{"id":1013,"date":"2012-09-17T12:19:13","date_gmt":"2012-09-17T10:19:13","guid":{"rendered":"http:\/\/tukkkpori.wordpress.com\/?p=1013"},"modified":"2020-04-23T15:02:23","modified_gmt":"2020-04-23T12:02:23","slug":"tilastoista-apua-nuorten-hyvinvoinnin-tukemiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/tilastoista-apua-nuorten-hyvinvoinnin-tukemiseen\/","title":{"rendered":"Tilastoista apua nuorten hyvinvoinnin tukemiseen"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/em><\/p>\n

s<\/span><\/p>\n

s<\/span><\/p>\n

\u00a0s<\/span><\/em><\/p>\n

\u00a0Kirjoittanut: Mervi V\u00e4h\u00e4talo<\/em><\/p>\n

\u00a0Mervi V\u00e4h\u00e4talo tutkii Turun kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4 hyvinvointipalvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4, johtamista ja organisointia.<\/em><\/p>\n

Tilastotietoa tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisessa nykyist\u00e4 paremmin. Onnistunut esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Porin yl\u00e4kouluissa testattu \u201dnuorisoseula\u201d, joka tuottaa tietoa sek\u00e4 nuoria l\u00e4hell\u00e4 olevien ammattilaisten ett\u00e4 alueellisen ja valtakunnallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.<\/strong>
\n<\/strong><\/p>\n

Suomi on rekisteritiedon luvattu maa ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tietoa on ker\u00e4tty valtakunnallisesti jo vuosikymmeni\u00e4. Muun muassa tilastotietopankit tarjoavat tietoa v\u00e4est\u00f6n terveydest\u00e4 ja hyvinvoinnista, kuten terveyspalvelujen k\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja sairastuvuusluvuista.<\/p>\n

Lukujen tulkinta ja ymm\u00e4rt\u00e4minen on kuitenkin haasteellista. Sosiaali- ja terveysalan johtajat eiv\u00e4t aina ehdi haarukoida tilastodataa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n, tai muuttaa sit\u00e4 edelleen tiedoksi ja ymm\u00e4rrykseksi. Tilastotietokantojen heikko hy\u00f6dynnett\u00e4vyys on huomattu valtakunnallisesti, ja erilaisia apuv\u00e4lineit\u00e4 tilastotiedon k\u00e4yt\u00f6n helpottamiseksi on kehitetty runsaasti, esimerkkin\u00e4 s\u00e4hk\u00f6inen hyvinvointikertomus.<\/p>\n

Jotta tilastotieto saadaan hy\u00f6dynnetty\u00e4 kuntalaisille tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa, siihen tarvitaan indikaattorien, lukujen taustalla olevien tekij\u00f6iden ja kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Alueellisen tiedon k\u00e4ytt\u00e4minen palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja kohdentamisessa on my\u00f6s haasteellista, koska k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 tuotettu tieto kanavoituu usein suoraan kansallisiin rekistereihin. T\u00e4ll\u00f6in tieto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule hy\u00f6dynnetyksi parhaalla mahdollisella tavalla ruohonjuuritason asiakasl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa tulisikin koostaa siten, ett\u00e4 se olisi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 niin yksikk\u00f6-, organisaatio-, palvelualue-, kunta- kuin valtakunnan tasolla.<\/p>\n

Porin yl\u00e4kouluissa testattu Activity Stones Oy:n kehitt\u00e4m\u00e4 \u201dnuorisoseula\u201d on hyv\u00e4 esimerkki menetelm\u00e4st\u00e4, jossa kyselyn tulokset ovat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena sek\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 palvelutuotannossa ett\u00e4 valtakunnallisesti. Nuorisoseula tuottaa yksil\u00f6tason tietoa nuorten hyvinvoinnista nuoria l\u00e4hell\u00e4 olevien ammattilaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja lis\u00e4ksi mahdollistaa tiedon koostamisen koulu-, alue- ja valtakunnan tasolla kouluterveyskyselyn tapaan.<\/p>\n

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikk\u00f6 on ollut mukana arvioimassa nuorisoseulan hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4. Arvioinnin mukaan kouluterveydenhoitaja voi menetelm\u00e4n avulla tunnistaa aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa muun muassa psyykkisist\u00e4 oireista k\u00e4rsivi\u00e4 nuoria ja ohjata heid\u00e4t matalan kynnyksen ennalta ehk\u00e4iseviin palveluihin. Toisin kuin nykyinen kouluterveyskysely, nuorisoseula tukee palvelusuunnittelua ja kohdentamista yksil\u00f6tasolla, kun terveydenhoitaja voi tulosten perusteella suunnitella nuorille tarjottavat palvelut heid\u00e4n yksil\u00f6llisten tarpeidensa mukaan.<\/p>\n

Nuorisoseula antaa nuorelle suoran palautteen lis\u00e4ten h\u00e4nen tietoisuuttaan omasta tilanteestaan ja aktivoi itsen\u00e4iseen vastuun ottamiseen. Kokeilussa yl\u00e4koululaiset n\u00e4kiv\u00e4t omat tuloksensa heti kyselyyn vastaamisen j\u00e4lkeen liikennevalomallilla riskipisteytettyn\u00e4 (vihre\u00e4, keltainen, punainen). Hyvinvointikyselyn tulokset k\u00e4siteltiin my\u00f6hemmin henkil\u00f6kohtaisesti terveydenhoitajan kanssa, mutta osa nuorista oli muuttanut el\u00e4m\u00e4ntapojaan oma-aloitteisesti saamiensa tulosten perusteella jo ennen terveydenhoitajan tapaamista.<\/p>\n

Hienoa on, ett\u00e4 alueellista sosiaali- ja terveysalan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa on aktivoiduttu tukemaan tuottamalla valtakunnallisesti yhteismitallisia tilastoja ja v\u00e4lineit\u00e4 tiedon hallintaan. Viel\u00e4 kun saadaan nykyist\u00e4 laajemmin kuntalaisen \u00e4\u00e4ni esiin tilastotiedon joukosta ja osataan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 palvelussuunnittelussa ja -ohjauksessa, ollaan sosiaali- ja terveysalan johtamisessa oikeassa kurssissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

s s \u00a0s \u00a0Kirjoittanut: Mervi V\u00e4h\u00e4talo \u00a0Mervi V\u00e4h\u00e4talo tutkii Turun kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4 hyvinvointipalvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4, johtamista ja organisointia. Tilastotietoa tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisessa nykyist\u00e4 paremmin. Onnistunut esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Porin yl\u00e4kouluissa testattu \u201dnuorisoseula\u201d, joka tuottaa tietoa sek\u00e4 nuoria l\u00e4hell\u00e4 olevien ammattilaisten ett\u00e4 alueellisen ja valtakunnallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Suomi on rekisteritiedon luvattu maa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-1013","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-artikkeli","7":"category-tutkimus","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1013","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1013"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1013\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2955,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1013\/revisions\/2955"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1013"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1013"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1013"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}