Huhtikuun KULTVA-seminaarin otsikkona oli “Ty\u00f6n vanhat ja uudet j\u00e4rjestykset”. Esitelmi\u00e4 pitiv\u00e4t Lena N\u00e4re (HY), Mona Mannevuo\u00a0 (TY), Emma Lamberg (TY), Henri Koskinen (TY) ja Paul Jonker-Hoffr\u00e9n (TAY).<\/p>\n
Lena N\u00e4reen tutkimus k\u00e4sittelee ty\u00f6n hierarkioita etnografian avulla intersektionaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta keskittyen\u00a0 erityisesti sukupuolen, luokan ja maahanmuuton intersektioihin. N\u00e4re kyseenalaistaa tutkimuksessaan maahanmuuton\u00a0 historiattomuuden, sill\u00e4 hoiva- ja hoitoty\u00f6h\u00f6n liittyy historiallisia jatkumoita ja henkil\u00f6kohtaisuuden,\u00a0 sukupuolittuneisuuden ja erilaisten hierarkioiden kaltaisia universaaleja piirteit\u00e4.<\/p>\n
Suomen kaltaiset ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t yhteiskunnat haluavat halventaa hoivaty\u00f6t\u00e4 rekrytoimalla joustavaa ja edullista ty\u00f6voimaa ja\u00a0 samalla kohtelevat maahanmuuttajataustaisia hoitajia yhdenmukaisina hy\u00f6dykkein\u00e4. T\u00e4st\u00e4 viestii esimerkiksi hoitajien\u00a0 ammatillinen aleneminen ja yksil\u00f6llisten taitojen sivuuttaminen.<\/p>\n
Mona Mannevuo tutkii ty\u00f6ntekij\u00e4n sielullisen voimatalouden rationalisointia 1940-luvulta 2010-luvulle, eli my\u00f6s\u00a0 h\u00e4nentutkimuksessaan on selke\u00e4sti mukana historiallinen ulottuvuus. Mannevuo on kiinnostunut erilaisista ty\u00f6johto-opeista ja\u00a0 h\u00e4n on saanut inspiraatiota Ohto Oksalan vuonna 1948 ilmestyneest\u00e4 kirjasta Ty\u00f6n psykologia. Oksalan kirjassa yhdistyv\u00e4t\u00a0 “sielutieteen” (psykologian) ja toisaalta “voimaj\u00e4rjestelmi\u00e4” tutkivien luonnontieteiden n\u00e4k\u00f6kulmat. Oksala ehdottaa\u00a0 kirjassaan, ett\u00e4 ihmisten ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t valittaisiin n\u00e4iden keskushermostollisten piirteiden perusteella.<\/p>\n
Mannevuon mukaan hminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n useissa 1900-luvun ty\u00f6psykologisissa opeissa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena organismina, joka on kykenev\u00e4\u00a0 optimoimaan itse\u00e4\u00e4n ja mukautumaan erilaisiin olosuhteisiin. Mannevuo n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 jatkumon niin taloustieteen\u00a0 rationalisointeihin kuin neurojohtamiseenkin. Behaviorismi ja rationalisointi ovat kulkeneet ty\u00f6psykologisten oppien mukana\u00a0 vuosikymmenten ajan, joten voidaan perustellusti sanoa, ett\u00e4 bio-psyko-fysiologisen optimoinnin n\u00e4k\u00f6kulma on tehnyt “paluun”\u00a0 2010-luvulla uusien ty\u00f6njohto-oppien muodossa.<\/p>\n
Emma Lamberg tutkii nuorten naisten koulutuspolkuja 2010-luvulla etnografian ja haastatteluiden avulla. Hoiva-alalla\u00a0 ty\u00f6skentelevien nuorten naisten koulutuspolut ovat niin luokittuneita, sukupuolittuneita kuin etnistyneit\u00e4kin. Lamberg on\u00a0 analysoinut aineistossaan ilmenevi\u00e4 diskursseja ja erilaisia figuureja tuottavia narratiiveja. N\u00e4it\u00e4 figuureja ovat\u00a0 esimerkiksi “katkera hoitaja”, “kyvyk\u00e4s sairaanhoitaja” ja “mukautuva maahanmuuttaja”.<\/p>\n
Lambergin mukaan l\u00e4hihoitajuus rakentuu mm. liikkeen\/pys\u00e4htyneisyyden troopin avulla – alalle jumiin j\u00e4\u00e4minen ja\u00a0 “laitostuminen” koetaan riskein\u00e4. J\u00e4m\u00e4ht\u00e4misen pelko ruumiillistuu katkeran hoitajan hahmoon. Elinik\u00e4inen oppisen ja itsen\u00a0 kehitt\u00e4misen koetaan olevan yksil\u00f6n omalla vastuulla ja l\u00e4hihoitajuus on monille nuorille naisille pelkk\u00e4 siirtym\u00e4vaihe.\u00a0 Toisaalta liikkuvuus on etuoikeus – ulkomaalaistaustaiset opiskelijat rodullistetaan ideaalisina vanhushoivan tekij\u00f6in\u00e4\u00a0 (“s\u00e4yse\u00e4 maahanmuuttaja”) ja kiinnitet\u00e4\u00e4n paikalleen hoiva-alalla, eli toimijoiden v\u00e4lisi\u00e4 valtasuhteita vaimennetaan.<\/p>\n
