{"id":839,"date":"2018-06-25T07:43:52","date_gmt":"2018-06-25T07:43:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/?p=839"},"modified":"2018-06-25T07:43:52","modified_gmt":"2018-06-25T07:43:52","slug":"vuoropuhelua-terveydesta-ja-hyvinvoinnista-kevaan-seminaarikuulumisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/2018\/06\/25\/vuoropuhelua-terveydesta-ja-hyvinvoinnista-kevaan-seminaarikuulumisia\/","title":{"rendered":"Vuoropuhelua terveydest\u00e4 ja hyvinvoinnista: kev\u00e4\u00e4n seminaarikuulumisia"},"content":{"rendered":"<p><em>KULTVAn monia tutkijoita yhdist\u00e4\u00e4 kiinnostus terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tematiikan ymp\u00e4rille rakentui per\u00e4ti kaksi teemaseminaaria. Nyt blogissa vihdoin raporttia huhtikuussa j\u00e4rjestetyst\u00e4 Rokotteiden politiikka \u2013teemaseminaarista sek\u00e4 toukokuisesta Ylirajainen hoiva ja terveys \u2013teemaseminaarista, joihin saimme KULTVAn omien tutkijoiden lis\u00e4ksi komean joukon vierailevia tutkijoita.<\/em><\/p>\n<p>Rokotteiden politiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 teemaseminaari (16.4.) j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksik\u00f6n kanssa. Seminaarissa tutkimustaan esitteliv\u00e4t historiantutkija Suvi Rytty (TY) sek\u00e4 sosiologit Mikko Virtanen (HY), Suvi Salmenniemi ja Johanna Nurmi (TY). Esityksiss\u00e4 pohdittiin yhteiskunnassa rokotteisiin ja etenkin rokottamatta j\u00e4tt\u00e4misiin liittyv\u00e4\u00e4 kiihke\u00e4\u00e4 keskustelua yhteiskunnallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Seminaarin avasi <strong>Suvi Rytty<\/strong> esityksell\u00e4\u00e4n luonnonmukaisesta el\u00e4m\u00e4ntavasta ja rokotevastaisuudesta 1900-luvun alun Suomessa. Rytyn historiallinen perspektiivi osoittaa, ett\u00e4 rokotteisiin liittyv\u00e4 vastustus ei ole ilmi\u00f6n\u00e4 uusi, vaikkakin vastarinta sai ehk\u00e4 silloin erilaisia muotoja ja motiiveja. 1900-luvulla luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4ntavan kannattajat vastustivat rokotteita esimerkiksi eettisiin ja uskonnollisiin syihin liittyen, mutta samalla ep\u00e4iltiin rokotteiden haittoja. <strong>Mikko Virtasen<\/strong> HPV-rokotetta monipaikkaisesti k\u00e4sittelev\u00e4n tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 siirryttiin 2000-luvun rokotekeskusteluun. Kriittiseen tutkimusotteeseen paikantuva Virtanen esitteli tutkimustaan, jossa rokotteeseen liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuuksia ja niiden kesytt\u00e4mist\u00e4 ja kehyst\u00e4mist\u00e4 niin epidemiologien, kouluterveydenhoitajien ja rokoteik\u00e4isten tytt\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmista. \u00a0Tytt\u00f6jen ja epidemiologien toimijuuksia HPV-rokotteen ymp\u00e4rill\u00e4 kontrastoiden Virtanen esitti, ett\u00e4 epidemiologisesti tuotetun yksil\u00f6rationaalisuuden ja henkil\u00f6kohtaiseen terveyteen liittyv\u00e4n yksil\u00f6rationaalisuuden v\u00e4lill\u00e4 on kitkoja. Tilaisuuden p\u00e4\u00e4tti <strong>Johanna Nurmen<\/strong> ja <strong>Suvi Salmenniemen <\/strong>esitys, jossa tarkasteltiin rokotekriittisyytt\u00e4 ja rokotteista kielt\u00e4ytymist\u00e4 uudenlaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: arkip\u00e4iv\u00e4isen\u00e4, hiljaisena vastarintana. \u00a0Nurmen tekemiin rokotekriittisten vanhempien haastatteluihin perustuvassa tutkimuksessa Nurmi ja Salmenniemi esittiv\u00e4t, ett\u00e4 rokotekriittisyyden voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s poliittisena toimintana, jossa yksil\u00f6llisten toimintatapojen avulla edistet\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista muutosta, kun rokotteista kielt\u00e4ytymiseen yhdistyy my\u00f6s kritiikki\u00e4 terveyden alistamisesta taloudelle ja huolta ylikansallisten l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6iden vallasta.<\/p>\n<p>Kev\u00e4\u00e4n viimeisess\u00e4 KULTVA-seminaarissa (3.5.) otsikkona oli Ylirajainen hoiva ja terveys. Otsikon alle mahtui moninaisia n\u00e4k\u00f6kulmia hoivaa ja hyvinvointia rajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja globaalista n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelevia esityksi\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 tilaisuudessa puhui Suomen somalialaisten parissa etnografiaa pitk\u00e4\u00e4n tehnyt <strong>Marja Tiilikainen<\/strong> Siirtolaisuusinstituutista. Tiilikainen k\u00e4sitteli esityksess\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten ja miksi somalialaistaustaiset ensimm\u00e4isen sukupolven maahanmuuttajat hakevat hoitoa terveydellisiin ongelmiinsa Somaliasta ja millaisia kokemuksia siihen liittyy. Monilla Tiilikaisen informanteilla oli vahva kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 Somaliasta haettu hoito auttoi ja lis\u00e4si toivoa ja yksi Tiilikaisen l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 aineistossa oli, ett\u00e4 samalla kun suomalaisen terveydenhuollon korkeaan teknologiseen osaamiseen luotettiin, psyykkisten oireiden hoitoon ei