{"id":1353,"date":"2012-11-16T14:01:28","date_gmt":"2012-11-16T12:01:28","guid":{"rendered":"http:\/\/tukkkpori.wordpress.com\/?p=1347"},"modified":"2020-04-23T15:02:23","modified_gmt":"2020-04-23T12:02:23","slug":"julkinen-sektori-finanssikriisin-tasapainottajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/julkinen-sektori-finanssikriisin-tasapainottajana\/","title":{"rendered":"Julkinen sektori finanssikriisin tasapainottajana"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color:#ffffff\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/11\/katja-aalto_s1-1.jpg\"><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-1372 lazyload\" title=\"Katja Aalto_s\" alt=\"\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/11\/katja-aalto_s1-1.jpg\" height=\"210\" width=\"158\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 158px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 158\/210;\" \/><\/a><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#ffffff\">s<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#ffffff\">s<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#ffffff\">s<\/span><\/p>\n<p><em><span style=\"color:#ffffff\">s<\/span><br \/>\nKirjoittanut: Katja Aalto<\/em><\/p>\n<p><em>Katja Aalto tutkii julkisen talouden kysymyksi\u00e4 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4.<\/em><\/p>\n<p>Finanssikriisin j\u00e4lkeist\u00e4 taloutta analysointiin konferenssissa, johon osallistuin loppukes\u00e4st\u00e4 Italiassa. Markkinatalous tuntuu k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n hallitsemattomasti, ik\u00e4\u00e4n kuin luonnonvoimien tapaan, yll\u00e4tt\u00e4en fiksuimmatkin taloustieteilij\u00e4t makromalleineen. T\u00e4m\u00e4n ennakoimattomuuden takaa on kuitenkin paljastunut hyvinkin laskelmoivaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Tunnettuja esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy kotimaisista pyramidihuijauksista, amerikkalaisiin roskalainoista rakennettuihin rahoitusinstrumentteihin tai Enronin ja Parmalatin kaltaisiin tilinpidon manipulointeihin. Muutamissa tapauksissa pienen joukon k\u00e4ytt\u00e4ytymiset ovat saaneet jopa globaaleja mittasuhteita. Mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n luokan taloudellisen keinottelun on mahdollistanut?<\/p>\n<p>Tavallisen mattimeik\u00e4laisen huijaaminen pyramidikeinotteluun jotenkin viel\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mutta miten ter\u00e4vimpi\u00e4 talouden ammattilaisia ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t instituutiot ovat olleet sokeita huijauksille? Konferenssissa esiteltiin monia tutkimuksia siit\u00e4, miten erilaiselta organisaatioiden (tai hallinnon uudistusten) tilanne voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riippuen n\u00e4k\u00f6kulmista tai mittareista, joita halutaan korostaa tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkisuuteen. Talouden lukuihin sis\u00e4ltyy paljon informaatioita, jos niit\u00e4 osataan tulkita, mutta viel\u00e4 enemm\u00e4n korostuu se, mit\u00e4 lukujen taakse k\u00e4tkeytyy. Opiskeluajoilta tulee mieleen konkurssiennustamisen kurssi, jolla ihmettelimme, miten Manconin taloudellinen analyysi antoi viel\u00e4 vuosi ennen konkurssia t\u00e4ysin toisenlaisen kuvan yhti\u00f6n kunnosta. Mancon oli aikoinaan Suomen ensimm\u00e4inen konkurssin tehnyt p\u00f6rssiyhti\u00f6.<\/p>\n<p>Kaikenlaiset riskienhallinnan ja talouden tunnuslukujen tulkinnan mallit ja listat ovat kyll\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4, mutta ne voivat johtaa meid\u00e4t v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaiseen turvallisuuden tunteeseen. Kun tietyt analyysit on tehty tai tarkistuslistat k\u00e4yty l\u00e4pi, tied\u00e4mme ehk\u00e4 vasta murto-osan organisaation todellisesta tilanteesta.<\/p>\n<p>Konferenssin p\u00e4\u00e4esiintyj\u00e4n, professori <b>Irvin Lapsleyn<\/b> viesti oli se, ett\u00e4 meid\u00e4n on arvioitava uudelleen yksityisen sektorin mallien erinomaisuus verrattuna ehk\u00e4 kankeaan, mutta toisaalta hyvin ennakoitavaan ja luotettavaan byrokratiaan. Esimerkiksi Enronin ja pankkisektorin skandaalien j\u00e4lkihoito j\u00e4\u00e4 julkisen sektorin varaan. Onneksi meill\u00e4 on toimiva \u2013 vaikka v\u00e4h\u00e4n byrokraattinenkin \u2013 julkinen sektori. Lapsley on arvostellut monia maansa yksityist\u00e4mistoimia kysyen jopa, onko uusi julkishallinto yksityist\u00e4misineen ihmiskunnan julmin keksint\u00f6.<\/p>\n<p>Suomessa yksityist\u00e4misess\u00e4 ollaan oltu hyvin maltillisia muun Manner-Euroopan tapaan. Tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani kuntaomisteisia yhti\u00f6it\u00e4 ja talouden roolia kuntasektorilla. Kuntien yhti\u00f6t ovat er\u00e4\u00e4nlaisia hybridej\u00e4 organisaatioita, joissa julkisen ja yksityisen toimintatavat yhdistyv\u00e4t joskus hyvin tuloksellisesti. Hyvin toteutettuna ja johdettuna yhti\u00f6t voivat olla tehokkaita, asiakasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ja dynaamisia yksik\u00f6it\u00e4. Mutta toteutuksen ollessa jotain sinnep\u00e4in n\u00e4ist\u00e4 yksik\u00f6ist\u00e4 voi muodostua vanhaan byrokraattiseen malliin verrattuna tehottomampia, ja mik\u00e4 huolestuttavaa, kokonaisuuksia, joiden talouden ja toiminnan logiikka ei ole kenenk\u00e4\u00e4n hallinnassa.<\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>s s s s Kirjoittanut: Katja Aalto Katja Aalto tutkii julkisen talouden kysymyksi\u00e4 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4. Finanssikriisin j\u00e4lkeist\u00e4 taloutta analysointiin konferenssissa, johon osallistuin loppukes\u00e4st\u00e4 Italiassa. Markkinatalous tuntuu k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n hallitsemattomasti, ik\u00e4\u00e4n kuin luonnonvoimien tapaan, yll\u00e4tt\u00e4en fiksuimmatkin taloustieteilij\u00e4t makromalleineen. T\u00e4m\u00e4n ennakoimattomuuden takaa on kuitenkin paljastunut hyvinkin laskelmoivaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Tunnettuja esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy kotimaisista pyramidihuijauksista, amerikkalaisiin roskalainoista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,15,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-1353","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-artikkeli","7":"category-puheenaiheet","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1353"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1353\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2934,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1353\/revisions\/2934"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1353"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1353"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}