{"id":751,"date":"2018-05-09T18:35:35","date_gmt":"2018-05-09T18:35:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/?p=751"},"modified":"2018-05-09T18:39:10","modified_gmt":"2018-05-09T18:39:10","slug":"itsensatyollistajien-tyomarkkinat-institutionaalisessa-kontekstissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/2018\/05\/09\/itsensatyollistajien-tyomarkkinat-institutionaalisessa-kontekstissa\/","title":{"rendered":"Itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien ty\u00f6markkinat institutionaalisessa kontekstissa"},"content":{"rendered":"

Blogikirjoitus esittelee Paul Jonker-Hoffr\u00e9nin k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa Suomen akatemian rahoittamaa tutkimushanketta.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miten itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 tai toimeksiantoja? Millaisia verkostoja heill\u00e4 on? Mit\u00e4 itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4minen merkitsee heille ty\u00f6n\u00e4? Onko itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4misell\u00e4 eriarvoistava vaikutus?<\/strong><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ovat muutamia kysymyksi\u00e4, jotka ohjaavat Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimustani \u201dLabour market participation through networks? Self-employment in Finland and the Netherlands\u201d. Teoreettisesti tutkimus edustaa paluuta menneisyyteen menneisyyteen: \u00a01970-1980 \u2013luvulla oli viel\u00e4 hyvin hedelm\u00e4llist\u00e4 monitieteellist\u00e4 tutkimusta taloustieteen ja taloussosiologian rajoilla. Esimerkiksi Gordon et al (1982) n\u00e4ytti, etteiv\u00e4t ty\u00f6markkinat muodosta tietty\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 kokonaisuutta vaan ovat faktisesti segregoituja (luokan, sukupuolen ja etnisyyden rajojen mukaan) ja niill\u00e4 on oma historiansa. Arne Kalleberg ja Ivar Berg (1988) toisaalta esittiv\u00e4t, miten ty\u00f6markkinoiden instituutiot tuottavat eriarvoisuutta. N\u00e4iden ja muiden tutkimusten suurin anti on, ett\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6markkinoiden segmentoituneen sek\u00e4 osoittavat, millainen rooli instituutioilla, kuten lait, ammattilittot ja yritykset, on ty\u00f6markkinoiden toiminnassa.<\/p>\n

Ortodoksinen taloustiede (uusklassinen ja uusliberaali koulukunta) ei tarjoa selitykset ty\u00f6markkinoiden toiminnasta rajoittuvat pitk\u00e4lti tarjonnan ja kysynn\u00e4n malliin. T\u00e4rkeimm\u00e4n tekij\u00e4n muodostaa ty\u00f6n hinta, ja muut tekij\u00e4t kuten ammattiliitot sek\u00e4 lailla s\u00e4\u00e4detty minimipalkka h\u00e4iritsev\u00e4t markkinoiden vapaata toimintaa. T\u00e4m\u00e4 taloustieteen suunta ei kuitenkaan pysty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi tai miten ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t (tai eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4) t\u00f6it\u00e4. Ortodoksinen taloustiede usein tukeutuu Human Capital \u2013teoriaan selitt\u00e4\u00e4kseen ty\u00f6markkinaeroja. T\u00e4ss\u00e4 teoriassa on tietty validiteetti, mutta koska se pohjautuu vahvasti yksil\u00f6n ominaisuuksiin, ei se pysty havaitsemaan rakenteelliset ja institutionaaliset vaikutukset ty\u00f6markkinoihin (nimenomaan palkkaerojen osalta) (Vallas 2012, 98-99) T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ortodoksinen taloustiede on ylivoimaisesti (poliittisesti ja muuten) dominoivin koulukunta ja juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 edell\u00e4 mainitut tutkimussuunnat ovat \u201dunohdettu\u201d, vaikka nykymaailmassa Gordonin, Kallebergin ja Richard Edwardsin tutkimukset ovat kenties viel\u00e4 ajankohtaisempia kuin niiden ilmestyess\u00e4. T\u00e4rkein syy siihen on, ett\u00e4 \u201dty\u00f6n maailma\u201d ja ty\u00f6suhteiden muodot ovat kokeneet suuren muutoksen. On edelleen \u201dperinteist\u00e4\u201d palkkaty\u00f6t\u00e4, mutta on my\u00f6s entist\u00e4 enemm\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia ty\u00f6suhteita ja osa-aikaty\u00f6t\u00e4. On nolla-tuntisopimuksia ja urakkasopimuksia. On freelance-ty\u00f6t\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n voi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s sovelluksen kautta \u2013 t\u00e4st\u00e4 esimerkkein\u00e4 esimerkiksi mobiilisovelluksiin nojaavat ruoankuljetuspalvelut Wolt ja Foodora, jotka \u00a0ty\u00f6ntekij\u00f6iden sijaan etsiv\u00e4t \u201dridereita\u201d.<\/p>\n

Itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t ja instituutiot<\/strong><\/p>\n

Er\u00e4s merkitt\u00e4v\u00e4 \u201duusi\u201d ty\u00f6muoto on itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4minen \u2013 \u201duusi\u201d lainausmerkeiss\u00e4 siksi, koska itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4 on ollut aina \u2013 esimerkkin\u00e4 vaikkapa\u00a0 torimyyj\u00e4t, taiteilijat ja yksityisl\u00e4\u00e4k\u00e4rit (ja muut ns. vapaat ammatit). Uudemman version itsens\u00e4ty\u00f6llistymisest\u00e4, jossa myyd\u00e4\u00e4n erityisesti omaa osaamista tuotannon sijaan, voi havaita esim. IT-alalla, jossa koodari tyypillisesti ensin voi olla ty\u00f6suhteessa ja sitten perustaa oman konsulttifirman. Isot firmat, jotka tarvitsevat asiantuntijoita, ostavat t\u00e4m\u00e4nkaltaista osaamista usein v\u00e4litysfirmojen kautta. Toinen esimerkki on rakennusmies, joka toimii toiminimell\u00e4 huonoilla ajoilla ja on palkkaty\u00f6ss\u00e4 hyvill\u00e4 ajoilla. Kampaajat ja kosmetologit taas edustavat itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4misen niin ik\u00e4\u00e4n yht\u00e4 puolta: he tekev\u00e4t usein ty\u00f6t\u00e4 vuokratuolilla toisen firman sis\u00e4ll\u00e4 ja joskus tarvitsevat my\u00f6s toista ty\u00f6paikkaa saadakseen tarpeeksi tuloja. My\u00f6s monet kuvataiteilijat kuuluvat t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n, kuten my\u00f6s graafikot ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t. Ominaista t\u00e4lle viimeiselle ryhm\u00e4lle on, ett\u00e4 heill\u00e4 on usein korkea koulutustaso, mutta t\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 takaa vakituista ty\u00f6paikkaa tai tasaista urakehityst\u00e4.<\/p>\n

Sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4 on keskeisess\u00e4 roolissa, kun tarkastellaan itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien asemaa ty\u00f6markkinoilla: \u00a0takautuvasti teht\u00e4viss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 TE-toimisto m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, onko ihmisen ty\u00f6 yritt\u00e4jyys- vai palkkasuhde. T\u00e4m\u00e4 usein ilmenee silloin, kun ihminen on ty\u00f6t\u00f6n ja yritt\u00e4\u00e4 hakea ty\u00f6tt\u00f6myysetuutta. Joskus on helppoa osoittaa viranomaiselle, onko kyseess\u00e4 yritt\u00e4jyys vai palkkaty\u00f6. On kuitenkin tapauksia, joissa on vaikea todeta, onko ihminen \u201doikeasti\u201d ty\u00f6t\u00f6n vaiko yritt\u00e4j\u00e4 ilman tuloja, jonka olisi pit\u00e4nyt varautua ennalta tilanteeseen. T\u00e4m\u00e4 tilanne on tyypillinen taitelijoille, jotka ovat nyky\u00e4\u00e4n sosiaaliturvan n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yritt\u00e4ji\u00e4<\/a>. K\u00e4rjist\u00e4en: kaikki jotka eiv\u00e4t ole ty\u00f6- tai virkasuhteessa ovat yritt\u00e4ji\u00e4. Vaikka TE-toimisto ottaakin kaikki olosuhteet huomioon, on se jokseenkin ep\u00e4varmaa, miten taiteilijoiden pit\u00e4isi siis toimia, jotta eiv\u00e4t vaaranna oikeuttaan ty\u00f6tt\u00f6myyskorvaukseen (tai joutuvat karenssiin).<\/p>\n