niink\u00e4\u00e4n luotettu, vaan monet informantit hakivat selityksi\u00e4 ja apua uskonnollisista hoitomuodoista. Seuraavassa esityksess\u00e4 <strong>Laura Kemppainen <\/strong>ja <strong>Harley Bergroth<\/strong> esitteliv\u00e4t Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n (2017-2020) rahoittamaa tutkimushankettaan Crossing borders for health and wellbeing, jossa he tarkastelevat terveyteen liittyv\u00e4\u00e4 matkustamista Suomen, Ven\u00e4j\u00e4n ja Viron v\u00e4lill\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohdiltaan monimenetelm\u00e4isen hankkeen tapaustutkimuksissa valotetaan niin wellness- ja laboratorioturismia Virosssa, ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja virolaisia maahanmuuttajia Suomessa sek\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten Suomeen kohdistuvaa terveysturismia.<\/p>\n<p><strong>Kalle Kananoja<\/strong> kertoi seminaarissa l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisist\u00e4 rajanvedoista ja rajanylityksist\u00e4 1900-luvun alun Suomessa. Esityksess\u00e4\u00e4n Kananoja selvitti, miten esimerkiksi suomalaiset siirtolaiset Yhdysvalloissa kouluttautuivat ja loivat uraa osteopatian, kiropraktiikan ja naturopatian saralla. Palattuaan Suomeen Amerikasta saamiensa terveysoppien, esimerkiksi luonnollisiin hoitomuotoihin perehdytt\u00e4v\u00e4n naturopaattisen koulutuksen kanssa ja alkoivat Suomessa ottaa vastaan asiakkaita. Kananojan esitys toi kiinnostavaa historiallista n\u00e4k\u00f6kulmaa siihen, miten terveyspalvelut ja niiden tarjoajat ovat kautta aikojen toimineet ja liikkuneet ylirajaisesti.<\/p>\n<p>Tauon j\u00e4lkeen j\u00e4lkeen seminaari jatkui Joonas Uotisen ja Salla Sariolan esityksill\u00e4. <strong>Joonas Uotinen<\/strong> puhui onnellisuutta, hyvinvointia ja taloustiedett\u00e4 kriittisesti tarkastelevasta tutkimuksestaan. Intiassa toteuttamassaan tutkimuksessa Uotinen on tarkastellut paikallisten heimojen k\u00e4sityksi\u00e4 onnellisuudesta ja suhteuttanut n\u00e4it\u00e4 taloustieteisess\u00e4 k\u00e4ytettyjen subjektiivisen hyvinvoinnin mittareiden k\u00e4sityksiin. Esityksess\u00e4\u00e4n Uotinen kentt\u00e4ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja haastatteluistaan Intiasta ja esitteli tutkimuksensa alustavia tuloksia ja hahmotteli suuntia jatkotutkimukselle. <strong>Salla Sariola <\/strong>jatkoi keskustelua siit\u00e4, miten ideat matkaavat yli rajojen erityisesti l\u00e4\u00e4ketutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sariolan tutkimus perustui etnografiaan Sri Lankassa, jossa h\u00e4n on tarkastellut l\u00e4\u00e4kekokeita. Tutkimuksen taustalla on ilmi\u00f6, jossa l\u00e4\u00e4kekokeiluja on siirretty enenev\u00e4sti matalammin s\u00e4\u00e4nneltyihin globaalin etel\u00e4n maihin sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan l\u00e4\u00e4ketieteen (evidence-based medicine) korostunut merkistynyt. Esityksess\u00e4\u00e4n Sariola kritisoi \u2019hub-spoke-malliksi\u2019 nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 mallia, jossa globaali pohjoinen n\u00e4ytt\u00e4ytyy keskuksena, josta teknologinen tieto matkustaa etel\u00e4\u00e4n ja osoitti tapaustutkimustensa kautta, miten l\u00e4\u00e4ketieteellinen tieto on aina muodostunut kiertoliikkeess\u00e4 yksisuuntaisen sijaan.<\/p>\n<p>KULTVA kiitt\u00e4\u00e4 seminaarien osallistujia ja toivoo, ett\u00e4 keskustelu n\u00e4iden t\u00e4rkeiden hyvinvoinnin ja terveyden teemojen ymp\u00e4rill\u00e4 jatkuu! Pysyk\u00e4\u00e4 my\u00f6s kuulolla, kun alkusyksyst\u00e4 tiedotamme syksyn tapahtumista! Kiinnostavia teemaseminaareja j\u00e4lleen luvassa, t\u00e4ll\u00e4 kertaa hieman uudenlaisten aiheiden parissa.<\/p>\n<p><em>&#8211; Emma Lamberg<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>KULTVAn monia tutkijoita yhdist\u00e4\u00e4 kiinnostus terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tematiikan ymp\u00e4rille rakentui per\u00e4ti kaksi teemaseminaaria. Nyt blogissa vihdoin raporttia huhtikuussa j\u00e4rjestetyst\u00e4 Rokotteiden politiikka \u2013teemaseminaarista sek\u00e4 toukokuisesta Ylirajainen hoiva ja terveys \u2013teemaseminaarista, joihin saimme KULTVAn omien tutkijoiden lis\u00e4ksi komean joukon vierailevia tutkijoita. Rokotteiden politiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 teemaseminaari (16.4.) j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksik\u00f6n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3990,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-839","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3990"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=839"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":842,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839\/revisions\/842"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=839"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=839"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kultva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=839"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}