{"id":2275,"date":"2021-12-07T10:34:26","date_gmt":"2021-12-07T10:34:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/?p=2275"},"modified":"2021-12-07T10:34:28","modified_gmt":"2021-12-07T10:34:28","slug":"teppo-eskelinen-toi-esille-utopioiden-kuvittelun-yhteytta-aikaan-mielikuvitukseen-kieleen-ja-jopa-yhteiskunnalliseen-asemaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/2021\/12\/07\/teppo-eskelinen-toi-esille-utopioiden-kuvittelun-yhteytta-aikaan-mielikuvitukseen-kieleen-ja-jopa-yhteiskunnalliseen-asemaan\/","title":{"rendered":"Teppo Eskelinen toi esille utopioiden kuvittelun yhteytt\u00e4 aikaan, mielikuvitukseen, kieleen ja jopa yhteiskunnalliseen asemaan"},"content":{"rendered":"\n

Puheenvuoroja utopioista -keskustelusarja sai taas jatkoa marraskuussa, kun It\u00e4-Suomen yliopiston yliopistolehtori Teppo Eskelinen johdatti kuulijat utopian tasoihin ja tiloihin. Tilaisuus j\u00e4rjestettiin suunnitelmista poiketen Zoomissa, mutta osallistujia kokoontui silti yli kaksikymment\u00e4. Eskelinen perehtyi puheenvuorossaan erityisesti utopioiden aikasidonnaisuuteen, mielikuvituksen t\u00e4rkeyteen sek\u00e4 kielen ja toiminnan suhteeseen. Lopuksi yleis\u00f6n pyynn\u00f6st\u00e4 k\u00e4siteltiin my\u00f6s utopioiden ekologista kontekstia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puheenvuoro jouduttiin suunnitellusta poiketen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n Zoomissa, mutta osallistujia kertyi silti kymmeni\u00e4. Kuva: Nea Laitinen.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eskelisen mukaan utopiat ovat sidoksissa aikaan ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ne toimivat suorana tai ep\u00e4suorana kritiikkin\u00e4 yhteiskuntaa kohtaan. Utopioiden avulla on mahdollista havaita yhteiskunnassa asioita, jotka ovat katsojan mielest\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. T\u00e4ll\u00f6in ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan ep\u00e4kohdat viritt\u00e4v\u00e4t kuvittelemaan utopioita. Utopiat ovat yhteyksiss\u00e4 niiden kuvitteluajan historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Eskelinen nosti historiallisista utopioista esimerkeiksi siirtomaa-ajan saariutopiat, jossa haaveiltiin siit\u00e4, mit\u00e4 merten toiselta puolelta l\u00f6ytyisi, ja modernille yhteiskunnalle ominaiset tulevaisuuskuvitelmat siit\u00e4, millainen yhteiskunta ja tulevaisuus tulevat olemaan.<\/p>\n\n\n\n

Oman aikamme postmodernissa yhteiskunnassa utopioiden tyyli on kokenut kulttuurikapitalistisen kaappauksen, jossa utopiat kokevat kaupallistumisen: ymp\u00e4rill\u00e4mme on jatkuvasti kannusteita pystymisest\u00e4 ja yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4. Koska nyky\u00e4\u00e4n utopiat ovat vahvasti sidoksissa kapitalistiseen kieleen, voi olla vaikeaa ajatella toisenlaista yhteiskunnan tilaa. Siksi utopioiden ajattelu edellytt\u00e4\u00e4 poliittista mielikuvitusta, jonka kautta on mahdollista ajatella nykyisest\u00e4 poikkeavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja rakenteita.<\/p>\n\n\n\n

Eskelinen toi esille kielen ja mielikuvituksen suhteen. H\u00e4n pohti mielikuvituksen k\u00e4sitett\u00e4 ja sen rajallisuutta, ja kuinka se useissa kieliss\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n visuaalisuuteen. Onko mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 utopioiden oma kielioppi erill\u00e4\u00e4n arkikokemuksista, jonka kautta olisi mahdollista kuvitella toisenlaisia poliittisia instituutioita?<\/p>\n\n\n\n