My\u00f6s verotus on t\u00e4rke\u00e4 instituutio t\u00e4ss\u00e4, koska viime k\u00e4dess\u00e4 yleens\u00e4 verotuksen kautta jaetaan ihmiset yritt\u00e4jiin ja ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. Suomessa t\u00e4m\u00e4 on jonkin verran selke\u00e4mpi kuin tutkimukseni toisessa tarkastelumaassa, Alankomaissa, koska Suomessa ei periaatteessa ole ep\u00e4varmoja tilanteita \u2013 olet verottajan silmiss\u00e4 joko ty\u00f6ntekij\u00e4 tai yritt\u00e4j\u00e4 (tai sivutoiminen yritt\u00e4j\u00e4; katso my\u00f6s Kautonen et al 2010). Silti seuraamuksia ty\u00f6suhteen muodosta on paljon: yritt\u00e4j\u00e4 on yritt\u00e4j\u00e4el\u00e4kevakuutuksen piiriss\u00e4, mik\u00e4 saattaa olla kallista pienyritt\u00e4j\u00e4lle, jolla on v\u00e4h\u00e4iset ja hyvin vaihtelevat tulot (jotka ovat YEL-vapautuksen rajan ylipuolella kuitenkin). Suomen kaksinapaisen mallin sijaan Alankomaissa taas on hyvin monimutkaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden pohjalta verottaja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, onko ihminen oikeasti itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 vai esimerkiksi n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4j\u00e4. M\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 ei oteta huomioon pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n juridista asemaa, vaan tarkastellaan my\u00f6s toimintaa ty\u00f6markkinoilla. My\u00f6s Suomen osalta on viime k\u00e4dess\u00e4 n\u00e4in: vaikka ei ole juridista k\u00e4sitett\u00e4 v\u00e4limuodolle yritt\u00e4j\u00e4n ja palkkaty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, kuitenkin jos ty\u00f6skentelyn suhteella on riitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6suhteen ominaisuuksia, se katsotaan ty\u00f6suhteeksi vaikka se muodollisesti ei sit\u00e4 olisikaan (Kautonen et al 2010:122).<\/p>\n

