” Tuomaala-\u00d6zdemir on toiminut Uusi Paikallisuus-hankkeessa sek\u00e4 Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa Tampereen yliopiston Naapurijurtta-hankkeessa, ja toimii nykyisin Turun yliopiston Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet -hankkeen erikoistutkijana. Tuomaala-\u00d6zdemir esitteli erityisesti Naapurijurtta-hankkeesta tehtyj\u00e4 havaintoja ja kokemuksia tutkimusalueellaan Tampereen Hervannassa. Naapurijurtta-hankkeessa tutkijat halusivat havainnoida tilan merkityst\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, mutta my\u00f6s tuoda kaupunkisuunnittelua l\u00e4hemm\u00e4s asukkaita.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarin alussa Tuomaala-\u00d6zdemir johdatti harjoitukseen, jonka tarkoituksena oli kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota keholliseen olemiseen ja tilaan. Harjoituksessa havainnoitiin erityisesti aistikokemuksia ja tilan ja kehon suhdetta, ja n\u00e4in johdateltiin tilan merkityksen tiedostamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Harjoituksen j\u00e4lkeen Tuomaala-\u00d6zdemir k\u00e4sitteli tilan ja yhteis\u00f6jen suhdetta. Tilat ovat yhteis\u00f6ille t\u00e4rkeit\u00e4, mutta kaupungeissa ja kunnissa yhteiset tilat ovat aliresursoituja, ja l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 yhteisten tilojen varaaminen voi olla vaikeaa. Idean jurttaan Tuomaala-\u00d6zdemir sai matkustaessaan, kun er\u00e4\u00e4n seurakunnan remontin aikana v\u00e4est\u00f6tilana toimi jurtta. Hervantaan toteutettu naapurijurtta oli liikuteltava tila, joka pystytettiin sek\u00e4 kaupunki- ett\u00e4 mets\u00e4tiloihin, ja kommunikoi siten tilana ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Esteett\u00f6myys teki jurtasta avoimen kaikille yhteis\u00f6n j\u00e4senille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jurtta loi yhteis\u00f6llisyyden kokemusta ja oli asukkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s tutkimuksen ulkopuolella. Kuva: Salome Tuomaala-\u00d6zdemir<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Projektin tutkijat kokivat kaupunkisuunnittelun osallisuusargumenttien olevan pitk\u00e4lti tyhj\u00e4\u00e4 retoriikkaa, jonka johdosta aiheesta haluttiin tehd\u00e4 osallistavampaa yhteis\u00f6n j\u00e4senille. Jurtan intiimi ilmapiiri salli tutkijoiden saavuttaa tutkimuskentt\u00e4\u00e4 ja sen ihmisi\u00e4, ja siell\u00e4 j\u00e4rjestettiin keskustelutilaisuuksia liittyen kaupunkisuunnitteluun. Asukkaiden kanssa keskusteltiin yhdess\u00e4 Hervannasta, toiveista alueen suhteen ja sen kuvitteellisista tulevaisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

Jurtasta tuli merkityksellinen my\u00f6s yhteis\u00f6n itsen\u00e4iselle osallisuudelle. Avoin oleskelu tilassa loi kuulumisen ja turvallisuuden tunnetta, jossa ihmiset eri ik\u00e4ryhmist\u00e4 ja etnisyyksist\u00e4 tulivat yhteen. Asukkaat lapsista asti j\u00e4rjestiv\u00e4t jurtassa tapahtumia my\u00f6s tutkimuksen ulkopuolella, ja jurtasta tuli paikka, jossa pidettiin muun muassa partiokokouksia ja ompelukerhoja. Intiimi ilmapiiri salli siis sek\u00e4 tutkimuksellisia ett\u00e4 yhteis\u00f6llisi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuomaala-\u00d6zdemirin esityksen lopuksi h\u00e4n pohti itsekin, mill\u00e4 tavalla tilat oikeastaan toimivatkaan utopioiden rakennusaineina. Seminaarin osallistujat pohtivat esimerkiksi tilan ja ajan suhdetta, sek\u00e4 my\u00f6s valta- ja auktoriteettiaseman purkamista erilaisissa tiloissa. Kysymyksi\u00e4 esitettiin esimerkiksi siit\u00e4, sallivatko erilaiset tilat ajank\u00e4yt\u00f6n eri tavoin sen hy\u00f6dyllisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja muotoutuuko auktoriteetti eri tavoin suhteessa tilaan esimerkiksi kehojen sijoittumisen suhteen. Tuomaala-\u00d6zdemirin esitys oli osallistava ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4, ja h\u00e4n onnistui luomaan my\u00f6s seminaarista turvallisen ja dialogiin osallistavan tilan.<\/p>\n\n\n\n

[Nea Laitinen on kirjoittanut tekstin osana harjoitteluaan sosiologian oppiaineessa syksyll\u00e4 2021.]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puheenvuoroja utopioista -keskustelusarja jatkui marraskuussa Salome Tuomaala-\u00d6zdemirin johdolla aiheella “Tilat utopian rakennusaineina.” Tuomaala-\u00d6zdemir on toiminut Uusi Paikallisuus-hankkeessa sek\u00e4 Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa Tampereen yliopiston Naapurijurtta-hankkeessa, ja toimii nykyisin Turun yliopiston Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet -hankkeen erikoistutkijana. Tuomaala-\u00d6zdemir esitteli erityisesti Naapurijurtta-hankkeesta tehtyj\u00e4 havaintoja ja kokemuksia tutkimusalueellaan Tampereen Hervannassa. Naapurijurtta-hankkeessa tutkijat halusivat havainnoida tilan merkityst\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1968,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2253","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2253","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1968"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2253"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2253\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2265,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2253\/revisions\/2265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2253"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2253"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}