{"id":314,"date":"2018-10-25T11:44:58","date_gmt":"2018-10-25T11:44:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/?p=314"},"modified":"2018-10-26T05:50:30","modified_gmt":"2018-10-26T05:50:30","slug":"tuore-julkaisu-analysoi-suomalaista-cam-tutkimusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/2018\/10\/25\/tuore-julkaisu-analysoi-suomalaista-cam-tutkimusta\/","title":{"rendered":"Tuore julkaisu analysoi suomalaista CAM-tutkimusta"},"content":{"rendered":"<p>Vuolanto Pia, Sorsa Minna, Aarva Pauliina, Helin Kaija. (2018). Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen. Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauslehti 55 (3), 243-259.<\/p>\n<p>Katsausartikkeli k\u00e4sittelee suomalaista t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n ja vaihtoehtoisen l\u00e4\u00e4kinn\u00e4n tutkimusta. K\u00e4yt\u00e4mme siit\u00e4 lyhennett\u00e4 CAM-tutkimus (CAM eli Complementary and Alternative Medicine, t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 ja vaihtoehtoinen l\u00e4\u00e4kint\u00e4). Artikkelin tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, millaista CAM-tutkimusta Suomessa on tehty ja mihin tutkimus on kohdistunut.<\/p>\n<p>Tutkimusaineisto koostui CAM-hoitoja k\u00e4sittelevist\u00e4 53 tutkimusartikkelista ja 12 v\u00e4it\u00f6skirjasta ajanjaksolta 1980\u20132014. Aineisto haettiin kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista. Tutkimusmenetelm\u00e4 oli sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi. CAM-tutkimusta tehtiin erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Useimmiten tutkimukset tehtiin yliopistossa tai yhteisty\u00f6ss\u00e4 yliopistojen kanssa. Valtaosa aineistomme julkaisuista k\u00e4sitteli CAM-hoitoja kokonaisuutena erittelem\u00e4tt\u00e4 eri hoitomuotoja toisistaan. CAM-hoidoiksi tutkimuksissa luettiin erilaisia terveyden yll\u00e4pitoon tai sairauden hoitoon tarkoitettuja yrttej\u00e4, rohdoksia, homeopaattisia ja antroposofisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, ruokavaliohoitoja sek\u00e4 kehomielihoitoja, joista useimmin mainittiin henkiparannus, akupunktio ja vy\u00f6hyketerapia.<\/p>\n<p>Erittelemme artikkelissa suomalaisen CAM-tutkimuksen luokittelun kansainv\u00e4list\u00e4 luokittelua mukaillen seuraavasti: 1) CAM-hoitojen vaikuttavuuden ja k\u00e4ytett\u00e4vyyden tutkimus, 2) CAM-hoitojen historian ja kansanperinteen tutkimus, 3) CAM-hoitojen k\u00e4yt\u00f6n yleisyyden ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmien tutkimus, 4) hoitohenkil\u00f6kunnan asenteiden ja suhtautumisen tutkimus. Lis\u00e4ksi hahmottelimme viidennen \u2013 tosin Suomen kontekstissa hyvin v\u00e4h\u00e4isen \u2013 luokan: CAM-ammattien tutkimus, tieteentutkimus ja hoiton\u00e4kemysten tutkimus. Suurin osa tutkimuksista kohdistui CAM-hoitojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tyyppeihin. Tulosten mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmannes aikuisista oli k\u00e4ytt\u00e4nyt tai kokeillut jotakin CAM hoitoa. Muita tutkimuskohteita olivat CAM-hoitojen vaikutukset, terveydenhuoltohenkil\u00f6kunnan asenteet ja hoitojen historia. Vaikutustutkimuksista suurin osa kohdistui j\u00e4senkorjaukseen, jolla todettiin olevan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia. L\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja sairaanhoitajien CAM-asenteet osoittautuivat jakautuneiksi.<\/p>\n<p>ASIASANAT: T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 ja vaihtoehtoinen l\u00e4\u00e4kint\u00e4, t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t ja vaihtoehtoiset hoidot, CAM-tutkimus, sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi, tieteentutkimus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuolanto Pia, Sorsa Minna, Aarva Pauliina, Helin Kaija. (2018). Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen. Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauslehti 55 (3), 243-259. Katsausartikkeli k\u00e4sittelee suomalaista t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n ja vaihtoehtoisen l\u00e4\u00e4kinn\u00e4n tutkimusta. K\u00e4yt\u00e4mme siit\u00e4 lyhennett\u00e4 CAM-tutkimus (CAM eli Complementary and Alternative Medicine, t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 ja vaihtoehtoinen l\u00e4\u00e4kint\u00e4). Artikkelin &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/2018\/10\/25\/tuore-julkaisu-analysoi-suomalaista-cam-tutkimusta\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5402,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-314","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/314","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5402"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=314"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/314\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":326,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/314\/revisions\/326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=314"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=314"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/laaketiedekriittisyys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=314"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}