Alankomaiden itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien ison kasvun kautta on tullut my\u00f6s paljon ep\u00e4ilyj\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4jyydest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 viitataan tapauksiin, joissa ty\u00f6nantajalle on halvempaa ostaa itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4n palveluja kuin palkata ihmisen ty\u00f6h\u00f6n, koska t\u00e4m\u00e4 tuo s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 muun muassa ty\u00f6nantajamaksuissa (IBO 2015). T\u00e4t\u00e4 vastaan on yritetty keksi\u00e4 toimivia ratkaisuja, jotta sek\u00e4 oikeusturva s\u00e4ilyy ett\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4jyys saadaan kitketty\u00e4 pois. Toistaiseksi onnistuneita ratkaisuja ei ole viel\u00e4 l\u00f6ytynyt: ensimm\u00e4inen yritys oli ns. VAR, eli \u201dtodistus ty\u00f6suhteesta\u201d (2016 asti). T\u00e4m\u00e4n todistuksen tarkoituksena oli todeta, ett\u00e4 itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 ei oikeasti ole ty\u00f6suhteessa, mit\u00e4 vaikutti ty\u00f6antajamaksuihin, verotukseen yms. Kuitenkin monien raporttien mukaan t\u00e4m\u00e4 keino l\u00e4hinn\u00e4 lis\u00e4si n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4jyytt\u00e4. Toinen yritys kitke\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4jyytt\u00e4, joka tuli voimaan 1.5.2016 oli DBA-laki, eli \u201dderegulaatio ty\u00f6muodon tarkastelussa\u201d. T\u00e4m\u00e4 deregulaatio tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 toimeksiantajan ja \u2013saajan v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n verottajan etuk\u00e4teen hyv\u00e4ksytt\u00e4mi\u00e4 sopimuksia, ainakin silt\u00e4 osin, ett\u00e4 niist\u00e4 k\u00e4y ilmi ty\u00f6sopimuksen muoto. Lain tarkoitus oli, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mallissa verottaja laatii mallisopimuksia, joista ilmenisi, ett\u00e4 itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 ei ole n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yritys kuitenkin hyllytettiin (heti) sen takia, ett\u00e4 se her\u00e4tti enemm\u00e4n ep\u00e4varmuutta kuin mit\u00e4 se pyrki ratkaisemaan. Verottajan piti ensin hyv\u00e4ksy\u00e4 mallisopimukset, jotka olisivat tarvittava, muttei riitt\u00e4v\u00e4 todiste siit\u00e4, ettei ole n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4jyytt\u00e4 \u2013 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n (de facto) toimeksiantosuhteen piti tietenkin my\u00f6s olla sovussa sopimuksen kanssa. Laaja tutkimus, joka kattaa eri ministeri\u00f6iden vastuualueita, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 korjata ep\u00e4kohtia ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien asemien kohdalta (IBO 2015).<\/p>\n

Vaikka Alankomaiden tapauksessa voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4jyyden ongelmat ovat osittain politiikkakeinojen itse aiheuttamia, toisaalta yritykset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4sti itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien toimeksiantosuhteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tarkasti, miten vaikeaa on erotella eri ty\u00f6muodot toisistaan. Jos koodari on yli vuoden yhden firman projektissa ja h\u00e4nell\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n toimeksiantajia vuodessa (sek\u00e4 riippuvuus yhdest\u00e4 toimeksiantajasta), koodarin ty\u00f6n voisi tulkita n\u00e4enn\u00e4isyritt\u00e4jyydeksi. Toisaalta koodari itse tuskin n\u00e4kee asiaa n\u00e4in, kuten my\u00f6s Barley & Kunda (2004) n\u00e4yttiv\u00e4t Piilaakson IT-asiantuntijoiden osalta. N\u00e4m\u00e4 erot tulevat esiin nimenomaan, kun tarkastellaan ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4, miten ty\u00f6 toteutetaan organisaatiossa.<\/p>\n

Vaikka n\u00e4m\u00e4 esimerkit voivat vain ohuesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 instituutioiden roolin ty\u00f6markkinasegregaatiossa, on skuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on olemassa hyvin erilaisia juridisia ja muita tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n ihmisen asemaan. Yksi t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 on my\u00f6s kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka vaikuttaa siihen, ett\u00e4 itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien kollektiivinen j\u00e4rjest\u00e4ytyminen on vaikeaa.<\/p>\n

Korporatismi ja itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t<\/strong><\/p>\n

Suomen ja Alankomaiden korporatisisissa ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 on suuria eroja. Kuitenkin yhteist\u00e4 niiss\u00e4 on, ett\u00e4 ty\u00f6markkinaosapuolet neuvottelevat ty\u00f6ehtosopimuksista, jotka ovat useimmiten voimaantulon j\u00e4lkeen yleissitovia. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin koskee vain palkansaajia. Itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t neuvottelevat itse palveluittensa hinnasta toimeksiantajan kanssa. Ainakaan EU:ssa ei ole mahdollista, ett\u00e4 ammattiliitto neuvottelisi esimerkiksi itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jille minimituntiveloituksesta eri aloilla, koska kilpailulaki kielt\u00e4\u00e4 sen. Nykyinen hallitus haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuntiveloitusta ohjenuorana, jonka mukaan tulkitaan, milloin itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 on faktisesti ty\u00f6suhteessa (KvK 2017).<\/p>\n