Kielen ja mielikuvituksen suhde on Eskelisen mukaan my\u00f6s ontologinen. Kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta, ja kielellisesti tunnustetut asiat muuttuvat \u201cluonnollisiksi\u201d; esimerkiksi palkkaty\u00f6 ja raha ovat t\u00e4ll\u00e4 tavalla luonnollistuneet. Tunnustaminen my\u00f6s vahvistaa jo ennest\u00e4\u00e4n jonkin ilmi\u00f6n asemaa, ja esimerkiksi k\u00e4sitys ihmisest\u00e4 markkinasubjektina muotoilee k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ajatukseen sopivaksi. T\u00e4ll\u00f6in t\u00e4t\u00e4 voisi Eskelisen mukaan ajatella my\u00f6s toisin p\u00e4in: jos ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n solidaarisina, vahvistaisi t\u00e4m\u00e4 solidaarista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Koska kieli vaikuttaa k\u00e4sityksiin ja tapaan ajatella, vaikeuttaa liberalistis-hallinnollisen kielen valta utopioiden kuvittelua, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in ajattelu rakentuu vakiintuneen k\u00e4sitteist\u00f6n varaan.<\/p>\n\n\n\n

Eskelinen toi esille my\u00f6s ajatuksen utopioista kollektiivisena resurssina: erilaisilla yhteis\u00f6ill\u00e4 on erilaisia valmiuksia utopioiden ja vaihtoehtojen kuvitteluun. Utopioiden pohtiminen on my\u00f6s riippuvaista yhteiskunnallisesta asemasta. Eskelinen kertoi itse ajautuneensa pohtimaan omia etuoikeuksiaan valkoisena valtav\u00e4est\u00f6n edustajana, kun oli havahtunut rasisminvastaisessa mielenosoituksessa siihen, miten arkisia ja \u201dpieni\u00e4\u201d yhteiskunnassa rasismia kokeneiden ihmisten utopiat voivat olla: monet toivoivat voivansa kokea itsens\u00e4 t\u00e4ysivaltaiseksi ihmisten ilmoilla. Esimerkiksi syrjityn romaniv\u00e4est\u00f6n edustajalle utooppinen ajattelu voi kiteyty\u00e4 toiveeseen k\u00e4yd\u00e4 kaupassa ilman, ett\u00e4 tulee seuratuksi. N\u00e4in yhteiskunnallisesti \u201dsuurempien\u201d utopioiden ajattelu voikin olla kytk\u00f6ksiss\u00e4 etuoikeutettuun asemaan.<\/p>\n\n\n\n

Eskelisen puheenvuoro oli kuulijoille niin vangitseva, ett\u00e4 luentoajan loppuessa pyydettiin viel\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n utopioiden ja ekologisten kriisien yhteytt\u00e4. Eskelisen mukaan utopiat voimistuvat ekologisten kriisien my\u00f6t\u00e4, kun ahdistus vaihtoehdottomuudesta kasvaa. Ajatus suuntautuu eloonj\u00e4\u00e4miseen, mutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulisi sis\u00e4lty\u00e4 muutakin. Kielen tuomat rajoitteet vaikuttavat my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa, kun ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu on omaksunut kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kielen, jolloin on vaikeaa tarkastella yli todellisuuden ja hallintojen. Toisaalta ymp\u00e4rist\u00f6liikkeiden sis\u00e4ll\u00e4 toiveikkuus on helpompaa, koska yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 ajatellaan tulevaisuutta. Eskelinen per\u00e4\u00e4nkuulutti utopia-ajattelun t\u00e4rkeytt\u00e4 vaihtoehtoisten ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun ja ymp\u00e4rist\u00f6suhteiden kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

[Nea Laitinen on kirjoittanut tekstin osana harjoitteluaan sosiologian oppiaineessa syksyll\u00e4 2021.]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puheenvuoroja utopioista -keskustelusarja sai taas jatkoa marraskuussa, kun It\u00e4-Suomen yliopiston yliopistolehtori Teppo Eskelinen johdatti kuulijat utopian tasoihin ja tiloihin. Tilaisuus j\u00e4rjestettiin suunnitelmista poiketen Zoomissa, mutta osallistujia kokoontui silti yli kaksikymment\u00e4. Eskelinen perehtyi puheenvuorossaan erityisesti utopioiden aikasidonnaisuuteen, mielikuvituksen t\u00e4rkeyteen sek\u00e4 kielen ja toiminnan suhteeseen. Lopuksi yleis\u00f6n pyynn\u00f6st\u00e4 k\u00e4siteltiin my\u00f6s utopioiden ekologista kontekstia. Eskelisen mukaan utopiat ovat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1968,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2275","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1968"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2275"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2279,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2275\/revisions\/2279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}