Henri Koskinen ja Arttu Saarinen tutkivat yritt\u00e4jyyspuhetta Suomen hallitusohjelmissa. Esitelm\u00e4n pit\u00e4neen Koskisen mukaan\u00a0 yritt\u00e4jyys on on “kuin saippua”: se on n\u00e4enn\u00e4isesti paikantumatonta ja samalla joustava retorinen v\u00e4line, jolla voi\u00a0 perustella l\u00e4hes mit\u00e4 vain. Yritt\u00e4jyytt\u00e4 voidaan hahmottaa j\u00e4lkiteollisen kansalaisuuden eetoksena ja sill\u00e4 on kaksi\u00a0 diskursiivista ulottuvuutta, taloudellinen ja el\u00e4m\u00e4n ulottuvuus, jotka sek\u00e4 yhdistyv\u00e4t ett\u00e4 eroavat toisistaan. Koskisen ja\u00a0 Saarisen mukaan yritt\u00e4jyys on siis samalla niin ty\u00f6markkina-asema, kansalaisuuden eetos kuin retorinen v\u00e4linekin.<\/p>\n
Paul Jonker-Hoffr\u00e9n tutkii itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4 ja heid\u00e4n Suomen korporatismimallille asettamiaan haasteita. Jonker-Hoffr\u00e9n on\u00a0 haastatellut itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4 Alankomaissa ja Suomessa ja vertailee maiden v\u00e4list\u00e4 ty\u00f6voimapolitiikkaa. Alankomaissa on\u00a0 paljon itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4 edustavia toimijoita, jotka tarjoavat apua esimerkiksi veroasioissa ja sopimuksissa ja neuvovat\u00a0 heit\u00e4 juridisesti. Suomessa itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t taas ovat t\u00e4ysin korporatistisen ty\u00f6voimapoliittisen mallin prosessien\u00a0 ulkopuolella ja on mahdollista, ett\u00e4 he voivat alentaa suomalaista palkkatasoa tai heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6ehtoja. Toisaalta monissa\u00a0 ty\u00f6ehtosopimuksissa on tarkat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ulkoisen ty\u00f6voiman k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, joten t\u00e4lt\u00e4 osin itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t uhkaa\u00a0 suomalaista korporatismia.<\/p>\n
Nelituntisen seminaarin temaattinen yhten\u00e4isyys kantoi l\u00e4pi esitelmien ja loi ilahduttavan ehj\u00e4n kokonaisuuden. Tunnelma oli mukavan keskusteleva niin esitelmien sis\u00e4lt\u00f6jen kuin osallistujienkin osalta.<\/p>\n
Pihla H\u00e4nninen<\/p>\n
Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja ja sosiologian maisterivaiheen opiskelija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Huhtikuun KULTVA-seminaarin otsikkona oli “Ty\u00f6n vanhat ja uudet j\u00e4rjestykset”. Esitelmi\u00e4 pitiv\u00e4t Lena N\u00e4re (HY), Mona Mannevuo\u00a0 (TY), Emma Lamberg (TY), Henri Koskinen (TY) ja Paul Jonker-Hoffr\u00e9n (TAY). Lena N\u00e4reen tutkimus k\u00e4sittelee ty\u00f6n hierarkioita etnografian avulla intersektionaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta keskittyen\u00a0 erityisesti sukupuolen, luokan ja maahanmuuton intersektioihin. N\u00e4re kyseenalaistaa tutkimuksessaan maahanmuuton\u00a0 historiattomuuden, sill\u00e4 hoiva- ja hoitoty\u00f6h\u00f6n liittyy historiallisia […]<\/p>\n","protected":false},"author":3990,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-746","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/746","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3990"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=746"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/746\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":757,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/746\/revisions\/757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=746"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=746"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=746"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}