Ammattiliitot n\u00e4in ollen usein vastustavat itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4mist\u00e4 muistakin kuin aattellisista syist\u00e4: jos itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 on ty\u00f6nantajalle halvempi kuin ty\u00f6ntekij\u00e4 (kuten Alankomaissa usein on), on mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6muoto uhkaa jollakin sektorilla muiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6llisyytt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tosin pit\u00e4\u00e4 peilata suhteessa ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n \u2013 on varmasti olosuhteita, joissa ty\u00f6nantaja haluaa palkata ty\u00f6ntekij\u00e4n, koska ei ole (juridisesti tai organisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta) mahdollista tai toivottavaa hoidattaa ty\u00f6t\u00e4 toimeksiannolla.<\/p>\n

Suomessa korporatismin vaikutuspiiri on kuitenkin laaja (Sorsa 2014). Ammattiliitoilla on vahva rooli my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6den johtoryhmiss\u00e4, joita voi l\u00e4hesty\u00e4 mallina \u201duuskorporatismista\u201d. Yksi kiinnostava tapaus liittyy ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6iden toimintaan: laskutusosuuskuntien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t, kuten Ukko.fi:n ja Eezy.comin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t, olivat ennen TyEL:n piiriss\u00e4, mutta ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6t p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t toukokuussa 2017, ett\u00e4 niin sanotut kevytyritt\u00e4j\u00e4t ovat YEL-piiriss\u00e4. Toisin sanoin, ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yritt\u00e4jin\u00e4. Vuodesta 2016 heid\u00e4t on jo n\u00e4hty yritt\u00e4jin\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysturvan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. Toisaalta linjaus tavoittelee johdonmukaisuutta, mutta kuitenkin kevytyritt\u00e4jill\u00e4 on usein melko vaihtelevat (ja pienet) tulot, joten pakollinen YEL-vakuutus voi olla raskas. Mielenkiintoisia poikkeuksiakin on: esimerkiksi Journalistiliiton Mediakunnan j\u00e4senet (ty\u00f6osuuskuntana) pysyv\u00e4t edelleen TyEL-piiriss\u00e4. Kyynikko voisi kuitenkin olettaa, ett\u00e4 ammattiliittojen edustajat ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6iss\u00e4 tavoittelivat kevytyritt\u00e4jyysfirmojen toiminnan hankaloittamista.<\/p>\n

Joka tapauksessa suomalainen kolmikantaj\u00e4rjestelm\u00e4 on tulopoliittisten ratkaisujenkin kautta vaikuttanut paljon Suomen hyvinvointivaltioon (Kiander et al 2009). Koska Suomen hyvinvointivaltio on kehitetty \u201dperinteisen\u201d ty\u00f6muodon ehdoilla (palkkaty\u00f6) voidaan ajatella itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4misen esitt\u00e4v\u00e4n haasteen Suomen perinteiselle korporatismimallille. Vaikka on toki mahdollista, ett\u00e4 nykyhallituksen politiikka ajaa ihmisi\u00e4 enemm\u00e4n itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4miseen, se ei \u00a0kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 he haluavat yht\u00e4kki\u00e4 olla EK:n tai Suomen Yritt\u00e4jien j\u00e4seni\u00e4 \u2013 on mahdollista, ett\u00e4 heill\u00e4 on erilaiset tarpeet kuin yritt\u00e4jill\u00e4, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t yritystoimintansa kasvattamiseen (ainakini henkil\u00f6st\u00f6n osalta).<\/p>\n

Itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien edustaminen on siis hankalaa, koska usein itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t halua kollektiivista toimintaa. Esimerkiksi Alankomaissa rakennusalan itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien ammattij\u00e4rjest\u00f6<\/a> kertoi, ett\u00e4 heid\u00e4n j\u00e4senens\u00e4 eiv\u00e4t halua itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jille minimihintoja (ammattiliiton neuvottelemiin) ty\u00f6ehtosopimuksiin. monet ovat my\u00f6s sit\u00e4 mielt\u00e4<\/a>, ett\u00e4 kollektiivinen ty\u00f6kyvytt\u00f6myysvakuutus ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4 idea. Syyn\u00e4 voi olla itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4n varallisuusasema tai koettu matala riskitaso. Toisaalta kollektiivinen ty\u00f6kyvytt\u00f6myysvakuutus tulee my\u00f6s kalliiksi ja lis\u00e4ksi my\u00f6s kilpailulaki voi rajoittaa kollektiivisen toiminnan j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. Alankomaissa on erilaisia yhdistyksi\u00e4, jotka edustavat itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4. N\u00e4m\u00e4 yhdistykset auttavat yritysjuridiikan kanssa, mutta ovat my\u00f6s perustaneet erityisesti itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jille tarkoitetun el\u00e4kevakuutuksen ja lis\u00e4ksi neuvottelevat vakuutusfirmojen kanssa, jotta esim ty\u00f6kyvyttymyysvakuutuksen voidaan tarjota halvemmin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ne ovat (jo) sulautuneet osaksi Alankomaiden korporatismimallia osallistuessaan esimerkiksi politiikan prosesseihin. Suomi on viel\u00e4 Alankomaita j\u00e4ljess\u00e4 itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien kollektiivisessa j\u00e4rjest\u00e4ytymisess\u00e4. Suomessa on jo kuitenkin olemassa ammattiliittojen ep\u00e4virallinen yhteistoimintaelin itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien asioista, ITSET<\/a> sek\u00e4 esimerkiksi AKAVAn Entre<\/a>, joka toimii AKAVAn j\u00e4senliittojen yritt\u00e4j\u00e4- ja itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien edunvalvontatahona. My\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 voi liitty\u00e4 ammattiliittohin periaatteessa, mutta yleens\u00e4 oikeutta ty\u00f6tt\u00f6myyskassapalveluihin on rajoitettu (siit\u00e4 hetkest\u00e4, kun ryhtyy yritt\u00e4j\u00e4ksi) tai kokonaan estetty (jos on jo yritt\u00e4j\u00e4, yritt\u00e4jille on omia ty\u00f6tt\u00f6myyskassoja). ITSET-sivuston keikkaty\u00f6l\u00e4isen sosiaaliturvaopas antaa melko kattavan katsauksen, miten itsenst\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4n status Suomessa vaikuttaa. Yleisesti ottaen, jos ammattiliitoilla on erikseen sanottavaa itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4misest\u00e4, he eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 korostamatta ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 JHL:n<\/a> esimerkki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4: \u00a0\u201dEp\u00e4varmuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6-, sosiaali- ja verotuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n samaa sopimussuhdetta koskevat erilaiset tulkinnat.\u201d T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tutkimusta olen vasta ehtinyt tarkemmin perehtym\u00e4\u00e4n AKAVAn Entren suhtautumiseen ja ratkaisuihin. Vaikka heill\u00e4kin ajatusmalli tulee ehk\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6suhteen ratkaisuista, on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuutta koskevan keskustelun osalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikeatkin kysymykset nostetaan p\u00f6yd\u00e4lle. Ensivaikutelma on kuitenkin, ett\u00e4 Suomessa ammattiliittojen tai muiden tahojen toiminta ei ole viel\u00e4 samalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla kuin Alankomaissa.<\/p>\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n

Tutkimukseni ydin on tutkia, miten itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien ty\u00f6markkinat toimivat. Kuten lienee selv\u00e4\u00e4, jokainen sektori v\u00e4hint\u00e4\u00e4n edustaa omia ty\u00f6markkinoitaan ja nimenomaan palvelualojen osalta on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6markkinat ovat oleellisesti alueellisia. Jotta voidaan tutkia n\u00e4it\u00e4 ty\u00f6markkinoita, pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten ty\u00f6markkinoiden instituutiot toimivat ja vaikuttavat eri ammatteihin. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen anti on, ett\u00e4 ty\u00f6n tekij\u00e4t ja heid\u00e4n pyrkimyksens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen niiden sosiaaliseen ja institutionaaliseen realiteettiin. Ty\u00f6n tekij\u00e4t ovat toimijoita, mutta heid\u00e4n toimijuuden mahdollisuuksiaan rajoittavat ihmisen oman historian lis\u00e4ksi my\u00f6s sosiaaliset ja institutionaaliset raamit.<\/p>\n

Paul Jonker-Hoffr\u00e9n<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja toimii Suomen akatemian tutkijatohtorina.<\/em><\/p>\n

Kirjallisuus<\/strong><\/em><\/p>\n

Gordon, D. M., Edwards, R., & Reich, M. (1982). Segmented work, divided workers: The historical transformation of labor in the United States. Cambridge University Press.<\/p>\n

Kalleberg, A. L., & Berg, I. (1988). Work Structures and Markets. In Industries, firms, and jobs (pp. 3-17). Springer US.<\/p>\n

Kautonen, T., Down, S., Welter, F., Vainio, P., i Palmroos, J., Althoff, K., Kolb, S., (2010) “\u201cInvoluntary self\u2010employment\u201d as a public policy issue: a cross\u2010country European review”, International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, Vol. 16 Issue: 2, pp.112-129, https:\/\/doi.org\/10.1108\/13552551011027002<\/p>\n

Kiander, J., Sauramo, P. ja Tanninen, H. (2009), \u201dSuomalainen tulopolitiikka<\/p>\n

poliittisena vaihdantana: sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman ja sosiaalisen palkan kehittyminen.\u201d Yhteiskuntapolitiikka<\/em>, 74 (3), 256\u2013267.<\/p>\n

KvK (2017), \u201dLancering minimum uurtarief\u201d, https:\/\/www.kvk.nl\/advies-en-informatie\/zzp\/regeerakkoord-2017-minimumuurtarief-en-wet-dba-opt-out\/<\/a><\/p>\n

Ministerie van Financi\u00ebn (2015), \u201d IBO Zelfstandigen zonder personeel \u201c, Den Haag. https:\/\/www.rijksoverheid.nl\/documenten\/rapporten\/2015\/10\/02\/eindrapport-ibo-zelfstandigen-zonder-personeel<\/a><\/p>\n

Sorsa, V-P., (2014), \u201cFostering Pension Fund Capitalism Without Financializing Pensions? The Evolution of Policy Ideas in Finnish Pension Fund Investments\u201d. Available at SSRN: https:\/\/ssrn.com\/abstract=2462113<\/a><\/p>\n

Vallas, S. P. (2012). Work: a critique<\/em>. Polity.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Blogikirjoitus esittelee Paul Jonker-Hoffr\u00e9nin k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa Suomen akatemian rahoittamaa tutkimushanketta. Miten itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 tai toimeksiantoja? Millaisia verkostoja heill\u00e4 on? Mit\u00e4 itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4minen merkitsee heille ty\u00f6n\u00e4? Onko itsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4misell\u00e4 eriarvoistava vaikutus? N\u00e4m\u00e4 ovat muutamia kysymyksi\u00e4, jotka ohjaavat Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimustani \u201dLabour market participation through networks? Self-employment in Finland and the Netherlands\u201d. Teoreettisesti tutkimus edustaa paluuta menneisyyteen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3990,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-751","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3990"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=751"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":754,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751\/revisions\/754"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}